Prosessioikeus Johdanto

Kuva Margit Mannila

Prosessioikeus TLS 4604

Tämä postaus sisältää materiaalia  prosessioikeuden kurssilleni. Luentorunko noudattelee teoksenTuula Linna (2012). Prosessioikeuden oppikirja. Talentum. Helsinki, sisällysluetteloa. Kyseinen teos on kurssin oppikirjana.


Sisällysluettelo 

I JOHDANTOA aiheeseen

1 Yleistä prosessioikeudesta
Mitä prosessioikeus on? 
Linna (2012, 3) toteaa että prosessioikeus koskee aineellisten oikeuksien ja velvollisuuksien vahvistamista ja täytäntöönpanoa. Hän toteaa, että prosessilainsäädännössä säännellään sitä, millaisessa menettelyssä (prosessissa) aineellisten oikeuden mukaiset oikeudet ja velvollisuudet vahvistetaan tuomioistuimessa, ja toisaalta minkälaisessa menettelyssä vahvistetut oikeudet pannaan täytäntöön, jos tuomiota ei noudatata vapaaehtoisesti. 

Tieteen termipankissa on määritelty prosessioikeuden sisältöä mm. seuraavasti:
Prosessioikeus on oikeusjärjestyksen ja oikeustieteen osa-alue, jossa käsitellään 
  • oikeuslaitosta eli lainkäyttöorganisaatioita
  • menettelyä riita- ja rikosasioissa
  • vaihtoehtoisia menettelymuotoja sekä 
  • täytäntöönpanoa riita- ja rikosasioissa
Oikeusjärjestyksen osa-alueena prosessioikeudella tarkoitetaan oikeudenkäyntimenettelyä ja täytäntöönpanoa sääntelevien säännösten kokonaisuutta. Tässä merkityksessä prosessioikeuden synonyyminä käytetään termiä prosessilaki. 
Pelkkä sana prosessi, joka juontaa alkunsa latinankielisestä sanasta processus, merkitsee juridiikassa oikeudenkäyntiä

Oikeustieteen osa-alueena prosessioikeus on oppiaine, jossa tarkastellaan mainittuja oikeudenkäyntimenettelyä ja täytäntöönpanoa koskevia normeja. 

Prosessioikeuden pääasiallisen tehtäväkentän mukaisesti prosessioikeuden oppiainetta kutsutaan myös lainkäytöksi, jolla kuitenkin yleisimmin tarkoitetaan valtiovallan prosessiin kohdistuvaa toimintaa. 

 

Varsinaisen tuomioistuinlaitoksen lisäksi prosessioikeudessa käsitellään myös muiden lainkäyttöön liittyvien viranomaisten ja ammattienharjoittajien, kuten syyttäjien, asianajajien, julkisten oikeusavustajien ja esitutkintaviranomaisten toimintaa. 

Toinen suuri asiaryhmä, joka luetaan prosessioikeuteen, ovat täytäntöönpanoa eli siviiliasioissa ulosottoa ja konkurssia ynnä muuta insolvenssioikeutta sekä rikosasioissa rangaistusten täytäntöönpanoa koskevat säännökset. Lisäksi prosessioikeuteen luetaan vakiintuneesti säännökset välimiesmenettelystä

Prosessioikeus kuuluu pääosin julkisoikeuteen, sillä siinä on kysymys  tuomiovallan käyttämisestä. Rikosprosessissa keskeistä on yksilön oikeusturva rikosta tutkittaessa ja valtion rangaistusvaatimusta käsiteltäessä. Prosessioikeudella on yhtymäkohtia myös yksityisoikeuteen, sillä siviiliprosessissa ja välimiesmenettelyssä käsitellään yksityisoikeudellisia riitoja. 

Oikeuksien vahvistaminen ja täytäntöönpano (9.1.2018).
Siviiliprosessioikeus (riita-asian oikeudenkäynti) 
Siviiliasiat (9.1.2018). 

rikosprosessioikeus (rikosasian oikeudenkäynti) (9.1.2018). 

Välimiesmenettely Keskuskauppakamari. (9.1.2018).

Välimiesmenettelyyn liittyvää aineistoa on tarjolla Edilex-palvelussa. (9.1.2018).

Sovittelumenettelyt (9.1.2018).

Riitojen ja rikosten sovittelu. (9.1.2018).

Siviiliprosessuaalinen täytäntöönpano (9.1.2018).


