Tutkielman käsikirjoituksen itsearviointi





Kun aikanaan tein väitöstutkimustani Jyväskylän yliopiston Taloustieteiden tiedekunnassa (nyk. Jyväskylän kauppakorkeakoulu) sain aika loppuvaiheessa prosessia työni ohjanneelta professori Matti Koiraselta  kysymyslistan. Professori Koiranen kiittää paperissa prof. Pekka Ruohotietä ja prof. Juhani Honkaa (TaY), joiden ohjauslausuntoa 11.02.  hän on tämän mainitun tekstin kirjoittamisessa hyödyntänyt. Rohkenen kirjoittaa tämän viisisivuisen lomakkeen tähän blogiin. Olen poistanut sieltä suorat viittaukset yrittäjyys-oppiaineeseen.

Kriittisyys on hyve
Tutkielman käsikirjoituksen tarkastelu vaatii kriittisyyttä kirjoittajalta. Se vaatii kriittisyyttä ohjaajalta ja se vaatii kriittisyyttä opponentilta.

Toivon, että siitä on apua juuri sinulle, joka teet opinnäytetyötäsi. Toivon, että siitä on apua sinulle ohjaaja, joka kamppailet riittämättömyyden tunteen kanssa: kuinka saada ohjattava käsittämään mitä olet hänelle prosessin aikana yrittänyt sanoa.

Jos haluat käyttää mainittua lomaketta, kopioi teksti tekstinkäsittelyohjelmaan ja kirjoita kysymyksiin vastauksesi. Voin kokemuksesta sanoa, että tästä on todella paljon apua. Tutkimuksen kirjoittaja, jos teet tämän huolella ja kriittisesti, tämän tekeminen avaa todennäköisesti ymmärrystä siitä, mitä olet tehnyt ja mitä sinun pitäisi ehkä vielä tehdä, muuttaa tai arvioiden muuten uudelleen. Todennäköisesti käsität, mitä ohjaajasi on yrittänyt sinulle sanoa.

Lainaus alkaa tästä:

Tutkielman käsikirjoituksen itsearviointi (tämän paperin otsikko)

Tekijä (yhteystietoineen)

Tutkielma (tutkielman nimi)

Päivämäärä (jolloin teet arvioinnin)

Taso Pro gradu-tutkimus/Lisensiaattitutkielma/Väitöskirja

Olet tähän mennessä jo uurastanut paljon tutkimusprojektisi parissa. Työsi alkaa muistuttaa lähes valmista käsikirjoitusta. Parhaat onnittelut tähänastisesta työstä. Nyt on aika käynnistää työn viimeistely lopullista tarkastusta varten. Sitä ennen ja sen aikana kannattaa käydä läpi tämä lista ja suorittaa sen avulla itsearviointi tutkielmasi nykyversiosta.

I Muodollisuudet
  1. Ovatko työn editointiasu, marginaalit, fontit ja otsikot yms. niiden ohjeiden mukaiset, joita julkaisuohjeessamme on annettu. (Oma lisäykseni: noudata oppilaitoksesi kirjoitusohjetta.)

    Vastauksesi:


  2. Ovatko lähdemerkinnät kaikilta osin kunnossa
    a) oikein merkityt tekstiin ja lähdeluetteloon
    b) eihän lähdeluettelossa ole julkaisuja, joita et ole (viittauksin) käyttänyt?
    c) eihän tekstissä ole viitattu lähteisiin, joita et ole merkinnyt lähdeluetteloon?
    d) tunnethan viittausmenettelyn myös ns. "erikoistapausten" osalta (lait, asetukset, painamattomat lähteet, internet-lähteet jne.)

    Vastauksesi: (Huom.! tässä ei vastaukseksi riitä: "Pitäisi olla!")


  3. Ovatko raporttisi luvut tasapainossa ja sellaisessa järjestyksessä, että niistä rakentuu johdonmukainen "flow"? Flow:lla tarkoitetaan asioiden sellaista esittämisjärjestystä, että se on lukijan silmin katsottuna looginen etenemistavaltaan. Tasapainolla tarkoitetaan mm. sitä, ettei jokin pääluku ole vain sivun tai muutaman sivun mittainen ja seuraava lähentelee sataa sivua.

    Vastauksesi:


  4.  Lopullinen kielenhuolto. Jos olet epävarma tyyli- ja kielioppiasioiden suhteen, onko kielenhuolto teetetty asiantuntijalla, ja onko asiantuntijan osoittamat korjaukset tehty? Jos kyse on  lisensiaatti-tai väitöskirjatekstistä, luetuta tekstisi AINA ulkopuolisella kielenhuoltajalla. Jos kyse on muusta kuin äidinkielestäsi, tarkastuta tekstisi AINA natiivilla lukijalla.

