Immateriaalioikeudesta

Kuva Margit Mannila

Tämän postauksen lisäksi olen koonnonut tähän blogiin  linkkejä liittyen immateriaalioikeuksiin. Linkit löytyvät postauksesta Yritysoikeus. (Mannila 2015.) Kirjoitus perustuu Taina Pihlajarinteen (2014) kirjoitukseen Yleistä immateriaalioikeuksista. Alkuperäinen teksti on julkaistu teoksessa Yritysoikeus. Talentum. Noudatan tässä postauksessa Pihlajarinteen otsikointia.

Pihlajarinne aloittaa toteamuksella, että immateriaalioikeudet ovat varallisuusarvoisia yksinoikeuksia. Immateriaalioikeuden kuuluminen jollekin tarkoittaa siis sitä, että hänellä on oikeus hyödyntää oikeuden suojaamaa kohdetta. Yksinoikeuden kohde vaihtelee eri suojamuodoissa.  (Pihlajarinne 2014, 859.)

Immateriaalioikeudet voivat suojata:

•  keksintöä (patentti ja hyödyllisyysmalli) 
• luovan ilmaisun muotoa (tekijänoikeus ja lähioikeudet)

Tekijänoikeus.fi sivustolla todetaan tekijänoikeuksista näin:
"Harrastamme kulttuuria päivittäin  monipuolisesti. Harvoin kuitenkaan pysähdymme ajattelemaan, että jokaisen kirjan, sarjakuvan, elokuvan, maalauksen tai laulun takana on yhden tai usean ihmisen tekemä työ. Tämän työn tulosta sanotaan teokseksi. Teoksen tekijä saa siihen tekijänoikeuden.

Käytännössä tekijänoikeuslain mukaista suojaa saa kolme tahoa:

• Teoksen tekijä, kuten kirjailija tai säveltäjä, saa suojaa teokselleen.
• Teoksen esittäjä saa suojaa omalle esitykselleen tai tulkinnalleen esittämästään teoksesta.
• Teoksen rahoittava yrittäjä, esimerkiksi kirjan kustantaja tai elokuvan tuottaja, saa suojaa syntyvälle tuotteelle. Tällainen suoja syntyy joko suoraan lain perusteella tai ostamalla oikeudet tekijöiltä tai esittäjiltä." (Tekijänoikeus.fi.)

Lähioikeudet ovat vastaavasti tekijänoikeutta lähellä olevia oikeuksia. Ne suojaavat niitä  luovan työn aineistoja, jotka eivät saa suoraan suojaa tekijänoikeudesta. Lähioikeudet suojaavat muun muassa esittävien taiteilijoiden ja kuvatallenteiden tuottajien työtä sekä teoskynnystä ylittämättömiä valokuvia.

Lähioikeuksien suoja-aika on 70 tai 50 vuotta esitys- tallennus- tai julkaisuvuoden päättymisestä. Euroopan talousalueelta eli ETA-alueelta (EU:n jäsenmaat sekä Norja, Islanti ja Liechtenstein) peräisin olevien teosten suoja-aika on tekijän elinikä sekä 70 vuotta tekijän kuolinvuoden päättymisestä. Muualta peräisin olevien teosten suoja-aika on pääsääntöisesti 50 vuotta tekijän kuolinvuoden päättymisestä. (Lähioikeus )

• tuotteen muotoilua (mallioikeus)
• tavaran alkuperää identifioivia tunnuksia (tavaramerkkioikeus)
• tai elinkeinonharjoittajaa yksilöivää nimeä (toiminimioikeus)

Pihlajarinne (2014, 859)  toteaa, että suojamuotoja on syntynyt lisää teknisen ja taloudellisen kehityksen tuloksena, kun sisällöllisesti uudenlainen suojan tarve on ilmennyt jollain elämänalueella.