 


2 Oikeudenkäynnin ja täytäntöönpanon tehtävät
Siviiliprosessin (riita-asian oikeudenkäynnin ja sen jälkeisen täytäntöönpanon) tarkoitus on antaa kantajan aineellisoikeuden mukaisille vaatimuksille oikeussuojaa. Siis toteuttaa lakiin peustuvat vaatimukset valtiovallan ylläpitämän lainkäyttöorganisaation toimin. Nykyaikaisen yhteiskunnan vahva pääsääntö on, että kaikenlainen omavaltainen lainkäyttö on kiellettyä. (Linna 2012, 11.)



Oikeussuojatehtävää tuomioistuinlaitos hoitaa ratkaisemalla riita-asioita (riidanratkaisufunktio) ja ulosottolaitos toteuttamalla riidanratkaisun lopputuloksen. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on tuomioissan todennut, että oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä koskeva Euroopan neuvoston ihmisoikeussopimuksen 6 artikla ulottuu myös tuomioiden täytäntöönpanoon. Julkisen vallan velvollisuus on antaa asianomaiselle apua hänelle myönteisen päätöksen täytäntöönpanemiseksi. Valtioiden tulee, ihmisoikeustuomioistuinmen mukaan toimia riittävällä joutuisuudella ja käyttää tarvittaessa pakkokeinoja, jotta kantaja saa tehokasta oikeussuojaa. (Linna 2012, 13.)

Toinen yhteinen tarkoitus oikeudenkäynnillä ja ulosotolla on Linnan (2012, 13) mukaan se että tehokkaasti toimiva oikeuslaitos ylläpitää kansalaisten ja yhteisöjen yleistä halukkuutta vastata vapaaehtoisesti velvoitteistaan. Oikeudenkäynnin ja täytäntöönpanon käyttäytymistä ohjaava funktio näyttäytyy siis tässä.

Rikosprosessin tarkoitus on kahtalainen. Se liittyy rikosoikeudellisen järjestelmän yleisestävään ja erityisestävään vaikutukseen. Yleisestävä vaikutus tarkoittaa sitä, että kansalaisilla oleva tieto teon rangaistavuudesta ehkäisee rikoksiin ryhtymistä ja erityisestävän vaikutuksen toivotaan/ ajatellaan estävän rangaistuksen saanutta henkilöä  tekemästä uusia rikoksia. (Linna 2012, 13.)

Oikeudenkäynti. Oikeuslaitos. (9.1.2018).

Oikeudenkäynnin kulku. Riitojen ja rikosten sovittelu. (9.1.2018).

Oikeudenkäynnin kustannukset. (9.1.2018). 





3 Keskeiset prosessiperiaatteet (10.1.2018).

Yleistä oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin vaatimuksesta 
Linna (2012, 14) huomauttaa, että prosessia koskevat periaatteet voidaan jaoitella eri tavalla. Esimerkiksi voidaan puhua prosessin oikeudenmukaisuustavoiteista ja tarkoituksenmukaisuustavoitteista. 

Tuomioistuinten riippumattomuus ja tuomarin esteettömyys 
Tuomioistuinta itseään koskevina periaatteina mainitaan tuomioistuimen riippumattomuus ja puolueettomuus ja tuomarin esteettömyys. Tuomarin esteettömyydestä säädetään OK 13 luvussa.
Käytännössä tuomioisitumen riippumattomuus tarkoittaa, että tuomioistuimella ei ole asian käsittelyyn mahdollisesti vaikuttavia sidonnaisuuksia ulkopuolisiin tahoihin. Tällaisia tahoja ovat mm. hallintoviranomaiset, poliittiset toimijat tai etujärjestöt. Tuomarin puolueettomuus tarkoittaa tasapuolisuutta asian asianosaisiin (osapuoliin) nähden. Myöskään tuomarilla ei saa olla omaa etua asiassa tai muuta vastaavaa sidonnaisuutta asianosaisiin tai ratkaistavaan asiaan. Tuomarin esteettömyys = kelpoisuus toimia tuomarina ko. asiassa. (Linna 2012, 15.)

Osallisuusjäävi
Tuomari ei saa olla itse asianosainen, todistaja tai asuntuntija, ja sama koskee tuomarin lähisukulaista ja muuten erityisen läheistä henkilöä puolisoineen. 

Intressijäävi
Esteellisyys syntyy myös silloin kun tuomari tai hänen läheisensä ei sinällään ole edellä mainitussa muodellisessa asemassa oikeudenkäynnissä, mutta voi silti odottaa itselleen tai läheiselleen asiasta erityistä hyötyä tai vahinkoa.

