Oppinnäytetyö


Tässä kirjoituksessa olen käyttänyt peruslähteenä teosta Hirsjärvi, Remes & Sajavaara Tutki ja kirjoita.

Opinnäytetyö on harjoittelua tutkimuksen tekemiseen ja työelämässä tehtäviin raportteihin
Opinnäytetyön tekeminen on korkeakouluopintojen huipentuma. Ammattikorkeakoulussa tehdään opinnäytetyö, joka vastaa (tai jonka tulisi vastata) laajuudeltaan yliopiston  kandidaatintutkielmaa (kandi).  Vastaavasti yliopistossa Pro Gradu -työ (gradu) tehdään maisteriopintojen lopuksi. Se on kandidaatintutkielmaa laajempi työ. Seuraavat asteet ovat sitten lisensiaatintyö (lisuri) ja väitöskirja (väikkäri).

Tavoitteena oppia kriittistä tiedonhakua ja raportointia
Kandidaatintutkielma  on siis tutkimushierarkiassa se ensimmäinen itsenäinen tutkielma ja tästä syystä sitä voitaneen kutsua myös harjoitustutkimukseksi. Käytännössä opinnäytetyön tarkoituksena on opettaa opiskelijalle tutkimuksen teon ja kriittisen tiedonhaun perusperiaatteita, sillä näitä tutkimuksen tekemisen perustaitoja tarvitaan myös käytännön työelämässä.

Tutkimuksen tekemiseen liittyvät taidot tulevat tarpeeseen niissä käytännön työelämän tilanteissa,  joissa pitää selvittää asioita ja laatia raportteja päätöksenteon pohjaksi tai tehdä tehdystä työstä yhteenvetoja ja erilaisia analyysejä. Tällaisissa kirjoitelmissa pitää osata nostaa esille aiheeseen liittyvät ydinasiat. Näissä tilanteissa tutkimuksen tekemisen työkaluista on erityisen paljon hyötyä.

Lisäksi, aivan kuten opiskelu sinänsä, tutkimuksen tekeminen on projekti. Projektien läpiviennissä korostuu yleensä aikataluttaminen ja kurinalainen oman työn hallinta.

Opinnäytetyö, kandidaattivaiheessa, pitäisi pystyä pitämään niin yksinkertaisena että opiskelija siitä kohtuudella selviää. Valitettavan usein homma lähtee ns. lapasesta ja harjoitustutkimuksesta tuleekin taakkaa, josta ei meinaa kunnilla kyetä suoriutumaan. Minua on askarruttanut vuosia, miksi aina joillekin  käy niin? En ole löytänyt siihen yhtä selkeää vastausta. Yhtenä tekijänä näyttäisi kuitenkin kiistatta olevan jotenkin rajaukseen tai oikeammin sanottuna rajauksen puutteeseen liittyvät asiat. Toinen syy näyttäisi liittyvän siihen, että opiskelija ei syystä tai toisesta viitsi tutustua aiempaan tutkimukseen, eikä hän siksi kykene hahmottamaan tutkimuksen osia ja osien sisältöä omassa työssään. Ohjaajan rooli, kun ei ole tehdä sitä tutkimusta, eikä kertoa lause lauseelta, mitä siihen pitäisi kirjoittaa.


Mistä/miten liikkeelle?
Opinnäytetyöprosessi lähtee liikkeelle (yliopistossa-prosessi on siellä formaalimpaa) yleensä joko opinnäytetyötä tekevien opiskelijoiden ja heidän ohjaajansa yhteispalaverista (kandiseminaari), jossa samaan aikaan työtään aloittavat opiskelijat ovat läsnä. Toinen tavallinen tapa on aloittaa prosessi siten, että opinnäytetyön tekijä keskustelee ohjaajansa kanssa mahdollisista opinnäytetyön aiheista ja mahdollisuuksista tehdä tutkimus jostakin opiskelualaan liittyvästä, opiskelijaa kiinnostavasta aiheesta. 

Yleensä ryhmään osallistuminen on oppilaitoksissa pakollista, sillä tähän prosessiin kuuluu työn esittelyä sen eri vaiheissa ja toisten opiskelijoiden tekemää opponointia työhön liittyen.

