Kuva Margit Mannila
Määräävän markkina-aseman väärinkäyttö
Kilpailulain (948/2011) 4 §:n mukaan määräävällä markkina-asemalla tarkoitetaan yhdellä tai useammalla elinkeinonharjoittajalla taikka elinkeinonharjoittajien yhteenliittymällä olevaa koko maan tai tietyn alueen kattavaa yksinoikeutta tai muuta sellaista määräävää asemaa tietyillä hyödykemarkkinoilla, joka merkittävästi ohjaa hyödykkeen hintataoa tai toimitusehtoja taikka vastaavalla muulla tavalla vaikuttaa kilpailuolosuhteisiin tietyllä tuotanto- tai jakeluportaalla (Wikberg 2011, 252).
Määräävä markkina-aseman toteaminen ei ole sellaisenaan syytös, van merkitsee sitä, että tällaisella yrityksellä on erityinen velvollisuus olla rajoittamatta toiminnallaan toimivaa kilpailua yhteismarkkinoilla. (Wikberg 2011, 253.)
Wikberg (2011, 254-255, 256) huomauttaa, että määrävä markkina-asema ei ole sama asia kuin monopoli, vaan se sijoittuu markkinarakenteena monopolin ja oligopolin väliin. Yksinoikeus voi perustaa myös tosialliseen markkinoiden hallintaan, josta käytetään nimitystä luonnollinen monopoli. Hyödykkeen ominaisuudet ja markkinoiden rakenne johtavat siihen, että vain yksi yritys voi toimia kannattaavsti koko valtion alueella tai tietyllä alueella. Tällaisessa tilanteessa rinnakkaisen verkoston rakentaminen ei ole yleensä taloudelliset kannattavaa. Esimerkkinä tällaisestä ovat esimerkiksi infrastruktuuriin liittyvät asiat. Poissuljettua ei ole se, että tekninen kehitys muuttaa markkinoiden luonnetta ja mahdollistaa kilpailun lisääntymisen.
Määräävän markkina-aseman syntyyn voi olla useampia syitä. Yrityksellä voi olla esimerkiksi selkeä tietotaidollinen (know-how) etumatka suhteessa kilpailijoihin. Uudet toimijat eivät kykene tulemaan alalle suurien investiointien takia ja etenkin mikäli investoinnit eivät sovellu muuhun toimintaan, niitä ei kannata välttämättä tehdä. Yritys voi ohittaa joitakin liiketaloudelliset tekijöitä toiminnassaan ja toimia vapaammin. (Wikberg (2011, 255). Tällaisia tekijöitä voivat olla esimerkiksi hyvät huoltopalvelut tai jokin asikkaan kokema aineeton lisäarvo.
Määräävän markkina-aseman kanssa korreloi että mitä suurempi yrityksen markkinaosuus on ja mitä kauemmin se on säilyttänyt asemansa, sitä todennäköisemmin se on määräävässä markkina-asemassa (Wikberg 2011, 257).
Määräävässä markkina-asemassa olevan yrityksen odototaan yleensä osoittavan riittävällä todennäköisydyekkä ja todennettavissa olevan näytön perusteella, että seuraavat kumulatiiviset edellytykset täyttyvät:
- Tehokkuusedut ovat toteutuneet tai todennäköisesti toteutuvat menettelytavan tuloksena. Niitä voivat olla esimerkiksi hyödykkeiden laadun tekniset prannukset tai tuotanto- tai jakelukustannusten alentuminen.
- Menettelytapa on välttämätön tehokkuusetujen toteuttamiseksi: menettelytavalle ei saa olla vähemmän kilpailunvastaisi vaihtoehtoja, joilla voitaisiin saavuttaa samat tehokkusedut.
- Kyseisen menettelytavan johdosta saavutetut tehokkusedut ovat suuremmat kuin kilpailuun ja kuluttajien hyvinvointiin kohdistuvat todennäköisesti kielteiset vaikutukset merkityksellisillä markkinoilla.
- Menettelyttapa ei hävitä tehokasta kilapilua poistamalla kaikki olemassa olevat todellisen tai mahdollisen kilpailun lähteet tai suurimman osan niistä. Yritysten välinen kilpailu on olennaista taloudellisen tehokkuuden motivoijana, mukaan lukien innovointina ilmenevät dynaamiset tehokkuusedut. Ilman sitä määräävässä asemassa olevalla yrityksellä ei ole riittäviä kannustimia luoda tehokkusetuja ja siirtää niitä eteenpäin. Jos kilpailua ei enää ole eikä näköpiirissä ole uhkaa markkinoille tulosta, kilpailun ja kilpailuprosessin suojeleminen on tehokkuusetuja tärkeämpää. Komissio katsoo, että markkinoiden sulkemisen tähtäävää menettelytapaa, jolla säilytetään tai luodaan monopolia lähenevä markkina-asema tai vahvistetaan sitä, ei yleensä voi perustella sillä, että sen avulla luodaan myös tehokkuusetuja. (Wikberg 2011, 263-264.)
