Yrityssaneeraus

Kuva Margit Mannila 

Prosessioikeus TLS 4604
Tuula Linna (2012). Prosessioikeuden oppikirja. Talentum. Helsinki.

XI YRITYSSANEERAUS ...............................................................................267
1 Yleistä .............................................................................................................269
2 Yrityssaneerauksen hakeminen ja alkamisen oikeusvaikutukset .....................271
3 Saneerauksen edellytykset ja esteet .............................................273
4 Saneerausohjelma ..................................................................................275
5 Saneerausohjelman toteuttaminen ja raukeaminen ...........278

1 Yleistä

Linnan (2012, 269) mukaan yrityksen saneeraus onnistuu sitä paremmin mitä aikaisemmassa vaiheessa rahavaikeuksiin joutunut yritys hakeutuu saneeraukseen. Näin saneeraus voi olla aidosti konkurssin vaihtoehto.

Tuomioistuin vahvistaa saneerausohjelman ja sillä voidaan määrätä velallisen toimintaa, varallisuutta ja velkoja koskevista toimenpiteistä yrityksen toiminnan tervehdyttämiseksi (Linna 2012, 270).  

2 Yrityssaneerauksen hakeminen ja alkamisen oikeusvaikutukset

• Yrityssaneerausta voi velallisen lisäksi hakea velkoja tai usea velkoja yhdessä.
• Velkojan saatavan tulee olla selvä ja riidaton.
• Hakemuksen voi tehdä myös ns. todennäköinen velkoja = taho, jonka saamisoikeudelle velallisen maksukyvyttömyys todennäköisesti tulisi aiheuttamaan menetyksiä. Esimerkiksi takaaja voi olla tällainen taho.  (Linna 2012, 271.)

 Yrityssaneeraukseen alkamiseen liittyy oikeusvaikutuksia, kuten

• maksukielto
• vakuudenasettamiskielto
• perintäkielto
• ulosottokielto

• Menettelyn alkaminen on ajankohta, jona tuomioistuin on tehnyt päätöksen saneerausmenettelyn aloittamisesta. 
• Tuomioistuin voi jo ennen menettelyn alkamista, heti hakemuksen tultua vireille, antaa väliaikaismääryksen mainituista kielloista. (Linna 2012, 271-272.)
• Yrityssaneerausmenettelyssä velallisella on myötävaikutusvelvollisuus, johon kuuluu muun muassa velvollisuus antaa tietoja tuomioistuimelle ja myös selvittäjälle, velkojatoimikunnalle ja mahdolliselle valvojalle (YrSanL 13 ja  61 §)
• Velallisen tulee myötavaikuttaa, että saneerausmenettely voidaan saattaa päätökseen asianmukaisesti.
• Yhteisössä saneerausvelvollisia ovat hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja ja yhteisön sitoumuksista henkilökohtaisesti vastaavat henkilöt.
• Työntekijöillä ja muilla velallisen palveluksessa olevilla on myötävaikutusvelvollisuus siinä määrin kuin pyydettävät tiedot ja muu myötävaikutus liittyvät hänen työtehtäviinsä. 
• Saneerausvelallisella säilyy lähtökohtaisesti määräysvalta omaisuuteensa (YrSanL 29 § ja 30 §).
• Velallinen ei saa hakea konkurssia, jos saneerausmenttely on alkanut.
• Velkoja voi hakea velallisen konkurssiin, jos saneeraus osoittautuu vaikutuksettomaksi tai konkurssia hakee ns. uusi velkoja (= saatava on syntynyt saneeraushakemuksen jälkeen).
• Jos velallinen asetataan konkurssiin saneerausmenettely lakkaa (YrSanL 24 §). (Linna 2012, 272.)

3 Saneerauksen edellytykset ja esteet

Maksukyvyttömyys on edellytyksenä yrityssaneerauksen aloittamiselle "velallinen on muuten kuin tilapäisesti kyvytyön maksamaan velkojaan niiden erääntyessä YrSanL 3 §-  6 §:ssä saneerausmenettely voidaan aloittaa, jos velallinen on maksukyvytön tai velallista uhkaa maksukyvyttömyys". (Linna 2012, 273.)

YrSanL 2:7 §

7 §

Esteet ja keskeyttämisperusteet

Saneerausmenettelyä ei voida aloittaa, jos:

1) velallinen on maksukyvytön ja on todennäköistä, että maksukyvyttömyyttä ei saneerausohjelman avulla voida poistaa tai että sen uusiutumista ei voida torjua muuten kuin lyhytaikaisesti;

2) on todennäköistä, että velallisen varat eivät riitä saneerausmenettelystä aiheutuvien kustannusten kattamiseen eikä kukaan muu ole sitoutunut vastaamaan näistä kustannuksista;

3) on todennäköistä, että velallinen ei kykene maksamaan menettelyn alkamisen jälkeen syntyviä velkoja;

4) on perusteltua syytä olettaa, että hakemuksen pääasiallisena tarkoituksena on velkojan perintätoimien estäminen tai muu velkojan taikka velallisen oikeuden loukkaaminen;

5) on perusteltua syytä olettaa, että saneerausohjelman aikaansaamiselle tai vahvistamiselle ei ole edellytyksiä; tai

6) velallisen kirjanpito on olennaisesti puutteellinen tai virheellinen, paitsi jos osoitetaan, että kirjanpito voidaan vaikeuksitta saattaa asianmukaiseen ja luotettavaan tilaan.