Haaga-Heliassa opinnäytetyöseminaarista sanotaan mm. näin:
Oppimistavoitteet
Opintojakson tavoitteena on, että opiskelija osaa suunnitella aktiivisesti työelämäläheistä tutkimus- tai kehittämishanketta. Hän osaa toimia yhteistyössä niin työelämän edustajien, opetushenkilöstön, opetuksen tukihenkilöstön kuin muiden opiskelijoiden kanssa.
Opintojakson suoritettuaan opiskelija
• osaa suunnitella ja organisoida omaa toimintaansa ja ajankäyttöään sekä huolehtia omasta jaksamisestaan
• osaa kuunnella, esittää asioita vakuuttavasti kirjallisesti, suullisesti ja visuaalisesti
• osaa ottaa vastuuta, toimia pitkäjänteisesti, rohkeasti ja uteliaan asenteen säilyttäen
• osaa hyödyntää tieto- ja viestintätekniikan mahdollisuuksia omassa toiminnassaan

Sisältö
• aihesuunnitelma
• opinnäytetyöprosessi Haagassa
• tutkimus- tai kehittämishankkeen suunnittelu: tavoite, tiedonhaku, tietoperusta, menetelmän valinta, aikataulutus
• tutkimuksen raportointi
• tietotekniikan hyödyntäminen
• vertaisarviointi (Lähde: Haaga-Helia)

Valitettavan usein opiskelijat vetoavat siihen, että kaverit tekevät tutkimusta NIIN erilaisesta aiheesta, että se ei hyödytä heitä. Tässä onkin yksi iso ongelma. Tai pitäisikö sanoa, osoitus siitä, että opiskelija ei oikeastaan ollenkaan hahmota, että kysymys on käytännössä prosessista. On aivan sama, mikä on itse kunkin tutkimusongelma, mutta tutkimusprosessi sinänsä sisältää kaikkenkaikkiaan tietyt vaiheet ja siksi näiden vaiheiden läpikäyminen, oman tutkimuskysymyksen avulla, on yhtenäinen. Vaiheinen yhtenäisyyden takia seminaareihin osallistuminen on erittäin hedelmällistä.

Kun tämän omissa opinnoissani oivalsin, menin mukaan aina kun vain ehdin kaikkiin mahdollisiin istuntoihin. Toiselle opiskelijalle annettu palaute, auttoi minua oivaltamaan oman työni virheitä ja vastaavasti sitä, missä olin onnistunut. Käytännössä tämän takia selvisin gradustani kahdella ohjauskerralla. Ensimmäinen oli kun kävin aiheeni läpi professorin kanssa ja toinen oli siinä vaiheessa, kun jätin mielestäni valmiin työn tarkastukseen. 

Tutkimussuunnitelma
Kun aihe on valittu ja aiheanalyysi hyväksytty, laatii opiskelija yleensä tutkimusuunnitelman ja  aikataulutuksen. (Vert. projektisuunnitelma.) Käytännössä tämä paperi hyödynnetään tutkimusprosessissa.

Sana tutkimussuunnitelma  saa joskus opiskelijan suorastaan pois tolaltaan. Tutkimussuunnitelma ei ole mikään salaseuran kassakaapissa säilytettävä paperinivaska, vaan se on paperi, jossa käytännössä  hahmotetaan, miten tutkimus  tehdään. Joissakin korkeakouluissa tehdään ideapaperi ennen tutkimussuunnitelmaa. (Ideapaperin voi ajatella olevan "arkiversio" (tai kevytversio tutkimussunnitelmasta.)

Tutkimussuunnitelman tarkoituksena on auttaa opiskelijaa selviämään urakasta  rajaamalla tuleva tutkimustyö selkeästi sopivan kokoiseksi työkokonaisuudeksi. Tutkimussuunnitelmassa siis kirjoitetaan paperille se mitä tehdään, miksi tehdään ja miten tehdään.  

Miten voit soveltaa opiskelusi aikana tekemiäsi tehtäviä?
Muistele yrittäjyyden tunnilla läpikäytyä liiketoimintasuunnitelmaa: Mitä myyn? Kenelle myyn? Miten myyn? Huomaat ehkä tässä vaiheessa, että siitä paperista saattaa sittenkin olla sinulle jotakin hyötyä. Havaitset siinä olevan samoja elementtejä, mitä tutkimussuunnitelmassasi ja tutkimuksessasi on. Sinun tulisi, siis sanalla sanoen, osata soveltaa aiemmin oppimaasi.