Määräävän markkina-aseman eri väärinkäyttömuotoja
Kiellettyä väärinkäyttöä voi erityisesti olla
- kohtuuttomien osto- tai myyntihintojen taikka muiden kohtuuttomien kauppaehtojen suora tai välillinen määrääminen
- tuotannon, markkinoiden tai teknisen kehityksen rajoittaminen kuluttajien vahingoksi
- erilaisten ehtojen soveltamine eri kauppakumppaneiden samankaltaisiin suorituksiin kauppakumppaneita edpäedulliseen kilpailuasemaan asettavalla tavalla (syrjintä)
- asettaa sopimuksen syntymisen edellytykseksi, että sopimuspuoli hyväksyy lisäsuoritukset, joilla näiden luonteen vuoksi tai kauppatavan mukaan ei ole yhteyttä sopimuksen kohteeseen (sidonta). Wikberg (2011, 264) huomauttaa, että luettelo ei ole tyhjentävä, kuten säännöksestä ilmenee ja sana "erityisesti" antaa ymmärtää.
Määrävän markkina-aseman väärinkäyttö voidaan luokitella karkeasti kahteen päätyyppiin
1) kyse voi olla toiminnasta, jolla määräävässä markkina-asemassa oleva yritys pyrkii heikentämään kilpailijoidensa mahdollisuuksia toimia markkinoilla tai sulkemaan ne kokonaan markkinoiden ulkopuolelle (exclusionary abuse)
2) kohtuuttomien tai syrjivien ehtojen asettaminen asiakkaalle (exploitative abuse) (Wikberg 2011, 265-266.)
Tähän liittyvät sellaiset asiat kuin liiketsuhteesta pidättäytyminen, yksinomaisuussopimukset, sidonta, hintasyrjintä, alennuskäytännöt, saalistushinnoittelu, ristiinsubventointi, kohtuuton hinnoittelu ja immateriaalioikeudet.
Liikesuhteesta pidättäytyminen
Määräävässä markkina-asemassa olevalla yrityksellä katsotaan olevan rajoitettu sopimuksentekovelvollisuus asiakkaisiinsa. Yritys ei saa kieltäytyä sopimuksesta ilman hyväksyttävää syytä.Käytännössä toimituskieltotapauksissa asetetaan vastakkain sopimusvapauden periaate ja tarve suojella kilpailua ja määräävässä markkina-asemassa olevasta yrityksestä riippuvaista asiakasta. (Wikberg 2011, 267.)
Avainaseman (essential facility) liittyy tilanteisiin, joissa määräävässä markkina-asemassa oleva yritys hallitsee tiettyä välttämättömyyshyödykettä, jota toinen yritys tarvitsee välttämättä markkinalle päästäkseen. Kyse voi olla esimerkiksi lentokentästä, rauhtateistä, satamasta tai sähkön siirtoverkosta. (Wikberg 2011, 268.)
Avainaseman konseptin soveltaminen edellyttää
- avainaseman hallinta yhden yrityksen toimesta
- kilpailijoiden kykenemättömyys monistaa avainasema tai muutoin päästä markkinoille
- avainaseman haltijan kieltäytyminen jakamasta sitä kilpailijan kanssa
- avainaseman jakaminen on mahdollista ja toteutuessaan lisäisi kilpailua ja kuluttajien hyvinvointia (Wikberg 2011, 268.)
Hintaruuvitilanne
on kyseessä, kun määrävässä asemassa oleva yritys epää toimittamisen, se voi veloittaa tuotantoketjun alkupään markkinoilla tuotteesta hinnan, joka verrattuna sen tuotantoketjun loppupään markkinoilla veloittamaan hintaan ei anne edes yhtä tehokkaalle kilpailijalle mahdollisuutta käydä kauppaa kannattavasti ja kestävällä pohjalla tuotantoketjun loppupään markkinoilla.
Mikäli seuraavat edellytykset täyttyvät, kuuluvat mainitut menettelytavat täytäntöönpanotavoitteiden piiriin
- epääminen liittyy tuotteeseen tai palveluun, joka on objektiivisesti välttämätön, jotta yritys voisi kilpailla tehokkaasti tuotantoketjun loppupään markkinoilla
- epääminen johtaa todennäköisesti tehokkaan kilpailun loppumiseen tuotantoketjun loppupään markkinoilta
- epääminen aiheuttaa todennäköisesti haittaa kuluttajille. (Wikberg 2011, 269-270.)