Yhteisöjäävi
Tuomari tai hänen läheisensä ei saa olla asianosaisena (kantaja tai vastaja)  olevan yhtiön toimielimissä, kuten toimitusjohtaja tai hallituksen jäsen.  Koskee myös jäsenyyttä sellaisen yhtiön toimielimissä, joka muuten saa asiasta erityistä hyötyä tai  kärsii vahinkoa. Myös erityinen suhde asianosaiseen, esimerkiksi vastapuoli- tai palvelussuhde aiheuttaa esteellisyyden. (Linna 2012, 15-16.)

Tuomarin tulee lähteä lainkäytössä "puhtaalta pöydältä", ilman ennakkoasennetta.  Ennakkoasenne saattaa olla peräisin siitä, että tuomari on muussa roolissa aikaisemmin käsitellyt samaa asiaa.

- Miltä tuomarin puolueettomuus "näyttää" ulospäin. Tässä on asetettu etusijalle yleisen luottamuksen säilyminen tuomioistuinlaitosta kohtaan. (Linna 2012, 16.)

Kuulemisperiaate ja materiaalinen prosessinjohto 
Perustuslain mukaan käsittelyn julkisuus,  oikeus tulla kuulluksi, saada perusteltu päätös ja hakea muutosta sekä muut oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin ( ja hyvän hallinnon) takeet turvataan lailla. (Linna 2012 , 16.)

Kuulemisperiaate on yksi oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin kulmakivi. Jollei asianosaisia kuulla, he eivät myöskään voi valvoa etuaan menettelyssä.  Kummankin osapuolen-on tilanteesta riippuen-suullisesti tai kirjallisesti vastapuolen vaatimuksista väitteistä ja todisteista (=kontradiktorinen periaate eli auditur et altera pars -sääntö). 

Linnan (2012, 17) mukaan oikeudenkäynti on vuoropuhelua,  prosessi "elää" ja suuntaa kulkuaan sen mukaan, mitä ja miten asianosaiset tuovat asiassa esiin. Prosessioikeus on kaava, jonka mukaan asia etenee. Asian sisältö muotoutuu sen mukaisesti, mitä asianosaiset tuovat esiin. 

Tuomari vaikuttaa aktiivisella materiaalisella prosessijohdolla siihen, että merkittävät seikat tulevat esille. Dispositiiviset asiat (asiat, joissa sovinto on sallittu) tuomarin rooli ei ole niin keskeinen kuin se on indispositiivisissa asioissa (asiat, joissa sovinto ei ole sallittua). (Linna 2012, 17.)


Perusteluvelvollisuus 
Merkittävä osa oikeudenmukaista oikeudenkäynti on tuomioistuimen velvollisuus perustella ratkaisunsa. Etenkin muutoksenhakuoikeuden käyttämisen kannalta on keskeistä saada tietää se oikeudellinen argumentaatio, johon ratkaisu perustuu. Perusteleminen on kehittynyt. Kuitenkin contra-argumentit (vasta-argumentit) jätetään usein mainitsematta. Perusteluvelvollisuuden laajuus riippuu päätöksen luonteesta ja jutun asianhaaroista. Sallittua on jättää perustelematta asiaan vaikuttamattomat väitteet ja väitteet, jotka ovat perusteettomia selkeiden lainsäännösten tai vakiintuneen oikeuskäytännön valossa. Linna (2018, 18) tiivistää, että ihmisoikeustuomioistuin toteaa, että perusteluvaatimuksen täyttämisellä asianosaiselle  osoitetaan, että heitä on kuultu oikeudessa. Perustelut hyödyttävät muutoksenhakua ja mahdollistavat myös oikeuslaitoksen yleisen kontrollin. 


Muutoksenhakuoikeus 
Muutoksenhakuoikeus on myös merkittävä asia oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin kannalta.  Muutoksenhakuoikeus ei ole poikkeukseton ja kattava. Laissa on joitakin muutoksenhakukieltoja ja eräitä asiaryhmiä koskee jatkokäsittelylupa kun valitetaan käräjäoikeudesta hovioikeuteen. Korkein oikeus (KKO) on ennakkopäätöstuomioistuin. Sinne valittamiseen vaaditaan korkeimman oikeuden antama valituslupa. (Linna 2012, 19.)
Julkisuus 
Perustuslaista seuraa, että viranomaistoiminta, ml. lainkäyttö tuomioistuimisa, on lähtökohtaisesti julkista (julkisuusperiaate). Käytännön kannalta merkityksellinen on jako 1) asiakirjojen 2)rikosasiassa asianomistajan nimen,  3) suullisen käsittelyn ja 4) ratkaisun julkisuuteen. (Linna 2012, 19.)