Tutkimussuunnitelma ei ole paperi, joka tehdään vähän sinne päin. Se on kivijalka työllesi. Suunnitelman ensisijainen tehtävä on jäsentää sitä, mitä opinnäytetyössä on tarkoitus tehdä.  MITÄ TEEN? Mitä osia tutkimuksessa on? Miten etenet? Aiheeseen (tutkimuskysymys ohjaa tätä) perehtyminen (kirjallisuus) on keskeisessä roolissa.

Opinnäytetyössä tehtävien valintojen ja ratkaisujen tulee olla harkittuja ja perusteltuja, riippumatta siitä, minkä luonteinen opinnäytetyö on kyseessä. MIKSI TEEN? Miksi teen/minun pitää tehdä juuri näitä asioita?

Tutkimussuunnitelman tulisi vastata seuraaviin kysymyksiin:
- Mitä aiot tehdä tai tutkia? (tutkimuskysymys. Kaikki lähtee siitä! Se (tutkimuskysymys) ohjaa koko tutkimusprosessiasi.)
- Mitä/millaista aineistoa käytät? (Valmista vai keräätkö itse? Tutkimuskysymys ohjaa aineistovalintaa.)
- Miten hankit tietoa (haastattelu, kyselylomake, havainnointi:mikä/millainen on tutkimuskysymyksesi?) ja miten aiot käsitellä saamaasi aineistoa  ja miten olet ajatellut hyödyntää hankittua tietoa? Hyödynnätkö olemassa olevia kysymyslomakkeita (käytät jotakin aiemmassa tutkimuksessa ollutta lomaketta) vai kehitteletkö itse sellaisen? Jos kehittelet itse, miten olet ajatellut testata lomakkeen? Pystytkö juuri niiden kysymysten avulla saamaan vastauksen tutkimuskysymykseesi.

- Miten raportoit työsi tulokset?

Eli käytännössä selität nämä asiat ensin tutkimussuunnitelmassasi ja sitten toteutat ne tutkimustyössäsi.
Esimerkiksi ensimmäisenä ajatuksenasi on: Minä haluan tutkia yrittäjien eläketurvaa.
Seuraava kysymys, johon tutkimussuunnitelmassasi vastaat on mikä on tarkempi kysymys aihepiiriin.
Mihin osa-alueeseen, ihan tarkasti ottaen, haluat vastauksen yrittäjien eläketurvassa. Näkökulmia (vaihtoehtoja) on useita ja siksi sinun täytyy rajata tutkimus. (Tutkimuskysymys pitää olla yksiselitteinen siinä ei saa olla rinnastuskonjuktioita ja, tai, taikka, sekä, joko, vai .)

Kun tutkimuskysymys on selkeä, sen jälkeen  selität, mitä/millaista aineistoa käytät. Mistä saat aineiston? Tarvitsetko esim. lupia, jos niin selvitä  ja hanki ne etukäteen.

Osoita asiantuntijuutta
Sinun tulee opinnäytetyössäsi osoittaa asiantuntijuutta ja perehtyneisyyttä käsiteltävään aihe-alueeseen. Tämä tarkoittaa laajaa ja monipuolista perehtymistä aihetta käsittelevään kirjallisuuteen ja aiempaan tutkimukseen. Kandintyön tasoisessa työssä tämä tarkoittaa n. 20 lähdettä.

Työssä tehdyt ratkaisut ja valinnat tulee tehdä loogisesti ja perustellusti. Opinnäytetyön toteutuksessa tulee olla nähtävissä ns. tutkimuksellinen ote, joka tarkoittaa eri työvaiheissa noudatettua kriittisyyttä (mm. lähdekritiikki, itsekritiikki ja tehdyn työn kriittinen arviointi), tehtyjen valintojen loogisuutta, ja sitä, että tehdyt valinnat ja ratkaisut on perusteltu huolellisesti.

Tutkimussuunnitelman tehtävä on helpottaa opinnäytetyön tekemistä ja parantaa työn laatua. Se ei siis ole ollenkaan paperi, jonka ohjaaja teettää sinulla kiusallaan. Tutkimussuunnitelma antaa hyvän kokonaiskuvan opinnäytetyön sisällöstä niin työn tekijälle, ohjaajalle kuin sen toimeksiantajallekin. Suositeltava opinnäyte-työsuunnitelman pituus on noin 5- 10 < sivua, riippuen siitä, kuinka laajasti työn teoriaa halutaan kuvata jo tutkimussuunnitelmassa.