Kun toimittamisen epäämistä arvioidaan, otetaan huomioon, onko evätyn tuotantopanoksen toimittaminen objektiivisesti tarpeen toimijoille, jotta nämä voivat kilpailla markkinoilla tehokkaasti.
Yksinsomaisuussopimukset
Määräävässä markkina-asemassa oleva yritys voi yrittää sulkea kilpailijansa markkinoilta estämällä nitä myymästä asiakkaille siten, että se käyttää yksinostovelvoitteita tai kannustimia, joilla on sama vaikutus.
=> Tällaisessa tapauksessa määräävässä markkina-asemassa oleva yritys pyrkii sulkemaan kilpailijansa markkinoilta estämällä niitä ostamasta muilta toimijoilta.
=> johtaa kilpailunvastaiseen markkinoiden sulkemiseen
=> yksinostovelvoitteella tarkoitetaan, että asiakas ostaa tietyillä markkinoilla yksinomaan tai suurelta osin vain määräävässä asemassa olevalta yritykseltä. (Wikberg 2011, 272.)
Ehdollisilla alennuksilla tarkoitetaan asiakkaille myönnettäviä alennuksia, joilla palkitaan tietynlainen ostokäyttäytyminen. Asiakas saa yleensä alennuksen, jos ostot määrätyllä viitejaksolla ylittävät tietynlaisen rajan. Alennus voidaan myöntää kaikista ostoista tai vain niistä, jotka ylittävät sovitun kynnysrajan. (Wikberg 2011, 273.)
Jälkitäteen annetuilla alennuksilla on mahdolista sulkea markkinat merkittäviltä osin. koska niiden johdota asiakkaat eivät ehkä halua vaihtaa toimittajaa. Jälkiäteen annettavan alennuksen sulkemisvaikutus on vahvin juuri ennen alennusrajn ylittämistä ostetun tuoteyksikön kohdalla. (Wikberg 2011, 274.)
Sidonta
Sitominen tai niputtaminen ovat tapoja, joita määräävässä markkina-asemassa oleva yritys voi pyrkiä sulkemaan kilpalijansa pois markkinoilta.
Sitominen (tying) on tilanne, jossa tietyn tuotteen (sitova tuote) ostavien asikkaiden edellytetään ostavan määräävässä asemassa olevalta yritykseltä myös toinen tuote (sidottu tuote). Käytännössä tuotteiden siotominen voi perusta esimerkiksi teknisiin seikkoihin tai sopimukseen.
=> tuote on sidottu teknisesti toisiinsa siloin, kun sitova tuote suunnitellaan siten, että se toimii moitteettomasti vain sidotun tuotteen kanssa.
=> sopimukseen perustuva sitominen on tilanne, jossa sitovan tuotteen ostava asiakas sitoutuu ostamaan myös sidotun tuotteen eikä kilpailijoiden vaihtoehtoisia tuotteita.
Niputtaminen (bundling) on tapa, jolla määräävässä markkina-asemassa oleva yritys tarjoaa ja hinnoittelee tuotteitaan. Tuotteita myydään vain yhtenä kokonaisuutena, josta kukin tuote muodostaa määrätyn osuuden. (Wikberg 2011, 274-275.)
Hintasyrjintä
Syrjinnällä tarkoitetaan samanlaisten kauppakumppanien kohtelemista toisistaan poikkeavalla tavalla ilman objektiivisesti hyväksyttäviä syitä. Määräävässä markkina-asemassa oleva yritys on oikeutettu perimään hyödykkeistä erilaisia hintoja eri asikkailta, kunhan tälle on olemassa hyväksyttävä syy. (Wikberg 2011, 280.)
Alennuskäytännöt
Myyjän myöntämillä alennyuksilla voidaan esimerkiksi hyvittää ostajaa kustannussäästöistä, joita syntyy suuremmista ostomääristä, ostajan myyjän suorittamista palveluista tai nopeasta maksuaikataulusta. Alennusten sallittavuutta arvioitaessa on syytä kiinnittää huomiota muun ohella seuraaviin seikkoihin:
- alennuksen vastaavuus määräävässä markkina-asemassa olevan yrityksen kustannuksiin
- alennuksen vaikutus asikkaan tosiaialliseen toimintavapauteen
- alennuksen vaikutukset kilpailijoiden markkinoille pääsyn kannalta
- alennuksen muut vaikutukset kilpailun toimivuuteen markkinoilla. (Wikberg 2011, 284.)