Tuomioistuimen tulee pitää eräät oikeudenkäyntiasiakirjat salassa. Salassapidettäviä ovat mm. 
  • valtion ulkoista turvallisuutta vaarantavia tietoja sisältävät
  • arkaluonteisia henkilökohtaisia tietoja
  • rikoksen uhria loukkaavia tietoja
  • tietoja eräistä henkilöille tehdyistä tutkimuksista (esimerkiksi oikeuspsykiatriset mielentilatutkimukset)
  • salaiset henkilöiden yhteystiedot
  • tuomioistuimen antaman salassapitomääräyksen mukaan salattavat tiedot, jos asiakirjassa on jonkin muun lain mukaan salassa pidettäväksi määrättyjä tietoja
  • rikosasiassa asianomistajan henkilöllisyyttä suojataan
  • jos esitetään tietoa, joka voi vaarantaa turvapaikanhakijan turvallisuutta
  • jos alle 18 -vuotias on syytteessä rikoksesta taikka
  • asiassa kuullaan alle 15 -vuotiasta (Linna 2012, 19-20.)

Lähtökohtana on, että tuomioistuimen ratkaisu on julkinen. Tuomiota koskeva tuomioistuimen jäsenten neuvottelu ja mahdollinen äänestys toimitetaan ainoastaan tuomioistuimen jäsenten läsnäollessa ja neuvottelun kulku pidetään salassa. (Linna 2012, 20.)

Tuomioistuin voi määrätä salassa pidettäväksi ratkaisuun sisältyvän tiedon asianomistajan henkilöllisyydestä rikosasiassa silloin, kun rikosasia koskee erityisen arkaluonteista yksityiselämän seikkaa. Pyritään, että asianosaiset saavat tiedon ratkaisusta ennen mediaa ja yleisöä, etenkin jos asia on yhteiskunnallisesti merkittävä tai se on synnyttänyt kiinnostusta julkisuudessa. (Linna 2012, 21.)


Rikosprosessia koskevat oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin erityisperiaatteet 
  • Syyttömyysperiaate- jokaista on kohdeltava syyttömänä, kunnes hänet on lainvoimaisesti tuomittu rikoksesta.
  • Itsekriminointisuoja-kenenkään ei tarvitse tietoja antamalla saataa itseään syytteen vaaraan tai huonontaa asemaansa rikosprosessissa. Epäilyllä ja syytetyllä on oikeus pysyä vaiti itselleen epäedullisista seikoista, jotka  huonontavat heidän asemaansa rikosoikeudenkäynnissä. => rikosprosessin kantajalla (syyttäjä) on näyttötaakka siitä, että vastaaja on syyllistynyt rikokseen. (Linna 2012, 21.)

 
Tarkoituksenmukaisuusperiaatteet 
varmuus - prosessin lopputulos on aineellisen lain mukaisesti oikea
nopeus - keskeistä oikeuksiin pääsyn kannalta. Vuosikausia kestävät prosessit rapauttavat oikeussuojatavoitteen toteutumista
halpuus - yhteiskunnan kannalta keskeinen tavoite. Tuomiolaitos toimii kustannustehokkaasti (prosessiekonomia). Tällä on merkitystä myös asianosaisten oikeudenkäyntikulujen muodostumisessa. (Linna 2012, 22.)

Välittömyysperiaate (26.1.2018)
Keskitysperiaate (26.1.2018)
Suullisuusperiaate (26.1.2018)

Ulosoton periaatteita 
Varmuuden, nopuden ja halpuuden lisäksi asianmukaisuus ja suhteellisuusperiaate ovat keskeisiä ulosotossa. 

Ulosottomies on Suomessa itsenäinen toimija, joka ei ole hakijan toimeksiannon saaja,v aan toimii itsenäisesti ja virkavastuulla.  Ulosottomiehellä on neuovntavelvollisuus ulosoton asiakkaisiin nähden. Velalliselle annetaan tietoa vevalliselle hänen oikeudestaan pyytää lain mukaista ulosoton määrän rajoittamista. Neuvot koskevat lain sisältöä. 

Lähtökohtana ulosotossa on vaatimus oikeudenmukaissta oikeudenkäynnistä. (Linna 2018, 24-25.)