Ellei erityisiä vastasyitä ole, saneerausmenettelyä ei voida myöskään aloittaa, jos:

1) velallisen tai jonkun velallisen puolesta toimineen syyksi on luettu saneerausmenettelyn kohteena olevassa toiminnassa tehty rikoslain (39/1889) 39 luvun 1–3 tai 6 §:ssä tarkoitettu velallisen rikos taikka kirjanpitorikos tai törkeä kirjanpitorikos taikka hän on syytteessä tällaisesta rikoksesta tai on perusteltua syytä epäillä hänen syyllistyneen tällaiseen rikokseen;

2) velallinen, velallisyhtiön henkilökohtaisesti vastuunalainen yhtiömies tai velallisyhteisön johtoon kuuluva henkilö on saneerausmenettelyn kohteena olevassa toiminnassa rikkonut liiketoimintakiellon tai on syytteessä tällaisesta rikoksesta taikka on perusteltua syytä epäillä hänen syyllistyneen tällaiseen rikokseen; tai

3) velallinen, velallisyhtiön henkilökohtaisesti vastuunalainen yhtiömies tai velallisyhteisön johtoon kuuluva henkilö on syyllistynyt tai on perusteltua syytä epäillä hänen syyllistyneen menettelyyn, jonka perusteella hänet voitaisiin määrätä liiketoimintakieltoon.

(2.3.2007/247)

Jos menettelyn aloittamisen jälkeen käy ilmi 1 tai 2 momentissa tarkoitettu seikka, menettely voidaan 8 §:ssä tarkoitetun selvittäjän taikka velkojan tai velallisen vaatimuksesta määrätä lakkaamaan. Tilanne, jota tarkoitetaan 1 momentin 1 kohdassa, ei kuitenkaan estä menettelyn jatkamista, jos on todennäköistä, että yrityksen varallisuus tai olennainen osa siitä voidaan luovuttaa tämän lain mukaisessa järjestyksessä yhtenä kokonaisuutena. (2.3.2007/247) (28.8.2018).

4 Saneerausohjelma

Saneerausohjelma YrSanL 7 luku (28.8.2018)

5 Saneerausohjelman toteuttaminen ja raukeaminen 

• Saneerausohjelman toteuttaminen kuuluu velallisyrittäjälle tai elinkeinonharjoittajalle itselleen. Saneerausohjelman seurantaa varten voidaan kuitenkin määrätä erityinen valvoja. 
• Velallisella on tietojenantovelvollisuus valvojaa kohtaa.
• Valvojaksi määrätään usein selvittäjä, mutta myös muu henkilö voi toimia valvojana.
• Saneerausohjelmaan sisältyvä maksuohjelma on ulosottoperuste
• Yksittäistä velkaa koskeva järjestely voidaan määrätä raukeamaan, jos velallinen on olennaisella tavalla laiminlyönyt ohjelman mukaisen velvollisuutensa velkojalle eikä ole myöskään täyttänyt sitä velkojan asettaman kohtuullisen lisäajan kuluessa.
• Ohjelma voi raueta, jos vasta ohjelman vahvistamisen  jälkeen tulee ilmi talousrikoksia, jotka olisivat estäneet ohjelman vahvistamisen tai jos velallinen on rikkonut ohjelmaa suosiakseen jotakin velkojaa eikä rikkomus ole vähäinen. 
• Jos saneerausohjelma raukeaa, velkojille palautuu samanlainen oikeus suoritukseen saneerausvelasta kuin jos ohjelmaa ei olisi vahvistettu.
• Jos velallinen asetetaan konkurssiin ennen saneerausohjelman päättymistä, ohjelma raukeaa. (Linna 2012, 278-280.)

 



Lähteet ja lukemisto



16/2007 selvittäjän asema ja tehtävät. Konkurssiasiamiehen toimisto. (6.6.2018).


Laki yrityksen saneerauksesta 47/1993 (YrSanL). Filnex. (6.6.2018).

Mannila, M. (2016). Konkurssi (kooste). Perheyrittäjyys. (6.6.2018).  

Mannila, M. (2010). Konkurssista. Perheyrittäjyys. (6.6.2018).

Mannila, M. (2018). Konkurssi, prosessioikeus. Perheyrittäjyys. (6.6.2018).

Mannila, M. (2018).  Prosessioikeus. Perheyrittäjyys. (6.6.2018).


Tuula Linna (2012). Prosessioikeuden oppikirja. Talentum. Helsinki. 

Yrityssaneeraus. Suomen asianajajliitto. (28.8.2018).

Yrityssaneeraus ja konkurssi. Verohallinto. (28.8.2018). 

Yrityssaneerausta koskevan lainsäädännön tarkastaminen. Työryhmämietintö 2006/5. (28.8.2018).

Yrityssaneeraus pähkinänkuoressa. Yrityssaneerausyhdistys ry. (6.6.2018) 

Edit
28.8.2018 (180).