Määräalennukset, jotka annetaan asiakkaalle, perustuen suurempaan ostomäärään, ovat sallittuja, jos porrastus vastaa myyjän kustannuksia eikä alennus syrji asikkaita keskenään. Määräävän markkina-aseman väärinkäyttönä pidetään alennuskäytäntöjä, jotka joko syrjivät asiakkaita keskenään tai sitovat niitä määräävässä markkina-asemassa olevaan yritykseen. Kilpailijoita suljetaan samalla ulkopuolelle. Kiellettyjen alennusten ryhmään luetaan kuuluvaksi uskollisuusalennukset (fidelity rebates), tavoitealennukset (targetr rebates) ja erilaiset sitovat alennukset. Uskollisuusalennuksen tarkoituksena on estää asiakkaiden kilpailijoilta suorittamat hankinnat. (Wikberg 2011, 284-285, 286.)
Tavoitealennukset ovat alennuksia, joiden saaminen riippuu määrävässä markkina-asemassa olevan yrityksen kullekin asiakkaalle yksilöllisesti asettaman muunti- tai ostotavoitteen saavuttamisesta. Tavoitealennuksia käyttämällä on mahdollista vahvistaa asiakkaan sitomisen astetta kulloisenkin kilpailutilanteen mukaan. (Wikberg 2011, 289.)
Sitovat alennukset, joilla määäräävässä markkina-asemassa oleva myyjä sitoo eri hyödykemarkkinoille kuuluvat hyödykkeet toisiinsa, ovat kiellettyjä. Tapauksissa on usein kysymys kilpailluilla markkinoilla myytävän hyödykkeen sitomisesta yhteen monopolihyödykkeen kanssa.
- sen asettamien sopimuksen syntymisen edellytykseksi, että sopimuspuoli hyväksyy lisäsuoritukset, joilla niiden luonteen vuoksi tai kauppatavan mukaan ei ole yhteyttä sopimuksen kohteeseen.
(Wikberg 2011, 291.)
Saalistushinnoittelu (predatory pricing)
on kysymyksessä, kun yritys tarkoituksella saattaa itsensä alttiiksi tappiolle tai luopuu voitosta lyhyettlä aikavälillä sulkeakseen tai saadakseen todennäköisesti suljettu markkinoilta yhden tai useamman todellisista tai mahdollisista kilpailijoistaan, vahvistaakseen markkina-asemaansa tai säilyttääkseen sen, aiheuttaen näin haittaa kuluttajalle (Wikberg 2011, 292).
Wikberg (2011, 293) listaa saalistushinnoittelun ylteiset tunnusmerkit Kuoppamäen mukaan
Kilapilijan markkinoilta poistamiseen tähtäävä saalistushinnoittelun kannattavuus edellyttää, että
Määräävän markkina-aseman syntyyn voi olla useampia syitä. Yrityksellä voi olla esimerkiksi selkeä tietotaidollinen (know-how) etumatka suhteessa kilpailijoihin. Uudet toimijat eivät kykene tulemaan alalle suurien investiointien takia ja etenkin mikäli investoinnit eivät sovellu muuhun toimintaan, niitä ei kannata välttämättä tehdä. Yritys voi ohittaa joitakin liiketaloudelliset tekijöitä toiminnassaan ja toimia vapaammin. (Wikberg (2011, 255). Tällaisia tekijöitä voivat olla esimerkiksi hyvät huoltopalvelut tai jokin asikkaan kokema aineeton lisäarvo.
Määräävän markkina-aseman kanssa korreloi että mitä suurempi yrityksen markkinaosuus on ja mitä kauemmin se on säilyttänyt asemansa, sitä todennäköisemmin se on määräävässä markkina-asemassa (Wikberg 2011, 257).
Määräävässä markkina-asemassa olevan yrityksen odototaan yleensä osoittavan riittävällä todennäköisydyekkä ja todennettavissa olevan näytön perusteella, että seuraavat kumulatiiviset edellytykset täyttyvät:
- Tehokkuusedut ovat toteutuneet tai todennäköisesti toteutuvat menettelytavan tuloksena. Niitä voivat olla esimerkiksi hyödykkeiden laadun tekniset prannukset tai tuotanto- tai jakelukustannusten alentuminen.
- Menettelytapa on välttämätön tehokkuusetujen toteuttamiseksi: menettelytavalle ei saa olla vähemmän kilpailunvastaisi vaihtoehtoja, joilla voitaisiin saavuttaa samat tehokkusedut.
- Kyseisen menettelytavan johdosta saavutetut tehokkusedut ovat suuremmat kuin kilpailuun ja kuluttajien hyvinvointiin kohdistuvat todennäköisesti kielteiset vaikutukset merkityksellisillä markkinoilla.