Painotan vielä kerran: huomaa, että tämä ei ole irrallinen osa työtäsi, vaan voit hyödyntää sen lähes sellaisenaan varsinaisessa opinnäytetyössäsi.

 Tutkimussuunnitelma tulee hyväksyttää sekä ohjaajalla (joka ohjaa sinua tieteellisestä näkökulmasta) että työn toimeksiantajalla (jonka tarve määrittelee tulokulmasi aihepiirin).

(Ks. Hrisjärvi, Remes, Sajavaara: Tutki ja kirjoita.)

Tutkimussuunnitelma sisältää seuraavat osat:
1. JOHDANTO - työn tausta ja perustelut aihevalinnalle - työn tavoitteet ja rajaukset - tutkimusongelma(t) / kehittämiskohde

2. TEORIATAUSTAN / TIETOPERUSTAN ESITTELY

3. TOTEUTUSSUUNNITELMA A) TUTKIMUSMENETELMÄ JA TYÖN TOTEUTUS (tutkimusaiheet) B) PROJEKTIN TOTEUTUSSUUNNITELMA (kehittämistyöt/projektit)

4. LÄHTEET

5. PROJEKTIN / TUTKIMUKSEN ARVIOINTI LIITTEET

 1. JOHDANTO
Tutkimuksen johdannossa tulee käsitellä seuraavia seikkoja:
- työn tausta ja aihevalinnan perustelu:
  • työn tärkeys toimeksiantajalle
  • ajankohtaisuus
  • uuden tiedon tuottaminen
  • luovuus - työn keskeinen idea
  • työn tavoitteet ja tutkimusongelmat / kehittämistehtävät Mihin kysymyksiin etsit vastauksia/ratkaisuja työssäsi?
Esim. Mitkä ovat yrityksen johdon päätöksentekokriteerit laitehankinnoissa?
Miten tyytyväisiä eri asiakasryhmät ovat yrityksen toimintaan ja palveluihin? (varo rinnastuskonjuktioita kysymyksissä!)
Miten yrityksen palveluita voidaan tuotteistaa ja paketoida myytäviksi tuote-kokonaisuuksiksi?
Miten toimintolaskentaa voidaan soveltaa palvelujen hinnoittelussa?
Miten järjestetään onnistunut asiakastapahtuma? jne.
- työn rajaukset: mm. ajallinen rajaus, kohderyhmän rajaus, projektin rajaus jonkin vaiheen osalta jne - työn liittyminen aiempiin tutkimuksiin tai projekteihin jne.

 2. TEORIATAUSTAN ESITTELY
Kuvaa ja jäsennä alustavasti työsi teoreettinen tausta / tietoperusta, jota tarvitset toteutettavan tutkimus-/kehittämistyön suorittamisessa.
Ehkä nämä ajatukset auttavat jäsentämään tutkimus- tai kehittämiskohdetta, jonka parissa työskentelet:
- määrittele keskeiset käsitteet (eli ne avainsanat, jotka ovat keskeisiä tutkimuksessasi) Jos tutkit esim. yrittäjien eläketurvaa sinun avainsanojasi ovat yrittäjä, eläketurva. Hyödynnä YSA:aa eli yleistä suomalaista asiasanastoa.
- havainnollista työsi viitekehystä kuvion avulla (tutkimus-/kehittämiskohde ja siihen vaikuttavat seikat) – mistä näkökulmasta asiaa tarkastellaan?
 - jäsennä ja kirjoita tietoperustaa asiakokonaisuuksista, joiden hallitseminen on työn suorittamisen kannalta olennaista, ja joita aioit käsitellä tarkemmin lopullisessa työssäsi -rajaa ulkopuolelle kaikki ne asiat, jotka eivät suoraan liity tutkimuskysymykseesi
 - käytä jo tässä vaiheessa kuvaavia otsikoita ja merkitse lähdeviitteet  heti oikein- se helpottaa sinua huomattavasti.
- kerää suunnitelman loppuun lähdeluetteloa, johon merkitset niitä teoksia, joista saattaa olla sinulle hyötyä. Erottele ne esim. otsikon Kannattaa tutustua alle.

