Yrityksen lopettaminen


 Kuva: Margit Mannila

Yrityksen aloittamiseen liittyen löytyy helposti informaatiota, mutta lopettamiseen liittyvät kuviot ovat (ymmärrettävästä?) syystä vähän hämärästi ilmaistuja. Henkilökohtainen mielipiteeni on, että olisi varsin kohtuullista, että yhteiskunnan tarjoamaa (ammattitaitoista) yritysneuvontaa olisi myöskin yrityksen kriisitilanteisiin ja lopettamisprosessiin. Käytännössä tähän liittyvät neuvontapalvelut joudutaan yleensä ostamaan kaupallisilta toimijoilta. Elävässä elämässä yrityksen toiminta on huomattavasti helpompi aloittaa kuin lopettaa. (Siksi neuvontakin keskittyy siihen osaan prosessia.)

Se on vähän kuin naimisiinmeno. Ei tarvitse kuin tahtoa ja asia hoituu. Siinä vaiheessa, kun astiat menevät jakoon homma on huomattavasti monisyisempi.


Asianajotoimisto Jari Sotkan erinomaisilla sivulla on paljon hyvää asiaa myös yrityksen lopettamisesta. Viittasin sivustoon aiemmin kirjoittaessani yrityskaupasta tähän blogiin.
Sotka kirjoittaa: Purkautuvan osakeyhtiön verotuksessa kaikki omaisuus arvostetaan käypään arvoon; vaihto‐, sijoitus‐, ja käyttöomaisuuden sekä muun omaisuuden luovutushinnaksi katsotaan omaisuuden todennäköistä luovutushintaa vastaava määrä, eli käypä arvo.

Luovutushinnan laskemisesta johtuu, että yhtiölle syntyy verotettavaa tuloa normaalisti kolmella tavalla;
  1. ennakkona tehdyt kulukirjaukset – poistot ‐ palautuvat verotettavaan tulon
  2. omaisuuden hankkimisen jälkeen syntynyt, ns. passiiviinen arvonnousu – todennäköisen luovutushinnan ja hankintamenon erotus – verotetaan yhtiön tulona
  3. tehdyt varaukset purkautuvat
Vastaavasti purkaminen voi realisoida omaisuuden myyntitappioita, jos poistamaton hankintamenon osa on todennäköistä luovutushintaa suurempi.

Oikeuskäytännössä yhteisön oman toiminnan perusteella syntynyttä liikearvoa, toiminimeä tai asiakasrekisteriä ei ole pidetty sellaisena omaisuutena, jonka käypä arvo olisi tuloutettava yhtiötä purettaessa. Kuitenkin, jos liikearvosta osa muodostuu erikseen luovutettavissa olevista aineettomista varallisuuseristä (kuten kustannusoikeuksista, patenteista, tavaramerkeistä taikka valmistus‐, malli‐ tai lisenssioikeuksista), tämän osan käypä arvo on tuloutettava. Yhtiön verotuksessa vahvistetut tappiot ja käyttämättömät yhtiöveron hyvitykset eivät siirry jako‐osan saajalle. Yhtiön tekemät varaukset tuloutuvat purkautumisvuoden verotuksessa. (Lähde: Jari Sotka Yritysjärjestelyistä V - Osakeyhtiön purkaminen)

Ks. Osakeyhtiölaki (624/2006) V osa, jossa käsitellään yhtiörakenteen muuttamista ja yhtiön purkamista.

Kuten Sotka toteaa: "Kun osakeyhtiö on päättänyt lopettaa toimintansa, se asetetaan yleensä selvitystilaan. Toimintansa lopettanut yhtiö ei yhtiöoikeudellisesti lakkaa olemasta, ellei sitä pureta selvitysmenettelyn kautta. Selvitysmenettelyn tarkoituksena on realisoida yhtiön omaisuus ja selvittää yhtiön velat. Tämän jälkeen osakas saa osakkeilleen tulevan osuuden yhtiölle jäävästä nettovarallisuudesta (jako‐osa). Jos yhtiön varat eivät riitä velkojen maksuun, selvitysmiehen on luovutettava yhtiö konkurssiin. Purkamismenettely on mahdollista toteuttaa noin kuudessa kuukaudessa, mikäli velkojat eivät sitä vastusta ja osakkeenomistajat ovat yksimielisiä."

Lopettamisessa kannattaa olla tarkkana, sillä esim. Jos toiminnan loppumisen jälkeen verollista toimintaa harjoittaneen haltuun jää tavaroita, josta on tehty vähennys, tulee tästä omaisuudesta suorittaa oman käytön arvonlisäveroa, ja ilmoittaa se lopettamiskuukauden valvontailmoituksella. (Suomen Yrittäjät)

Veronmaksajien sivustolla sanotaan, että osakeyhtiön purun veroseuraamuksissa omistajille voi olla iso ero sillä, onko omistajana yksityishenkilö vai yhtiö.


Verohallinnon sivustolla olevat ohjeet löytyvät tästä linkistä.

YritysSuomi -sivustolla todetaan toiminimen lopettamisesta näin: "Elinkeinotoiminnan loputtua liikkeen- ja ammatinharjoittajan on huolehdittava, että kaikki verotukseen liittyvät ilmoitukset (veroilmoitus, kausiveroilmoitukset ja vuosi-ilmoitukset) annetaan ajallaan sekä siitä, että viimeisen verovuoden ennakkoverot maksetaan asianmukaisesti. Lisäksi on huolehdittava, että kirjanpitoaineisto säilytetään asianmukaisesti kirjanpitolaissa vaaditun määräajan (6-10 vuotta) verran."

Käytännössä yrityksen lopettaminen kannattaa, jos mahdollista, suunnitella vähän pidemmällä aikavälillä, että selviää mahdollisista veroseuraamuksista hengissä. Kannattaa huolehtia siitä, että kaikki taloudelliset vastuut saadaan hoidettua yrityksen toiminta-aikana.

Tärkeää on että yrityksen kaikki taloudelliset vastuut saadaan hoidettua lainmukaisesti sen toiminta-aikana. Lopettamisen suunnittelussa kannattaa konsultoida kirjanpitäjää ja asian tuntevaa juristia.
Maksaa jonkin verran, mutta asiantuntevien neuvojen avulla vältät mahdolliset sudenkuopat.





Lähteitä
Aaltonen Satu ja Heinonen Jarna 2008. Kuka Suomessa luopuu liiketoiminnasta ja miksi? Turun Kauppakorkeakoulu, sähköinen julkaisu E2/2008

Koponen Juha 2010. Yrittäjän käsikirja. Verotieto Oy

Lakari Torsti 2009. Yritystoiminnan lopettaminen ja sukupolvenvaihdos. Verotieto Oy

Yrittäjä, kuka jatkaa työtäsi (TE-keskus, Ilmarinen, Nordea, Verohallitus)

Verosuunnittelua vai veron kiertämistä (Verohallinto)

Yksityisen elinkeinonharjoittajan lopettamisilmoitus (PRH)

Yrityksen lopettaminen (Yrityssuomi.fi)

Yritysjärjestelyt verotuskäytännössä (pdf) Verohallinto

Yritystoimintaan liittyvää lainsäädäntöä (tässä blogissa)


Comments