- Menettelyttapa ei hävitä tehokasta kilapilua poistamalla kaikki olemassa olevat todellisen tai mahdollisen kilpailun lähteet tai suurimman osan niistä. Yritysten välinen kilpailu on olennaista taloudellisen tehokkuuden motivoijana, mukaan lukien innovointina ilmenevät dynaamiset tehokkuusedut. Ilman sitä määräävässä asemassa olevalla yrityksellä ei ole riittäviä kannustimia luoda tehokkusetuja ja siirtää niitä eteenpäin. Jos kilpailua ei enää ole eikä näköpiirissä ole uhkaa markkinoille tulosta, kilpailun ja kilpailuprosessin suojeleminen on tehokkuusetuja tärkeämpää. Komissio katsoo, että markkinoiden sulkemisen tähtäävää menettelytapaa, jolla säilytetään tai luodaan monopolia lähenevä markkina-asema tai vahvistetaan sitä, ei yleensä voi perustella sillä, että sen avulla luodaan myös tehokkuusetuja. (Wikberg 2011, 263-264.)
Määräävän markkina-aseman eri väärinkäyttömuotoja
Kiellettyä väärinkäyttöä voi erityisesti olla
- kohtuuttomien osto- tai myyntihintojen taikka muiden kohtuuttomien kauppaehtojen suora tai välillinen määrääminen
- tuotannon, markkinoiden tai teknisen kehityksen rajoittaminen kuluttajien vahingoksi
- erilaisten ehtojen soveltamine eri kauppakumppaneiden samankaltaisiin suorituksiin kauppakumppaneita edpäedulliseen kilpailuasemaan asettavalla tavalla (syrjintä)
- asettaa sopimuksen syntymisen edellytykseksi, että sopimuspuoli hyväksyy lisäsuoritukset, joilla näiden luonteen vuoksi tai kauppatavan mukaan ei ole yhteyttä sopimuksen kohteeseen (sidonta). Wikberg (2011, 264) huomauttaa, että luettelo ei ole tyhjentävä, kuten säännöksestä ilmenee ja sana "erityisesti" antaa ymmärtää.
Määrävän markkina-aseman väärinkäyttö voidaan luokitella karkeasti kahteen päätyyppiin
1) kyse voi olla toiminnasta, jolla määräävässä markkina-asemassa oleva yritys pyrkii heikentämään kilpailijoidensa mahdollisuuksia toimia markkinoilla tai sulkemaan ne kokonaan markkinoiden ulkopuolelle (exclusionary abuse)
2) kohtuuttomien tai syrjivien ehtojen asettaminen asiakkaalle (exploitative abuse) (Wikberg 2011, 265-266.)
Tähän liittyvät sellaiset asiat kuin liiketsuhteesta pidättäytyminen, yksinomaisuussopimukset, sidonta, hintasyrjintä, alennuskäytännöt, saalistushinnoittelu, ristiinsubventointi, kohtuuton hinnoittelu ja immateriaalioikeudet.
Liikesuhteesta pidättäytyminen
Määräävässä markkina-asemassa olevalla yrityksellä katsotaan olevan rajoitettu sopimuksentekovelvollisuus asiakkaisiinsa. Yritys ei saa kieltäytyä sopimuksesta ilman hyväksyttävää syytä.Käytännössä toimituskieltotapauksissa asetetaan vastakkain sopimusvapauden periaate ja tarve suojella kilpailua ja määräävässä markkina-asemassa olevasta yrityksestä riippuvaista asiakasta. (Wikberg 2011, 267.)
Avainaseman (essential facility) liittyy tilanteisiin, joissa määräävässä markkina-asemassa oleva yritys hallitsee tiettyä välttämättömyyshyödykettä, jota toinen yritys tarvitsee välttämättä markkinalle päästäkseen. Kyse voi olla esimerkiksi lentokentästä, rauhtateistä, satamasta tai sähkön siirtoverkosta. (Wikberg 2011, 268.)
Avainaseman konseptin soveltaminen edellyttää
- avainaseman hallinta yhden yrityksen toimesta
- kilpailijoiden kykenemättömyys monistaa avainasema tai muutoin päästä markkinoille
- avainaseman haltijan kieltäytyminen jakamasta sitä kilpailijan kanssa
- avainaseman jakaminen on mahdollista ja toteutuessaan lisäisi kilpailua ja kuluttajien hyvinvointia (Wikberg 2011, 268.)
Hintaruuvitilanne
on kyseessä, kun määrävässä asemassa oleva yritys epää toimittamisen, se voi veloittaa tuotantoketjun alkupään markkinoilla tuotteesta hinnan, joka verrattuna sen tuotantoketjun loppupään markkinoilla veloittamaan hintaan ei anne edes yhtä tehokkaalle kilpailijalle mahdollisuutta käydä kauppaa kannattavasti ja kestävällä pohjalla tuotantoketjun loppupään markkinoilla.