    Vastauksesi:

II Suuret asiat


  1. Ota esille tutkimusongelmasi (tutkimustehtäväsi). Tuijota sitä. Paneudu, mieti ja "maistele" sitä vielä kerran. Muistathan, että ongelmista/tutkimustehtävistä määräytyy raporttisi kaikkien edeltävien sivujen ja kaikkien jälkeen tulevien sivujen sisältö. (Minä sanon yleensä, että tutkimuskysymys ohjaa kaikkea tekemistäsi. Se määrää sen, mitä menetelmää voit käyttää. Se on tulokulmasi aiheeseesi ja se ohjaa teoriaa ja ihan kaikkea, mitä tutkimuksessasi teet. Älä unohda, että tutkimusongelma on juurikin se, johon haet vastausta työssäsi.)

    Pohdi, vastaako ongelma tutkimuksen otsikkoa. Vastaako se muotoilultaan tieteellistä ongelmanasettelua? Onko sisältö sellainen, mitä todella olet tutkimuksellasi analysoinut? Tunnetko ansaittua ylpeyttä tutkimusongelmastasi sikäli, että se on ollut kiinnostava älyllinen haaste ja jota mielelläsi esittelet kenelle tahansa tiedeyhteisössä? Pystytkö vastamaan, minkä uutuus- ja lisäarvon raporttisi tuottaa oman alasi tutkimukselle? Ellet pysty vastaamaan, pohdi, voitko tehdä asialle jotakin nykyistä enemmän.

    Vastauksesi:

  2. Pohdi tärkeimpiä käsitteitä. Oletko mielestäsi löytänyt tutkimuksellesi tärkeän avainkäsitteen tai muutamia keskeisiä avainkäsitteitä?  Miten hyvin käsitteen valinta ja työsi otsikko vastaavat toisiaan? Oletko esittänyt kaikista tärkeimmistä käsitteistä (kelpuuttamistasi) märitelmän käsillä olevaa tutkimusta varten ja huolehtinut siitä, että kyseessä ei ole ns. kehämääritelmä, tyyliin: Kissa on...kissa". Ns. nominaalimääritelmä " A on .....xxx" on yleensä lukijan kannalta selkeämpi kuin epämääräisesti kuvaileva reaalimääritelmä, jossa luonnehdit A:n osatekijöitä tai tyypillisiä piirteitä päätymättä selkeään määritelmälauseeseen. Suhteuta lopuksi toisiinsa: otsikko/ongelmat/keskeisten käsitteiden määritelmät. Varmista, että noiden valintojen välillä on kongruenssi eli vastaavuus.

    Vastauksesi:
  3. Johdantoluku. Johdannossa kuvataan selkeästi tutkittava ilmiö ja herätetään lukijan mielenkiinto raporttia kohtaan. Siinä yleensä kerrotaan, mikä on ollut virike tälle tutkimukselle, mitä uutta on tarkoitus saada aikaan, ja karkein vedoin myös se, millä metodologisella perusratkaisulla tutkimus tullaan toteuttamaan. Tutkimuksen rajaukset voidaan esittää joko johdantoluvussa tai hieman myöhemmin, mutta kuitenkin raportin alkuosuudessa. Pohdi, täytyykö työsi johdantolukua vielä hioa.

    Vastauksesi:
  4.  Vastattuasi edellä kysymyksiin 1-3 ja muistaen visusti, mitä niihin vastasit, ota nyt lähempään tarkasteluun se osa, jota kutsut tutkimuksesi teoreettiseksi viitekehykseksi. Pohdi, mitkä olivat hakusanoja, kun teit tiedonhakuja teoreettista kehystä varten. Miten tarkoin ne vastaavat otsikkoa ja ongelmanasettelua?

    Palaa nyt vielä käsitteisiin. Varmista, oletko määritellyt käsitteet sekä loogisella (eli käsiteteoreettisella) tasolla että ns. operationaalisella (eli mitattavissa olevalla) tasolla. Oletko kuvaillut käsitteiden väliset yhteydet, joilla kuvauksilla toivottavasti kykenet vakuuttamaan lukijasi tutkimuksesi pätevyydestä (validiteetista)? Rakentuuko teoreettinen kehyksesi avainkäsitteen ja tutkittavan ilmiön varaan? Tee käsitteellinen ero tutkittavan ilmiön ja sen (esiintymis-) kotekstin välillä. Vaikka nuo kaksi usein keitoutuvat empirian tasolla yhteen, ne on syytä käsitteellisellä tasolla tarkastella erikseen.