Yksinoikeus yhteisenä piirteenä

Immateriaalioikeuksille ei ole yhteistä niiden aineeton kohde, vaan oikeuksien rakenne yksinoikeuksien antajana, toteaa Pihlajarinne (2014, 860-861). Immateriaalioikeuksista puhuttaessa on hyvä havainnoillistaa niitä termeillä omistusoikeus ja aineeton varallisuus.  Käytännössä immateriaalioikeuden kohde on sinänsä fiktio. Keskeinen yhteinen piirre immateriaalioikeuksissa on niitä koskevan lainsäädännön rakenne. Immateriaalioikeudellisilla kysymyksillä on vahva kytkentä sopimusoikeuteen (kuluttajansuojalaki), kilpailuoikeuteen, työoikeuteen ja viestintäoikeuteen. 

Immateriaalioikeudellisella yksinoikeudella on tärkeä merkitys yritysten välisessä kilpailussa. Yksinoikeus merkitsee oikeutta hyödyntää  (hyväksikäyttää) kohdetta itse, siihen liittyy myös oikeuden luovutusoikeus (positiivinen oikeutus), oikeus kieltää muita toimimasta suojan piiriin kuuluvalla tavalla eli kielto-oikeus (negatiivinen oikeutus). Kumpikaan, positiivinen tai negatiivinen oikeutus ei ole luonteeltaan absoluuttinen. Esimerkiksi patentinhaltijan oikeus hyväksyttää keksintöä jää riippumaan monissa tapauksissa alakohtaisista viranomaisluvista. (Pihlajarinne  2014, 861.)

Immateriaalioikeuksien suojaamisen tavoitteet

Yksinoikeuden myöntäminen liittyy oikeuspoliittisiin tavoitteisiin kannustaa luovaa, henkistä työtä ja toisaalta taloudellisia investointeja. Patenttioikeudellinen, tekijänoikeudellinen ja mallioikeudellinen yksinoikeus voidaan nähdä oikeudenhaltijan kannustintarkoituksena saamana palkintona siitä luovasta tai henkisestä työstä ja tätä varten vaadittavasta taloudellisesta panoksesta, jota keksinnön, taiteellisen tai kirjallisen teoksen luominen tai muotoilu on edellyttänyt. (Pihlajarinne 2014, 862.)

Erottaminen elinkeinotoimintaan liittyvien kohteiden: tuotteiden, palvelujen tai elinkeinonharjoittajien erottamisessa. Jotta kohteet voidaan erottaa toisistaan se edistää kilpailua. (Pihlajarinne 2014, 862.)

Investointien suojaaminen: suojan antaminen perustuu tunnusten arvoon kaupallisen erottuvuuden välineenä. Yhteistä eri suojamuodoille on taloudellisten investointien suojaaminen.  Luovan työn tulosten syntyminen edellyttää useimmiten investointeja. Vastaavasti kaupallisen erottamisen suojaaminen johtaa tunnusmerkin haltijan tekeminen investointien suojaamiseen. (Pihlajarinne 2014, 862.)

Immateriaalioikeuksien ryhmittely
Immateriaalioikeudet jaoitellaan teollisuusoikeuksiin ja tekijänoikeuteen. Bernin sopimus suojaa tekijänoikeuksia ja Pariisin sopimus teollisuusoikeuksia. Jaottelu on suhteellistunut teknisen ja taloudellisen kehityksen myötä. Perinteiselle jaottelulle vaihtoehtona on jaotella immateriaalioikeudet henkisen työn tulosten suojaan, joka sisältää tekijänoikeuden, patenttioikeuden, hyödyllisyysmallioikeuden sekä mallioikeuden ja tunnusmerkkioikeuden, joka käsittää tavaramerkkioikeuden ja toiminimioikeuden. (Pihlajarinne 2014, 866-867.)

Property Rights
Pihlajarinteen (2014, 867) mukaan immateriaalioikeus on usein haluttu nähdä ns. property rights-tyyppisenä , omistusoikeuden kaltaisena oikeutena. Kuitenkin on huomattava, että liian vahvalla suojalla on omat haittavaikutuksensa. Pihlajarinne (2014, 867) mainitsee, että esim. tekijänoikeuskeskustelussa saatetaan mikä tahansa väärinkäytös nähdä sananvapauskysymyksenä.