Mikäli seuraavat edellytykset täyttyvät, kuuluvat mainitut menettelytavat täytäntöönpanotavoitteiden piiriin
- epääminen liittyy tuotteeseen tai palveluun, joka on objektiivisesti välttämätön, jotta yritys voisi kilpailla tehokkaasti tuotantoketjun loppupään markkinoilla
- epääminen johtaa todennäköisesti tehokkaan kilpailun loppumiseen tuotantoketjun loppupään markkinoilta
- epääminen aiheuttaa todennäköisesti haittaa kuluttajille. (Wikberg 2011, 269-270.)
Kun toimittamisen epäämistä arvioidaan, otetaan huomioon, onko evätyn tuotantopanoksen toimittaminen objektiivisesti tarpeen toimijoille, jotta nämä voivat kilpailla markkinoilla tehokkaasti.
Yksinsomaisuussopimukset
Määräävässä markkina-asemassa oleva yritys voi yrittää sulkea kilpailijansa markkinoilta estämällä nitä myymästä asiakkaille siten, että se käyttää yksinostovelvoitteita tai kannustimia, joilla on sama vaikutus.
=> Tällaisessa tapauksessa määräävässä markkina-asemassa oleva yritys pyrkii sulkemaan kilpailijansa markkinoilta estämällä niitä ostamasta muilta toimijoilta.
=> johtaa kilpailunvastaiseen markkinoiden sulkemiseen
=> yksinostovelvoitteella tarkoitetaan, että asiakas ostaa tietyillä markkinoilla yksinomaan tai suurelta osin vain määräävässä asemassa olevalta yritykseltä. (Wikberg 2011, 272.)
Ehdollisilla alennuksilla tarkoitetaan asiakkaille myönnettäviä alennuksia, joilla palkitaan tietynlainen ostokäyttäytyminen. Asiakas saa yleensä alennuksen, jos ostot määrätyllä viitejaksolla ylittävät tietynlaisen rajan. Alennus voidaan myöntää kaikista ostoista tai vain niistä, jotka ylittävät sovitun kynnysrajan. (Wikberg 2011, 273.)
Jälkitäteen annetuilla alennuksilla on mahdolista sulkea markkinat merkittäviltä osin. koska niiden johdota asiakkaat eivät ehkä halua vaihtaa toimittajaa. Jälkiäteen annettavan alennuksen sulkemisvaikutus on vahvin juuri ennen alennusrajn ylittämistä ostetun tuoteyksikön kohdalla. (Wikberg 2011, 274.)
Sidonta
Sitominen tai niputtaminen ovat tapoja, joita määräävässä markkina-asemassa oleva yritys voi pyrkiä sulkemaan kilpalijansa pois markkinoilta.
Sitominen (tying) on tilanne, jossa tietyn tuotteen (sitova tuote) ostavien asikkaiden edellytetään ostavan määräävässä asemassa olevalta yritykseltä myös toinen tuote (sidottu tuote). Käytännössä tuotteiden siotominen voi perusta esimerkiksi teknisiin seikkoihin tai sopimukseen.
=> tuote on sidottu teknisesti toisiinsa siloin, kun sitova tuote suunnitellaan siten, että se toimii moitteettomasti vain sidotun tuotteen kanssa.
=> sopimukseen perustuva sitominen on tilanne, jossa sitovan tuotteen ostava asiakas sitoutuu ostamaan myös sidotun tuotteen eikä kilpailijoiden vaihtoehtoisia tuotteita.
Niputtaminen (bundling) on tapa, jolla määräävässä markkina-asemassa oleva yritys tarjoaa ja hinnoittelee tuotteitaan. Tuotteita myydään vain yhtenä kokonaisuutena, josta kukin tuote muodostaa määrätyn osuuden. (Wikberg 2011, 274-275.)
Hintasyrjintä
Syrjinnällä tarkoitetaan samanlaisten kauppakumppanien kohtelemista toisistaan poikkeavalla tavalla ilman objektiivisesti hyväksyttäviä syitä. Määräävässä markkina-asemassa oleva yritys on oikeutettu perimään hyödykkeistä erilaisia hintoja eri asikkailta, kunhan tälle on olemassa hyväksyttävä syy. (Wikberg 2011, 280.)
