Kuinka johtaa, kuka johtaa? Aloittavan esimiehen haasteita




 Kuvan lähde: http://post.career.vi/wp-content/uploads/team-leader.jpg
Kuvaan liittyvä teksti Becomen An Effective Team Leader



"Trust men and they will be true to you; treat them greatly, and they will show themselves great."
~
Ralph Waldo Emerson





Johtaja johtaa, niin me olemme tottuneet ajattelemaan. Ja kyllähän johtaja tietenkin johtaakin. Johtajaakin kuitenkin johtaa aina joku. Johtajalla pitää olla sekä kykyä että halua johtaa.

Arja Kulmala (2009, 17) toteaa, että käytännössä uran alkuvaiheessa esimies on haastavimmassa paikassa.  Osaaminen on vielä nuorella esimiehellä ammatillisesti suhteellisen kapeaa, vuorovaikutus- ja ihmissuhdetaidot eivät vielä ole kovin kehittyneitä, sillä niitä ihminen saa yleensä vasta elämänkokemuksen myötä. Kun tällainen nuori uraohjus sitten asettuu ensimmäisen tiiminsä johtoon, vaaditaan kykyä ymmärtää erilaisten ryhmien dynamiikkaa  Tilanne on paradoksaalinen. Jotta tiimi saisi aikaan jotakin tarvitaan erilaisten ryhmien dynamiikan ymmärtämistä, erilaisten persoonallisuksien huomioimista, aitoa kuuntelemista konfliktien ratkomista, intressiristiriitojen selvittämistä eli yksinkertaisesti sanottuna taitavaa ja jatkuvaa vuorovaikutusta.

Manne Pyykkö (2011, 109) on kirjoittanut teoksessaan Minustako yrittäjä  yrityksen johtamisesta. Pykkö sanoo, että asiakasnäkökulma on tärkeä pitää mielessä, mutta avainkysymys on yrityksen näkökulmasta, johtaako yritys asikkuuksiaan vai tuleeko yritys asiakkaidensa johtamaksi. Asikkaan armoille joutuminen on Pyykön mukaan pahin skenaario, sillä työelämässä on aina kyse rajojen pitämisestä. Ihmiset kokeilevat, saavatko he toiset tekemään työnsä. Ja kuten Pyykkö toteaa, jos jossakin on aasi joka kantaa, niin kyllä sille kuorma löydetään.

Pyykkö pohtii  asiaa myös myyjän ja sijoittajan kannalta. Jos myyjänroolista katsotaan, niin parempi on asiakas kuin ei-asiakas, mutta jos katsotaan asiaa tuoton ja sijoittamisen näkökulmasta, niin pitäisi keskittyä niihin asiakkaisiin, jotka tuottavat voittoa. 



Kuvan lähde: http://www.empowernetwork.com/aaronscott/files/2013/03/2274063_f520.jpg

Arja Kulmala (2009, 17) on haastatellut artikkeliinsa "Alku aina hankalaa" johtajuutta tutkinutta professori Satu Lähteenmäkeä. Lähteenmäen mukaan esimiehen uran haastavin vaihe on ennen johtajanpestiä, sillä kyse on valinnasta, joka pitää tehdä asiantuntijauran ja esimiesuran välillä. Suomessa. Oma arkihavaintoni on, jota myös tutkimukset vahvistavat,  että Suomessa esimiehen pesti on palkinto hyvästä asiantuntijuudesta. Näin ei saisi olla, toteaa esim Arja Kulmalan (2009, 27) haastattelema KTT Elina Järvi. Välttämättä asiantuntija ei ole kiinnostunut esimiestehtävistä vaan mahdollisuudestaan kehittyä yhä paremmaksi ja pätevämmäksi asiantuntijaksi. Toisaalla Liisa Joensuu (2009, 116) on haastatellut dosentti, KTT Paula Kirjavaista, joka kiteyttää hyvin,  että "kun asiantuntija-alaisella on henkilökohtaisia ongelmia tai vaikkapa urakriisi, esimiehen tätytyy suhtautua siihen samalla vakavuudella kuin teollisen esimiehen, joka kuulee, että tuotannossa keskeinen kone on menossa rikki."

Esimiehen tehtävässä, voi kuten Satu Lähteenmäki Kulmalan (2009, 18) haastattelussa toteaa, saada sielulleen vamman. Kun nuorena idealistina joutuu urallaan paljon kokeneiden ja  vaikeissa tilanteissa mukana olleiden, kyynisten ja ehkä vähän katkeroituneidenkin ihmisten esimieheksi. Ryhmien elinkaareen kuuluu aina kähinöitä, joissa toiselta otetaan luulot pois. Tämä voi olla ylitsepääsemätön tilanne nuorelle esimiehelle, joka ei välttämättä ole edes kolleegan roolissa joutunut vastaavanlaisiin ristiriitatilanteisiin. Ja on muistettava myös se tosiasia, että esimiehen ja alaisen suhde on aina valtasuhde. Valtasuhteisiin liittyy aina välillä myös ristiriitoja. Ristiriitoja ei kuitenkaan pidä pelätä, sillä niissä on mahdollisuus kehittyä ratkomaan haasteita.

Vuorovaikutuksen määrä vähenee keskijohdossa. Keskijohdossa työskentelevän on tärkeintä ymmärtää prosesseja ja kokonaisuuksia, hallinnoida asioita sekä työ- että palkitsemisproseseja. Lisäksi keskijohdon esimiestehtäviä helpottaa se, että heidän omat alaisensa ovat itsekin esimiehiä ja heillä on sen takia kykyä ymmärtää johtamisen haasteita. (Kulmala 2009, 18.)