Immateriaalioikeus ja digitalisoitumisen haaste
Pihlajarinne (2014, 868-869) nostaa esiin digitalisoitumisen haasteita immateriaalioikeudelle.
- Mikä tahansa voidaan muuntaa digitaliseen muotoon
- Kontrolli vaikeutuu. Tekninen kehitys on aina asettanut haasteita tekijänoikeuksille. Internetin synnyn vaikutus.
- Digitaalinen ympäristö on ollut omiaan laajentamaan tekijänoikeuden piiriin kuuluvaa toimintaa: jokainen toimi merkitsee jonkinlaisen kappaleen valmistamista. Tärkeä kysymys tässä kohtaa on, millä tavalla oikeudenhaltioijoiden, internetin käyttäjien ja muiden toimijoiden oikeudet tulisi huomioida.
- Kappaleen valmistaminen on ongelmallinen käsite digitaaliympäristössä. Joustavammalle sääntelylle saattaisi olla tarvetta, sillä on mahdollista että nykyiset tekijänoikeudelliset käsitteet eivät enää riitä tilanteiden haltuunottoon.
- Haasteita tunnusmerkkioikeuksille. Esim. domain-nimen tunnusmerkkioikeudellinen suoja.
- 3D-tulostusteknologian kehittyminen tulee mullistamaan teollisuusoikeuksia.

Immateriaalioikeuden syntymisen edellytykset

Viranomaisen myötävaikutus oikeuden syntymiseen
Patenttisuojan, hyödyllisyysmallisuojan, mallisuojan sekä tavaramerkkisuojan ja toiminimisuojan  syntyminen edellyttää pääsääntöisesti rekisteriviranomaisen (PRH) myötävaikutusta.  Tavara- tai toiminimioikeus voi syntyä myös vakiintumisella ja myös rekisteröimätöntä mallia suojataan tietyin edellytyksin. (Pihlajarinne 2014, 870.)

Prioriteetti laajassa mielessä 
Prioriteettiin eli etuoikeuteen laajassa merkityksessä voi vedota pääsääntöisesti se, jonka luoma tai keksimä kohde on laajasti ymmärrettynä uusi (objektiivinen ja subjektiivinen uutuusvaatimus) tai joka on ensimmäisenä vaatinut yksinoikeutta itselleen (aikaprioriteetti).   (Pihlajarinne 2014, 870.)

Objektiivinen ja subjektiivinen uutuus
Luovan työn tulosten suojaaminen ja siihen liittyvä kannustintavoite edellyttää, että yksinoikeuden voi saada vain kohteelle, joka on tietyllä tavalla uusi. Objektiiviseen uutuuteen perustuvassa suojassa (esim. patentti, hyödyllisyysmalli, mallioikeus) oikeudenhaltija saa suojaa sen seikan perusteella, että kohde on objektiivisesti ottaen uusi, ts. vastaavaa aikaisempaa kohdetta ei ole. Objektiivinen uutuusvaatimus voidaan jakaa edelleen absoluuttiseen ja relatiiviseen uutuusvaatimukseen. Absoluuttista uutuusvaatimusta sovellettaessa, mikä tahansa julkiseksi tuleminen muodostaa esteen uutuudelle ja suojan saamiselle. Relatiivinen uutuusvaatimus estää puolestaan suojan saamisen vain, mikäli kohde tulee julkiseksi tietyllä laissa määrätyllä tavalla. (Pihlajarinne 2014, 870.)

Pihlajarinne (2014, 870-871) toteaa, että vaihtoehtoinen tapa on tarkastella uutuutta ns. jäljittelysuojana subjektiivisen uutuuden perusteella. Subjektiivista uutuutta arvioitaessa ratkaisevaa on, onko kohde ollut tekijälleen uusi eli onko se itsenäinen luomistyön tulos, eikä luotu vain aikaisempia kohteita jäljitellen.  Jäljittelysuojassa korostuu kohteen luojan ja kohteen välinen suhde. Oikeudenhaltija saa lähtökohtaisesti suojaa vain sellaista tahoa vastaan, joka on tuntenut suojakohteen ja jäljitellyt sitä. Sen sijaan, mikäli jälkimmäinen kohde on luotu itsenäisesti, ei ensimmäisen kohteen oikeudenhaltija saa suojaa.