Teoriataustan rakentaminen edellyttää aihepiiriä käsittelevän kirjallisuuden etsimistä ja lukemista. Se ei käy hetkessä. Se on työläs ja ehkä vähän turhauttavakin vaihe tutkimusprosessissa. Lue silmäillen ja ”ahmi” kirjallisuutta, pohdi samalla miten voisit hyödyntää lukemaasi omassa tutkimus- tai kehittämistehtävässäsi. Kirjoita teoriaa heti sillä otteella, että voit hyödyntää sitä opinnäytetyössä. Kirjaston tiedonhankintakoulutus ja –tehtävä auttavat sinua aiheen kannalta relevantin kirjallisuuden löytämisessä. Sinun on kyettävä ymmärtämään, että kannat vastuun työsi sisällöstä ja valinnoista loppuviimeksi ihan itse.

3. TOTEUTUSSUUNNITELMA
Kuvaa loogisesti ja selkeästi, miten ajattelet toteuttaa työn empiirisen osuuden, a) tutkimuksen tai b) muun käytäntöön liittyvän projektin, soveltavan osuuden (vrt. ”käsikirjoituksen” tekeminen tehtävälle työlle).

A) TUTKIMUSMENETELMÄ JA TYÖN TOTEUTUS Siinä tapauksessa, että kyseessä on ns. tutkimuksellinen opinnäytetyö (se sisältää siis joko kvantitatiivisen tai kvalitatiivisen tutkimuksen tekemisen), tulee opinnäytetyö-suunnitelmassa kuvata ja perustella tutkimuksen empiirisen osuuden toteutus:
 - tutkimusmenetelmän valinta ja perustelut valinnalle: miksi käytät juuri tätä menetelmää? Millä perusteella saat sillä parhaan vastauksen työssäsi esittämään tutkimuskysymykseen.
- aineiston hankinta ja laajuus: määrittele tutkimuksen perusjoukko ja otos (kvantitatiivinen tutkimus) / valittu näyte (kvalitatiivinen tutkimus), aineiston keruumenetelmät
- aineiston käsittely (SPSS-ohjelma, luokitteluperiaatteet jne) - aikataulu jne.

 B) KEHITTÄMISTYÖN / PROJEKTIN TOTEUTUSSUUNNITELMA
Siinä tapauksessa, että kyseessä on ns. toiminnallinen opinnäytetyö (kehittämistyö tai muu projektiluontoinen työ), tulee tutkimussuunnitelmassa kuvata miten konkreettinen kehittämistyö tehdään tai projekti toteutetaan:
- nykytilanteen kuvaus: tausta ja lähtötilanne, josta projekti käynnistetään
- kehittämisen / projektin tavoitteet
- kuvaus työvaiheista: suunnitelma siitä, miten työ toteutetaan - projektin dokumentointi (muistiot, kuvaus, materiaalit jne)

4. OPINNÄYTETYÖN ONNISTUMISEN ARVIOINTI
Tutkimussuunnitelmassa tulee kuvata etukäteen se, miten arvioidaan ja varmistetaan tutkimuksen tai projektin onnistuminen:
- tutkimukselta edellytetään luotettavuutta ja pätevyyttä
– huomaa, että kvantitatiivisen ja kvalitatiivisen tutkimuksen luotettavuuskriteerit ovat erilaiset
- projektiluontoisen työn onnistumista voidaan arvioida ja mitata monin eri tavoin (perehdy siksi huolella muutamaan menetelmästäsi kirjoitettuun oppaaseen. Se on sinun henkilökohtainen tehtäväsi ei ohjaajasi tehtävä.)
– tutkimussuunnitelmasta tulee käydä ilmi, miten onnistumista arvioidaan työn jälkeen (asiantuntija-arvioiden avulla, arviointipalavereissa, käyttöönoton tai toimintatavan hyödyntämisen asteella, tapahtuman kävijämäärien avulla, palautekyselyllä jne). Tällä osoitat, että käsität mitä olet tehnyt ja ymmärrät myös mitä mahdollisia puutteita tekeleessäsi on.  Usein tämä kohta tuntuu olevan todella vaikea aloittelevalle tutkijalle. Huomaa, että tämä on yleinen käytäntö akateemisessa kirjoittamisen traditiossa. Sillä tutkija osoittaa, että kykenee näkemään oman tekemisensä puutteet ja käsittää, miten asioita voisi tehdä toisella tavalla ja kykenee arvioimaan toisella lähestymistavalla saatavaa lopputulosta.

