Tutkimuksen reliaabelius ja validius

Kuva Margit Mannila


Tutkimuksen reliaabelius ja validius ovat tärkeitä sanoja. Tutkimuksessa on lähtökohtaisesti tavoitteena tuottaa luotettavaa tietoa. Käytännössä kuitenkin aina sattuu jotakin sellaista, joka vaikuttaa tutkmustulosten luotettavuuteen (reliaabeliuteen) ja pätevyyteen (validiteettiin). Se ei siis ole ongelma, vaan enemmänkin ongelma on, jos tällaiset asiat salataan tai jos niiden olemassaoloa ei käsitetä ja tiedosteta.

Tutkimuksen reliaabelius tarkoittaa toistettavuutta. Mittaus, uudelleen tehtynyä, tuottaa samanlaisen tuloksen kuin samalla mittarilla aiemmin tehty. Tosin sanoen, mittari kykenee antamaan ei-sattumanvaraisia tuloksia. (Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 2001, 213.)

Reliaabelius on haaste tutkimuksissa, joissa mittari on käytössä ensimmäistä kertaa eikä sitä ole etukäteen huolellisesti testattu. Ja harvoinhan sitä on testattu.

Tutkimuksen validus eli pätevyys tarkoittaa puolestaan sitä, että mittari ja käytetty tutkimusmenetelmä mittaavat sitä, mitä oli tarkoituskin mitata. Käytännössä mittarit ja menetelmät eivät aina kohtaa ja tutkija ei tutkikaan sitä, mitä kuvitttelee tutkivansa. Joskus ongelma on kyselylomakkeen kysymyksissä. Vastaaja voi käsittää kysymykset aivan eri tavalla, mitä tutkija on ne tarkoittanut. Haasteellista on myös se, jos tutkijalla on rinnasteisia kysymyksiä, voi olla, että tutkittava ei kykene vastaamaan kysymyksiin. Tai vastauksen tulkinta voi olla mahdotonta. Myös tutkijan oma tulkinta ja vahva ennakkokäsitys tuloksista voi johtaa tuloksia väärään suuntaan.
Validiutta voidaan tarkastella useammasta eri näkökulmasta käsin. Tulokulmia ovat ennustevalidius, tutkimusasetelmavalidius ja rakennevalidius. (Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 2001, 2013-2014.)


Lähteet ja lukemisto

Hiltunen, L. (2009). Validiteetti ja reliabiliteetti. Graduryhmä. Jyväskylän yliopisto. (8.5.2018).

Kvalitatiivisen tutkimuksen luotettavuuden arviointi. Helsingin yliopisto. (8.5.2018).

Miettunen, J. (2006).  Muut menetelmät ja aineiston jatkokäsittely. Psykiatrian klinikka. Oulun yliopisto. (8.5.2018). 

Mittaaminen: Mittarin luotettavuus. KvantiMOTV. (8.5.2018).

Anita Saaranen-Kauppinen & Anna Puusniekka. 2006. KvaliMOTV - Menetelmäopetuksen tietovaranto [verkkojulkaisu]. Tampere: Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto [ylläpitäjä ja tuottaja]. <http://www.fsd.uta.fi/menetelmaopetus/kvali/index.html/>. (8.5.2018.)

Reliabiliteetti. Käsitteet. Tilastokeskus. (8.5.2018).

Validiteetti. Käsitteet. Tilastokeskus. (8.5.2018). 

Vehkalahti, Kimmo. (2007). Kyselytytkimuksen mittaus ja menetelmät.  Kustannusosakeyhtiö Tammi. Helsinki. (6.9.2019). Kimmo Vehkalahti yliopistonlehtori, soveltavan tilastotieteen dosentti Helsingin yliopisto, matematiikan ja tilastotieteen laitos
http://www.helsinki.fi/people/Kimmo.Vehkalahti



Auta minua pitämään sivusto ajan tasalla. Jos huomaat, jonkun linkkaamisen arvoisen sivuston tai huomaat, että joku linkki ei toimi, laita viesti kommenttikenttään. Viestiäsi ei julkaista, jos kiellät sen julkaisemisen. 

Edit

6.9.2019

Comments