    Vastauksesi:
  5. Pohdi teoreettista viitekehystäsi myös seuraavin kysymyksin ja miettein:
    a) Olethan viimeistään tässä vaiheessa karsinut työstäsi sen aineksen, joka ei sinne kuulu? Jos havaitset, että työssäsi on paljon periferistä ainesta tai lopulliseen analyysiin kuulumatonta, karsi se, vaikka kipeältä tuntuisikin. Yleensä 20-30 % karsinta parantaa tuntuvasti viitekehystä. Kirkasta kehys ja juoksuta punainen lanka läpi kehyksen.

    b) Olethan osoittanut lukeneisuutesi eli kertonut sen, mitä tutkittavasta ilmiöstä tiedetään aiemman kirjallisuuden perusteella. Laita eri lähteiden auktoriteetit väittelemään keskenään, millä osoitat kriittistä lukemista. Varmista, ettei mukana ole ns. kevyitä lähteitä. Esittele myös niitä lähteitä, joiden sisältö ei vastaa ennakkokäsitystäsi asiasta. Jos olet eri mieltä, kerro se lukijalle. Älä sano tutkimukseksi sellaista kirjallisuutta (esimerkiksi oppikirjaa/selvitystä), joka ei ole tutkimusta.

    c) Varmista, että se, mitä kutsut viitekehyksesti, ei ole vain "leikekirjaa" tai "rosollia". Hyvä viitekehys EI ole vain kuvailevaa lainausta ja referointia muiden kirjoituksista, vaan se on reflektointia, analyysiä, synteesiä yhsityneenä omaan pohdintaan. Viitekehystä koskeva eistys paljastaa myös sen tason, jolla oma lähdekritiikkisi on.

    d) Tarkasta lähteidesi tuoreus. Vältä, aina kun voit, toisen käden lähteitä. Tarkista, että lähdekirjallisuus osoittaa lukeneisuutta sekä kotimaisten että ulkomaisen kirjallisuuden suhteen.

    e) Miten varmistat sen, että työsi viralliset tarkastajat kiittävät ja kehuvat Sinua tutkimuksesi tieteellisestä argumentoinnista, koska vaihtoehtona yleensä on, että he moittivat Sinua sen puutteesta tai laaduttomuudesta?

    f) Ellei kyse ole ns. grounded theory-tyylisestä tutkimuksesta, jolla raivataan ennen tutkimatonta kenttää, hyvä empiirinen tutkimus lähtee teoriasta ja palaa teoriaan (ja käväisee välillä empirian puolella). Lukijalla on oikeus tietää, mihin ja kenen teoriaan tutkimuksesi nojautuu. Tarkista, että vastaus tähän kysymykseen on johdonmukainen tutkimusongelmasi kanssa.

    g) Tutkijan kyvykkyys tulee esiin paitsi analyysissä myös synteesissä. Pohdi, oletko onnistunut kokoamaan edellä olleet ajatuksesi tutkimusmalliksi, asetelmaksi, yhteenvetotaulukoksi tms. synteesin muotoon. Voit vielä tämän tehtyäsi pohtia, onko edellä karsimisen varaa.

    Vastauksesi:


  6. Nyt raporttisi alkuosuus (kansi, johdantao, ongelma, teoreettinen kehys) pitäisi olla kunnossa. Punainen lanka juoksere läpi koko tekstin, ja rönsyt on karsittu pois. Lähdekriittisyytesi tulee esiin. Onhan näin?


    Vastauksesi:


  7. Luultavasti seuraava isompi luku kertoo tutkimuksesi metodologisista ratkaisuista ja niiden perusteluista. Vertaa, onko se, mitä tässä esität, linjassa tutkimustehtäväsi ja tutkimusongelmiesi kanssa. Muista, että menetelmät ovat alisteisia ongelmille. Käsi sydämelle: Oletko vakuuttunut, että kykenet valitsemillasi menetelmillä tuottamaan perusteltavissa olevan vastauksen ongelmiisi. Pohdi myös mentelmää valitessasi sitä, kuinka pitkälle ja millä tavoin yleistettävää on se vastaus, jonka kyseinen menetelmä ja käyttämäsi data mahdollistavat. Tavoitetaso olkoon: "parhaat mahdolliset tässä asetelmassa".

    Vastauksesi:
  8.  Tutkielma ei ole tilastotieteen alkeisoppikirja. Tutkielmassa ei kuulu esitellä, mitä tutkimusmenetelmiä on olemassa, eikä tekstissä kuulu kerrata perusasioita yleisesti tunnetuista menetelmistä (F-, khii2- tai t-teksti, faktori-, regressio-, varianssi-, erotteluyanalyysi, delfi tms.). Sen sijaan pitää pohtia, onko jotakin rajoitteita käyttää ko. menetelmää tällaisessa tutkimuksessa (esimerkiksi t.-testi olettaa taustalle otannan, joka takia sitä ei pidä käyttää kokonaistutkimuksessa). Menetelmien valintaa on perusteltava.