LÄHTEET

LIITTEET
Tutkimussuunnitelman liitteenä ovat seuraavat dokumentit:
LIITE 1 ALUSTAVA OPINNÄYTETYÖN SISÄLLYSLUETTELO
LIITE 2 AIKATAULU (työn toteutusaikataulu esim. kuukausi- tai viikkotasolla)
LIITE 3 ALUSTAVA KIRJALLISUUSLUETTELO (mihin teoksiin aihealueen ympäriltä tutustut. Jokaisella alalla on ns. klassikoita, johin viittaaminen kuuluu ns. tieteenalan yleissivistykseen.)


Jos ohjaajasi ei ohjaa sinua

Jos sinulla on tunne, että ohjaaja ei ohjaa sinua, mieti oletko varmasti ymmärtänyt, mitä ohjaaja on sinulle sanonut. Sillä jotakin hän on sinulle todennäköisesti yrittänyt selittää.  Oletko tehnyt niin kuin ohjaajasi on sinun pyytänyt tekemään, vai ajatteletko, että aika ratkaisee ongelmat tai että itse tiedät paremmin?

Usein käy nimittäin niin, että ohjaajan ja ohjattavan kommunikaatiovaikeudet johtuvat siitä, että ohjattava ei tunne riittävästi tutkimuksen tekemisen perusperiaatteita eikä oman aiheensa teoriaa. Yleiset tutkimusteoreettiset kurssit on kahlattu läpi sisästämättä asioita. Ja kun perusta on heikko, niin silloin ei välttämättä ymmärretä, mitä ohjaaja  sanomisillaan tarkoittaa. Etenkin senkään takia, sillä tässä vaiheessa ohjaajilla on taipumus käyttää aika professionaalista kieltä.

Esimerkkejä elävästä elämästä
Hyvin usein käy  niin, että kun ohjattavalle yrittää selittää rajausta, hän ei kykene ottamaan palautetta vastaan, vaan haluaa rajata työnsä omalla tavallaan. Se ei kuitenkaan, valiettavasti, ole tieteellisessä tutkimuksessa mahdollista. Tutkimuskysymys, kuten tämän jutun alkupuolella mainitsen, ohjaa sitä, mitä raportissa pitää olla.

Yksi haluaa tutkia sitä kuinka expaatittien puolisot työllistyvät Suomessa, mutta kysyykin lomakkeella henkilön ikää, koulutusta ja sitä, miten aikoo kouluttautua. => tutkimuskysymys ja tutkimuksen kyselylomake eivät kohtaa ja tässä mennään metsään heti alkuvaiheessa. Jos ohjattava ei tässä vaiheessa kykene ymmärtämään, jos ohjaaja tekee kysymyksen: miten saat näillä kysymyksillä vastauksen tutkimuskysymykseesi, ollaan jo aika haastavassa tilanteessa.

Hyvää ei lupaa myöskään sellainen tutkimusasetelma, jossa on tarkoitus tutkia yöpymisiä kansallispuistossa ja teoriaosuudessa keskitytään esittelemään yöpyjän käyttämien lenkkikenkien merkkiä.

Eikä pitkälle vie sellainenkaan asetelma, jossa tavoitteena on saada selville miesten ja naisten eroja sijoittajina ja tutkimuksessa keskitytään siihen, minkä pankkiryhmittymän asiakkaat sijoittavat eniten osakkeisiin.

Keisarin uudet vaatteet-ilmiö on lähempänä kuin uskotkaan
Vältä omaan tekstiisi rakastuminen. Lueta sitä jollakin toisella. Tähän tarkoitukseen on mm. opponentti. Opponentin tehtävänä ei ole hymistellä ja antaa positiivista palautetta. Opponentin tehtävä on osoittaa ne kohdat, jossa tutkija on poistunut polulta ja antaa positiivinen palaute siitä, missä tutkija on onnistunut.