Myös kuulemisperiaate on voimassa ulosotossa. Asianosaista (velallista tai velkojaa) on kuultava muulloinkin kuin erikseen säädetyssä tilanteissa, jos asialla on hänelle huomattava merkitys. Ulosottomiestä koskevat esteellisyysperiaatteet ovat samat kuin tuomaria koskevat. 
Attraktioperiaate. (26.1.2018). 

Konkurssimenettelyn periaatteita 
Velkojien yhdemukaisuus Laki velkojien maksunsaantijärjestyksestä 1578/1992. Finlex. (26.1.2018.) 
Konkurssilain mukaan velallista tulee kohdella pesän selvityksessä ja hoidossa asiallisesti ja hänen etunsa on otettava siinä asianmukaisesti huomioon. Asiallisella kohtelull tarkoitetaan hyvää ja maltillista käytöstä velallista kohtaan ja sitä, ettei velalliselta vaadita kohtuuttomia toimia myötävaikutusvelvollisuutensa täyttämiseksi. Esimerkiksi velallisen mahdollisuus hoitaa ansiotyötään tulee ottaa huomioon, jos velallinen on luonnollinen henkilö. 

Tarkoituksenmukaisuusperiaate tarkoittaa, että konkurssipesä on selvitettävä tehokkaasti, taloudellisesti ja joutuisasti sekä niin, että kenenkään oikeuksia ei loukata. Konkurssimenettelyssä on vahvoja piireitä julkisen itressin valvomisesta. Tämä näkyy käytännössä mahdollisuutena selvittää pesä julkisselvityksessä viime kädessä valtion kustannuksella.  (Linna 2012, 27.)
Ks. prosessiekonomia. (26.1.2018.)

4 Prosessin toimijat
4.1 Asianosaiset (asianosainen 10.1.2018.)
4.2 Oikeudenkäyntiasiamies ja -avustaja (26.1.2018).
4.3 Julkinen oikeusapu (26.1.2018).
Ks. Oikeusapu. (26.1.2018). Oikeusavun saamisen edellytykset (26.1.2018).
Asiat, joita oikeusapu koskee (26.1.2018).
Avustajat (26.1.2018).
4.4 Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen
Oikeudenkäyntikulut. Valtionkonttori. (9.1.2018).

5 Lainkäytön organisaatio
Demograattinen legimaatioketju. (26.1.2018).

Suomen oikeuslaitokseen kuuluvat (riippumattomat)

  • tuomioistuimet
  • syyttäjälaitos
  • tuomioiden täytäntöönpanon turvaavat ulosottoviranomaiset
  • Rikosseuraamuslaitos, joka toimeenpanee vapausrangaistukset
  • valtion oikeusaputoimistot
6 Prosessioikeuden lähteet




Lähteet ja lukemisto


Frände, D., Helenius, D., Hietanen-Kunwald, P.,  Hupli, T.,  Koulu R.,  Lappalainen, J.,   Lindfors, H., Niemi, N., Rautio, J.,  Saranpää, T., Turunen, S., Virolainen, J. &  Vuorenpää, M. (2017.) Prosessioikeus. Alma Talent. Helsinki. (Sisällysluettelo teokseen 9.1.2018.)

Johdatus prosessioikeuteen. Helsingin yliopisto. Avoin yliopisto. (9.1.2018).

Laki kansainvälisestä oikeusavusta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta siviili- ja kauppaoikeuden alalla 426/2015. Finlex. (9.1.2018).

Laki oikeudenkäynnin viiväastymisen hyvittämisestä 363/2009. Finlex. (9.1.2018).



Laki välimiesmenettelystä 967/1992. (9.1.2018).

Oikeudenkäymiskaari 4/1734. Finlex. (25.1.2018).

Oikeudenkäynnin kustannukset. (9.1.2018). 

Oikeusapu. (9.1.2018). 

Oikeusminisetriö. (2018). Ministeri Häkkinen: Ulosottouudistus tukee työllisyyttä ja yrittäjyyttä. (26.1.2018).

Prosessioikeus. Helsingin yliopisto. Avoin yliopisto. (9.1.2018).

Prosessioikeus. Finlex. (9.1.2018).

Prosessioikeus. Tieteen termipankki. (9.1.2018).

 
Tuomioiden täytäntöönpano. Oikeusministeriö. (9.1.2018).

Tuula Linna (2012). Prosessioikeuden oppikirja. Talentum. Helsinki. 

Välimiesmenettely. Edilex. (9.1.2018). 

Välimiesmenettely. Keskuskauppakamari. (9.1.2018). 

Edit 

26.1.2018. (3 h-9)
25.1.2018. (2 h)
24.1.2018. (2 h)
23.1.2018. (2 h)

Comments