Lähteenmäki (Kulmala 2009, 19) on hahmottanut johtajan roolia siten, että ylimmällä johdolla on vastullaan strategiaroolit. Esimies vastaa kilpailuympäristön seuraamisesta sekä verkostoyhteyksistä. Keskijohdon tehtäviin kuuluvat asioiden ja prosessien hallintoroolit. Esimies huolehtii prosessien toimivuudesta. Alin johto vastaa tiimirooleista. Esimiehellä on vastuu tsemppihengen ylläpitäjänä.


 Kun nuori menee töihin ja hänestä tulee esimies, ajatellaan että esimies sitten etenee urallaan askel askeleelta. Tuumaustauot ja paluu asiantuntijatehtäviin merkitsevät meidän yrityskulttuurissamme epäonnistumista. Läheteenmäki  toteaa kuitenkin, että tällaiset vaihtoehtoiset mahdollisuudet päättää aina tilannekohtaisesti, mitä tekee olisivat tärkeitä. Esimiehenä työskenteleminen on  vastullista ja rankkaa. Se on jatkuvaa päätöksentekoa, vastuunkantamista ja sitä kautta myös vallankäyttöä. Työ kuluttaa henkisiä voimavaroja ja johtajalle tulisi sen takia sallia mahdollisuus vähintään sapattivuoteen.  (Kulmala 2009, 19.)

 
 Lopuksi Kulmalan haastatteleman talousjohtja Matti Kavetvuon viisi vinkkiä nuorelle esimiehelle (Kulmala 2009, 23).

1. Ole oma itsesi. Tee päätöksiä niin, että voit olla sovussa itsesi kanssa.
2. Ole nöyrä osaamisesi suhteen ja altis oppimaan.
3. Opettele tulemaan toimeen erilaisten ja eri-ikäisten ihmisten kanssa.
4. Sitoudu täydellä sydämellä työhösi ja yhtiöösi.
5. Hae oikea tasapaino työn, perheen ja harrastusten välille.

Vastaavasti Matti Purasjoen vinkit asiantuntijalle, josta tulee esimies (Kulmala 2009, 33).

1. Mieti, miksi juuri sinusta tehtiin esimies. Kun sen keksit vahvista tätä(kin) ominaisuutta.
2. Esimiestyö on kunniallinen tehtävä-älä vähättele sitä, vaikka sydämesi edelleen sykkisi asiantuntijatehtäville.
3. Jos et viihdy esimiestehtävissä, älä tee omasta ja alaisten elämästä painajaista.
4. Asiantuntijoiden johtaminen edellyttää tietyn määrän asiantuntemusta, mutta sinun ei tarvitse tässä suhteessa olla alaisiasi parempi-pääasia on, että sinut hyväksytään esimiehenä. Omaa asiantuntijauraansa muisteleva esimies on todellinen maanvaiva.
5. Käytä aikaasi esimies- ja vuorovaikutustaitojen kehittämiseen-kukaan ei tiettävästi ole ollut liian hyvä.
6. Nauti johtamisesta aina kun siihen on mahdollisuus. Anna alaistesikin nauttia tästä hyvänolon tunteestasi!

 


"The best way to kill creativity in a team is letting the boss speak first."
~ Victoria Holtz



Kuvan lähde: http://www.1000ventures.com/design_elements/selfmade/team_leader_9roles_6x4.png

Tekstin lähde: 9 Roles of A Team Leader. How to Become An Effective Team Leader


Ryhmätyöt ovat tavanomainen tapa tehdä oppilaitoksissa niin suuria kuin pienäkin harjoitustehtäviä. Tehtävänannon piilo-opetussuunnitelmana on ryhmässä työskentelemisen taitojen kehittymisen lisäksi ryhmän johtamisen taitojen kehittyminen. Opiskelijat eivät välttämättä aina ajattele tilanteita kuitenkaan oppimisen kannalta, vaan toisten aivoilla ratsastava opiskelukaveri ärsyttää eikä hänen kanssaan enää haluta työskennellä. Kuitenkin juuri tässä olisi mahdollisuus oppia ja saada harjoitusta siihen, miten tällaisesta tilanteesta voi selvitä siten, että myös se porukan "pahis" osallistuu työntekoon.

Kuvan lähde: http://management-class.co.uk/learner_support/images/teamLeadership.gif
Kuvaan liittyvän tekstin lähde: Groupworking


Toinen merkittävä hyöty ryhmässä tai parin kanssa työskennellessä on, että se helpottaa oppimista. Toki tämä edellyttää sitä, että töitä tehdään aivan oikeasti.
Kuvan lähde: http://www.uvm.edu/extension/community/buildingcapacity/images/team_leadership.jpg
Kuvaan liittyvän tekstin lähde: http://www.uvm.edu/extension/community/buildingcapacity/?Page=teamleadership.html






Kuvan lähde: http://fulleryouthinstitute.org/wp/wp-content/uploads/2009/11/dysfunctions.gif
Kuvaan liittyvän tekstin lähde: Essentials for Team Leadership





Lähteet
Joensuu, L. (2009). Haasteena arvonsa tunteva alainen. (116-125). Teoksessa Johtajuus. (2009). Ekonomi-Esimies. Suomen Ekonomiliitto. SEFE ry.
Kulmala, A. (2009). Alku aina hankalaa. (14-23). Teoksessa Johtajuus. (2009). Ekonomi-Esimies. Suomen Ekonomiliitto. SEFE ry.
Kulmala, A. (2009). Kuka haluaa johtajaksi. (24-33).  Teoksessa Johtajuus. (2009). Ekonomi-Esimies. Suomen Ekonomiliitto. SEFE ry.

Comments