    Kuvaa ja dokumentoi huolellisesti kohdejoukko valintaperusteineen. Kerro lukijalle myös tiedon keruun prosessi ja käyttämäsi menetelmät datan käsittelyssä, muokkaamisessa, tulkinnassa jne. Tee tämä niin huolellisesti ja uskottavasti perustellen, että lukija voi halutessaan "stimuloida itsensä" tekemään samaa tutkimusta. Onko tutkielmasi kunnossa myös näiden kysymysten osalta?

    Vastauksesi:


  9.  Sitten on vuorossa tutkimuksesi tulososa. Tuotatko vastauksen tutkimusongelmaan vai johonkin muuhun ongelmaan? Ono tekstistä löydettävissä vastaus? Ei ole väärin eikä häpeällistä kertoa, että tiettyyn kysymykseen ei ole lainkaan saatu vatausta, mikä sekin on tulos. Jos niin on käynyt, se on syytä tuoda reilusti esiin. Hävettävämpää on se, jos antaa vastauksen eri kysymykseen, kuin kertoo antavansa, eikä huomaa tätä ristiriitaa. Muista, että tulokset voi esittää myös propositiona.

    Vastauksesi:
  10. Tuloksia on syytä paitsi kuvailla myös reflektoida. Reflektointi voi tapahtua joko rinnakkain tulosten esittelyn kanssa tai erillisessä diskussioluvussa tulosten esittelyn jälkeen. Olennaista on, että kerrot, miten  työsi suhteutuu taustateorioihinsa ja aiempaan empiiriseen tietouteen asiasta. Oletko käynyt riittävää vuoropuhelua teoria/empiria/teoria -idealla? Tarkista, toteutuuko tutkielmassasi idea: "Tutkimus  lähtee teoriasta ja palaa teoriaan." oletko laittanut itsesi peliin? Miten tulkitset tuloksia?


    Vastauksesi:
  11. Oletko kirkastanut tutkimuksesi päätuloksen? Nosta se väkevästi esiin muuallakin kuin alkutiivistelmässä. Jotakuinkin aina tarkastaja tai opponentti kysyy: "mikä on työsi päätulos?" Jälleen tässä kohdin kannattaa -ennen vastaamista- kaivaa esiin tutkimusongelmat ja muistella avainkäsitteitä. Toivottavasti kongruenssi on kunnossa loppuun asti.

    Onko työsi luotettavuustarkastelu kunnossa ja valmis kriittisten tarkastajien (esitarkastajien) "syyniin"? Tässä kohdin ei pidä referoida yleisellä tasolla metodikirjojen tekstejä tai jaaritella common sense-asiaa reliabiliteetista tai validiteetista. Sitä jargonia ei tarvita. Lukija odottaa kannanottoasi, kuinka luotettavia, päteviä, ja mihin rajaan asti yleistettäviä saamasi tulokset ovat. Hän odottaa myös kannanottoa siihen, mitkä ovat työsi virhelähteet ja mahdolliset vinoumat aineistojen/tulosten suhteen.

    Vastauksesi:

  12. Sinulta kysytään omassa oppiaineessasi (tiedeyhteisössäsi) "Mitä uutta (innovatiivista) ja mitä lisäarvoa tutkimuksesi tarjoaa alamme tutkimukselle omassa tiedeyhteisössämme?" Mistä voimme saavutuksiasi mainostaa? Mitä  se tuottaa painopisteillemme? Mitä se tuottaa suomalaiselle alasi tutkimukselle? Onko työlläsi merkittävää kansainvälistäkin painoarvoa, kun viet sen tulokset kansainvälisiin konferensseihin? Muista kertoa nuo asiat myös lukijalle.

    Vastauksesi
III Lopuksi

Olet loppuun asti itse rintamavastuussa on työsi laadusta. Ohjaajasi joutuu usein kommentoimaan työtäsi kovan työpaineen ja aikarajoitteiden alla. Jaksoithan kahlata listan läpi huolellisesti. Jos kykenit vastaamaan jokaiseen kysymykseen perustellusti, tuo tutkielmasi minulle tarkistuskatselmukseen. Jos olen ohjaajanasi samaa mieltä vastaustesi suhteen, luettuani käsikirjoituksesi, laitan työsi tiedekunnan kutta virallisille tarkastajille. Voimia viimeistelyyn.

MK/ohjaajasi ja myötäeläjäsi



Comments