Pyydä kriittistä lukijaa ehdottamaan sinulle, mitä voisit karsia. Älä etsi lukijaa, joka hivelee itsetuntoasi kehumalla kaikkea, mitä olet saanut aikaan, vaan lukijaa, joka uskaltaa oikeasti sanoa sinulle ääneen ne kohdat, joita sinun tulisi työssäsi arvioida uudelleen.

Tähän auttaa eniten se, että käyttää aikaansa aiemman tutkimuksen lukemiseen ja katsoo, kuinka opinnäytetyöt yleensä tehdään. Yleensä jokainen ohjaaja suosittelee tätä aiempaan tutkimukseen perehtymistä aivan ensimmäiseksi.

Onneksi useimmissa oppilaitoksissa aiempien opinnäytetöiden analysoiminen kuuluu pakollisena osana menetelmäopintoihin.  Ja tämä on vaihe, jonka useimmat opiskelijat yrittävät hypätä yli tai jotenkin muuten kiemurrella siitä irti. Se on työläs osa opintoja, mutta se on erittäin tarpeellinen osa niitä.

Jostakin syystä lähes jokainen ensimmäistä tutkimustaan tekevä kuvittelee, että hän selviää työstään perehtymättä aiempiin tutkimuksiin. Esimerkiksi juuri tästä seuraavat yleensä tutkimuksen tekemiseen liittyvät kommunikaatiovaikeudet. Aloittava tutkija ei ymmärrä, mitä hänen pitäisi tehdä. Ja kun ohjaaja yrittää sitä hänelle selittää, hän ei ymmärrä mitä ohjaaja tarkoittaa, koska ei ole viitsinyt perehtyä tutkimuksen tekemiseen.

Lopputulemana ohjattava yleensä haukkuu ohjaajan epäpäteväksi ja kyvyttömäksi ohjaajaksi. Syy löytyy kuitenkin paljon lähempää: vilkaisu (kokovartalo)peiliin riittää. 

Henkilökohtainen ja itsenäinen projekti
Olen jo edellä korostanut, että opinnäytetyö on itsenäinen ja henkilökohtainen projektisi. Osoitat sillä kypsyyttä kantaa vastuuta isosta asiakokonaisuuden selvittämisestä/tutkimisesta ja kyvykkyydestäsi viedä kokonaisuus maaliin. Ohjaajan tehtävä on puuttua suoranaisiin virheisiin. Teet itse rajaukset ja perustelet tekemäsi päätökset sekä kannat vastuun niistä. Ohjaajan tehtävä EI ole kertoa sinulle lause lauseelta, mitä sinun pitäisi työhösi kirjoittaa, jos luulet tai odotat jotakin sen suuntaista, olet valitettavasti väärässä. Ohjaaja osoittaa sinulle asioita, joihin sinun pitää kiinnittää huomiota. Hän kuvittelee, että käyt työsi huolellisesti läpi ja kiinnität hänen kertaalleen mainitsemiin asioihin huomiota työsi jokaisessa kohdassa.


Näistä teksteistä saattaa olla sinulle apua, vilkaise myös ne.

 Opinnäytetyön pituus ja rakenne

Opinnäytetyön ohajaaminen

Kirjallisten tutkimusraporttien arviointi

Tutkielman käsikirjoituksen itsearviointi 

Kajaanin ammattikorkeakoulu Opinnäytetyöohje  (Ohjeesta puuttuvat lähteet!)



Mervi Väisänen (2005) Ohjeistusta opinnäytetyösuunnitelman tekemiseen. Kajaanin amk. (Työstä puuttuvat lähteet?!-ilmeisesti -ja toivottavasti- kyseessä on työn alustava versio.)



Jyväskylän ammattikorkeakoulu Opinnäytetyön raportointiohje. (Viitattu 8.4.2015)

Jyväskylän ammattikorkeakoulun ohje opinnäytetyön suunnitelmasta perustuu Juha Hakalan (2004) kirjoittamaan teokseen Opinnäytetyöopas ammattikorkeakouluille. Gaudeamus. Helsinki.

OHJE OPINNÄYTETYÖSUUNNITELMAN TEKOON
Opinnäytetyösuunnitelmassa tuodaan julki tutkimisen tai kehittämisen kohteena oleva asia/ongelma sekä sen tutkimisen/ratkaisemisen menetelmät: mihin haetaan vastausta ja millä keinoin (Hakala 2004, 66).
Opinnäytetyösuunnitelman kirjoittamisen tarkoituksena on, että sen avulla opiskelija muodostaa itselleen kokonaiskuvan sekä opinnäytetyöprosessista että opinnäytetyön aiheena olevasta tutkimus- tai keittämiskohteesta (Hakala 2004, 39). Opinnäytetyösuunnitelma voi rakentua esim. seuraaviin kysymyksiin vastaamalla.