Alennuskäytännöt
Myyjän myöntämillä alennyuksilla voidaan esimerkiksi hyvittää ostajaa kustannussäästöistä, joita syntyy suuremmista ostomääristä, ostajan myyjän suorittamista palveluista tai nopeasta maksuaikataulusta. Alennusten sallittavuutta arvioitaessa on syytä kiinnittää huomiota muun ohella seuraaviin seikkoihin:
- alennuksen vastaavuus määräävässä markkina-asemassa olevan yrityksen kustannuksiin
- alennuksen vaikutus asikkaan tosiaialliseen toimintavapauteen
- alennuksen vaikutukset kilpailijoiden markkinoille pääsyn kannalta
- alennuksen muut vaikutukset kilpailun toimivuuteen markkinoilla. (Wikberg 2011, 284.)
Määräalennukset, jotka annetaan asiakkaalle, perustuen suurempaan ostomäärään, ovat sallittuja, jos porrastus vastaa myyjän kustannuksia eikä alennus syrji asikkaita keskenään. Määräävän markkina-aseman väärinkäyttönä pidetään alennuskäytäntöjä, jotka joko syrjivät asiakkaita keskenään tai sitovat niitä määräävässä markkina-asemassa olevaan yritykseen. Kilpailijoita suljetaan samalla ulkopuolelle. Kiellettyjen alennusten ryhmään luetaan kuuluvaksi uskollisuusalennukset (fidelity rebates), tavoitealennukset (targetr rebates) ja erilaiset sitovat alennukset. Uskollisuusalennuksen tarkoituksena on estää asiakkaiden kilpailijoilta suorittamat hankinnat. (Wikberg 2011, 284-285, 286.)
Tavoitealennukset ovat alennuksia, joiden saaminen riippuu määrävässä markkina-asemassa olevan yrityksen kullekin asiakkaalle yksilöllisesti asettaman muunti- tai ostotavoitteen saavuttamisesta. Tavoitealennuksia käyttämällä on mahdollista vahvistaa asiakkaan sitomisen astetta kulloisenkin kilpailutilanteen mukaan. (Wikberg 2011, 289.)
Sitovat alennukset, joilla määäräävässä markkina-asemassa oleva myyjä sitoo eri hyödykemarkkinoille kuuluvat hyödykkeet toisiinsa, ovat kiellettyjä. Tapauksissa on usein kysymys kilpailluilla markkinoilla myytävän hyödykkeen sitomisesta yhteen monopolihyödykkeen kanssa.
- sen asettamien sopimuksen syntymisen edellytykseksi, että sopimuspuoli hyväksyy lisäsuoritukset, joilla niiden luonteen vuoksi tai kauppatavan mukaan ei ole yhteyttä sopimuksen kohteeseen.
(Wikberg 2011, 291.)
Saalistushinnoittelu (predatory pricing)
on kysymyksessä, kun yritys tarkoituksella saattaa itsensä alttiiksi tappiolle tai luopuu voitosta lyhyettlä aikavälillä sulkeakseen tai saadakseen todennäköisesti suljettu markkinoilta yhden tai useamman todellisista tai mahdollisista kilpailijoistaan, vahvistaakseen markkina-asemaansa tai säilyttääkseen sen, aiheuttaen näin haittaa kuluttajalle (Wikberg 2011, 292).
Wikberg (2011, 293) listaa saalistushinnoittelun ylteiset tunnusmerkit Kuoppamäen mukaan
- selektiivinen hinnanalennus
- hintojen laskeminen tasole, joka on yritykselle kannattamatonta
- toimenpiteiden kohdistaminen tiettyyn kilpailijaan
- hinnanalennuksen kompensoituminen kilpailun rajoittumisesta saatavalla hyödyllä.
Kilapilijan markkinoilta poistamiseen tähtäävä saalistushinnoittelun kannattavuus edellyttää, että
- saalistavan yrityksen taloudelliset voimavarat kestävät alihinnoittelun kilpailijaa paremmin
- pienempi yritys joutuu poistumaan markkinoilta
- yritys voi nostaa hintaa markkinoilta poistumisen jälkeen ja saa sillä tavoin kompensoitua saalistamisesta aiheutuneet kustannukset. (Wikberg 2011, 295.)
Ristiinsubventointi (cross-subsidisation)
on tilanne, kun määräävässä markkina-asemassa oleva yritys siirtää hallitsemiltaan makkinoilta hankkimiaan monopolivoittoja toisella toimialalla omistamansa yrityksen käyttöön, jolloin viimeksi mainittu yritys voi hinnoitella tarjoamansa hyödykkseen todellisia kustannuksia alhaisemmalle tasolle. (Wikberg 2011, 296.)
Ongelmallista
1. tilanteessa, jossa julkisen vallan omistama tuotantoyksikkö käyttää suoraan tai epäsuorasti asemaansa tai julkisen tehtävän hoitamiseen tarkoitettuja julkisia varoja kilpaillakseen yksityisten elinkeinonharjoittajien kanssa joillakin markkinoilla.
2. tilanteessa, jossa määräävässä markkina-asemassa oleva yritys siirtää hallitsemiltaan markkinoilta saamiaan voittoja toisilla markkinoilla toimivan yrityksensä tai liiketoimintayksikkönsä käyttöön, jolloin viimeksi mainittu voi hinnoitella hyödykkeensä selvästi alle todellisten kustannusten. (Wikberg 2011, 296-297.)
Jotta ristiinsubventointia voidaan pitää kilpailuoikeudellisesti ongelmallisena, tulee ainakin kahden keskeisen kriteerin täyttyä:
1) ristiinsubventointia harjoittavan yrityksen tulisi olla määräävässä markkina-asemassa
2) nimenomaan määräävässä markkina-asemassa olevan elinkeinonhtarjoittajan menettelystä tulisi aiheutua muita toimijoita markkinoilta selvästi poissulkevia vaikutuksia. (Wikberg 2011, 300.)
Kohtuuton hinnoittelu (excessive prices)
Kohtuuttomalle hinnoittelulle on tunnusomaista, että hinnoilla ei ole yhteyttä hyödykkeeseen liittyviin kustannuksiin eikä hinnan ja kustannusten eriytyminen johdu mistään kuluttajan erityisesti arvostamasta tuotteen ominaisuudesta. Hinnat voivat olla liian alhaisia, jolloin nillä pyritään sulkemaan kilpailija tai potentiaalinen kilpailija pois markkinoilta. Hintojen kohtuuttomuuden osalta on katsottu olennaiseksi selvittää, onko hyödykkseen taloudellinen arvo oikeassa suhteessa määrävässä markkina-asemassa olevan yrityksen siitä perimään hintaan. (Wikberg 2011, 301.)
Kohtuuttoman hinnoittelun tunnusmerkistö täyttyy vain poikkeuksellisissa tilanteissa ja puuttumiskynnys on tyypillisesti asetettu korkealle. Käytännössä kilpailusäännösten nojalla on tarkoitus puuttua lähinnä selviin ylilyönteihin. Vertailukohdan löytyminen saataa olla vaikeaa, etenkin tilanteissa, joissa kilapilevia tuotteita ei ole. (Wikberg 2011, 304-305.)
Immateriaalioikeudet
Immateriaalioikeudet ovat haltijoilleen oikeuksia, joilla estetään kilpailijoita hyödyntämästä suojattua oiekuksia. Immateriaalioikeuksien suojaamt teknologiset läpimurrot ovat useissa tapauksissa olleet keskeinen syy yrityksen määräävälle markkina-asemalle. Immateriaalioikeuksilla pyritään kannustamaan luovuutta ja saattamaan uudet innovaatiot markkinoille. Immateriaalioikeuksiin luetaan patentit, tekijänoikeudet ja tavaramerkit. (23.8.2018). (Wikberg 2011, 305.)
Lähteet ja lukemisto
EK. Uusi laki liikesalaisuuksista voimaan 15.8.2018. (17.8.2018).
EUR-Lex - 52008XC1018(03) - EN. Suuntaviivat ei-horisontaalisten sulautumien arvioinnista yrityskeskittymien valvonnasta annetun neuvoston asetuksen nojalla. (21.8.2018).
EUR-Lex - 32000Y1013(01) - EN (21.8.2018).
Kilpailulaki 948/2011. Finlex. (21.8.2018).
Kolluusio. Tieteen termipankki. (21.8.2018).
Mannila, Margit. (2015). Hinnoittelun sääntely. Perheyrittäjyys. (23.8.2018).
Mannila, Margit. (2016). Immateriaalioikeudesta. Perheryittäjyys. (23.8.2018).
Mannila, Margit. (2017). IPR-suojauksen laiminlyönti käy kalliiksi. Perheyrittäjyys. (23.8.2018).
Mannila, Margit. (2018). Keskeinen kilpailunormisto. Perheyrittäjyys. (17.8.2018).
Mannila, Margit. (2018). Kilpailuoikeus, taustoitus. Perheyrittäjyys. (20.8.2018).
Mannila, Margit. (2017). Kooste patentteihin, tavaramerkkihin ja tekijänoikeuksiin liittyvistä postauksista . Perheyrittäjyys. (23.8.2018).
Sipilä, Jorma. (2003). Palvelujen hinnoitteleminen. WSOY. Ekonomia.
Wikberg, Olli. (2011). Johdatus kilpailuoikeuteen. Talentum. Helsinki.
Edit
23.8.2018 (145/490)
22.8.2018 (280/345)
21.8.2018 (65)
Auta minua pitämään sivusto ajan tasalla. Jos huomaat, että joku linkki ei toimi, laita viesti kommenttikenttään.
Comments