Opinnäytetyösuunnitelman sisältö
1. Opinnäytetyön lähtökohdat
o Opinnäytetyön aihe ja työnimi?
o Miksi valitsit kyseisen aiheen?
o Mikä tekee aiheesta tutkimisen arvoisen?
o Yhteistyökumppanit / toimeksiantaja?

2. Tavoite
o Opinnäytetyön tavoite/tavoitteet?
o Tärkeimmät kysymykset joihin haetaan vastausta?
o Työn rajaus ja rajauksen perustelut (esim. mitä aiheesta on aiemmin sanottu/jätetty sanomatta)?
mitä sisällytän, mitä jätän työn ulkopuolelle)?
o Olettamukset työn lopputuloksista?

3. Tietoperusta
o Tiedonhankinnan suunnitelma:
  •  Aiheen keskeiset käsitteet ja niistä muodostetut hakulausekkeet
  • tiedonhakua varten?
  • Tärkeimmät tiedonlähteet (esim. painetut kirjat ja lehdet, kokotekstija
viitetietokannat, verkkojulkaisut, asiantuntijat ja organisaatiot)?
o Tiedonhankinnan tuloksia:
  • Mitä asiasta tiedetään ennestään / olemassa oleva tieto?
  • Alustava lähdeluettelo?
o Mitä (käytännöllistä) hyötyä opinnäytetyöstä on?
o Mitä lisäarvoa / täsmennystä työ tuo jo olemassa olevaan tietoon?

4. Menetelmät ja aineisto
o Millä menetelmillä opinnäytetyön ongelmanasettelu ratkaistaan?
o Mahdollisen aineistonkeruun aikataulusuunnitelma?
o Miten tuloksia analysoidaan?

5. Aikataulu
o Opinnäytetyön eri vaiheiden aikataulu (esim.: aiheen valinta ja rajaus / sisällön suunnittelu /
taustatietoon tutustuminen ja tietoperustan rakentaminen / aineiston hankinta / tulosten käsittely
ja analysointi / opinnäytetyön kirjoittaminen / seminaari(t), jo(i)ssa työ esitetään)?.
Työstä riippuen vaiheet voivat poiketa edellä esitetystä.

6. Resurssit
o Minkälaisia ulkoisia resursseja (esim. korvausta stipendin, työsuhteen, hankkeen jne. kautta;
materiaalikustannukset; matkakustannukset; tietoliikenne- ja puhelinkustannukset yms.) liittyy
opinnäytetyösi tekemiseen?

7. Sisällysluettelo
o Millainen on opinnäytetyön sisällysluettelon alustava rakenne?
Opinnäytetyösuunnitelman kirjoittaminen
Opinnäytetyösuunnitelman tulee noudattaa opinnäytteen raportointiohjetta (löytyy opinto-oppaasta: Opinnäytetyö -
> Lomakkeet ja ohjeet) soveltuvin osin, mm. mahdolliset viitteet ja tekstin muotoilu. Opinnäytetyösuunnitelmassa käytetään raportointiohjeessa olevaa kansilehteä. Kansilehdelle tulee Opinnäytetyön alustava nimi / Tekijän nimi /
Opinnäytetyösuunnitelma / Päiväys kuukauden ja vuoden tarkkuudella.

LÄHDE
Hakala, Juha T. 2004. Opinnäyteopas ammattikorkeakouluille. Helsinki: Gaudeamus.



Hyvää tutkimuksen tekemiseen ohjeistavaa kirjallisuutta ovat mm. seuraavat englaninkieliset teokset:
Dawson, C.  (2013). Introduction to Research Methods. Reprinted. HowtoBooks. Oxford. Mielestäni selkeä opas.

Hamid. M.E. (2010). How to Write a Reserach Proposal and a Thesis. 2nd ed.
CreateSpace. Amazon group of companies.

Swetan, D. (2002). Writing your Dissertation. 3. ed. How to Books. Oxford.

Comments