Kuten Pihlajarinne (2014, 871) toteaa, subjektiiviseen  uutuuteen lähtökohtaisesti perustuviin suojamuotoihin kuuluu tekijänoikeus ja integroidun piirimallin suoja tekijänoikeuslaissa (TekijäL, 404/1961) ja integroidun piirimallin suojasta annetuissa laeissa (32/1991) ei lainkaan käytetä uutuuden käsitettä, vaan keskeistä on itsenäisen ja luovan työn tulos. Tekijänoikeudessa puhutaan teoskynnyksen ylittymisestä. (Tekijänoikeuden syntyminen.)

Tason eroavuuden vaatimukset
Uutuusvaatimusta ei useinkaan sovelleta sellaisenaan. Objektiiviseen uutuuteen perustuvissa suojausjärjestelmissä saatetaan edellyttää tietyn asteista tai tietyn suuruista teollista edistystä tai eroavuutta. Tällaista edellytystä ilmentävät patenttioikeuden ja hyödyllisyysmallioikeuden keksinnöllisyysedellytys ja mallioikeudellista yksilöllisyyttä edellyttävät vaatimukset. Vastaavasti kasvinjalostajan oikeudesta annetun lain 4.2 § 1 kohdassa on edellytetty selvä erottuvuus aikaisemmin tunnetuista lajeista. Eron aiemmin tunnettuun tulee olla riittävän suuri. (Pihlajarinne 2014, 871.)

Eli periaatteessa kaksi samanlaista teosta voisi saada suojaa, jos ne on luotu toisistaan riippumatta.

Aikaprioriteetti tunnusmerkkioikeudessa
Aikaprioriteetti ratkaisee paremman oikeuden tunnusmerkkiin. Aikaprioriteetti merkitseen ensimmäisen oikeusperusteen pääsääntöistä etusijaa sekoitettavissa olevaan myöhempään tunnukseen nähden. (Pihlajarinne 2014, 872.)

Suojattavuuden tarkoituksenmukaisuuteen liittyvät edellytykset
Suojan ulkopuolelle on rajattu tiettyjä kohteita, vaikka ne täyttäisivät suojan syntymisen edellytykset, toteaa Pihlajarinne (2014, 873). Hän nostaa esiin mm. järjestyksen ja  hyvän tavan vastaiset kohteet, lait ja asetukset sekä viranomaispäätökset, biologiset menetelmät kasvien tai eläinten jalostamiseksi. Tavaramerkkioikeutta tai toiminimioikeutta ei saa myöskään tunnukseen, joka olisi omiaan johtamaan yleisöä harhaan.


Suojan ulottuvuus ja sisältö-samankaltaisuusvertailut ja hyödyntämistavan arviointi

Samankaltaisuusvertailut
Pihlajarinne (2014, 873) toteaa, jotta olisi kyse immateriaalioikeuden loukkaamisesta, tulee kyse olla sellaisesta oikeudenhaltijan suostumuksetta tapahtuvasta menettelystä, jossa hyödynnetään riittävän samankaltaista kohdetta kuin mihin oikeudenhaltijalla on oikeus.

Samankaltaisuuden arviointi on suojamuotojen kesken erilaista
Patenttioikeudessa ja hyödyllisyysmallioikeudessa samanlaisuuselämys on luonteeltaan tekninen ja sen syntymistä arvioidaan patenttivaatimusten avulla.
Mallioikeudessa suoja ulottuu malleihin, jotka eivät tuota erilaista kokonaisvaikutelmaa.
Tavaramerkkioikeudessa olennaista on sekoitettavuusoppi ja laajalti tunnettujen tavaramerkkien suojan soveltamisdellytyksenä oleva merkkien välillä syntyvä yhteys, jonka perusteella kohderyhmä yhdistää käytetyn merkin suojattuun merkkiin.
Tekijänoikeudessa asia ratkeaa sen perusteella, onko kyse saman teoksen hyväksikäytöstä (jäljittelystä) vai ei. Se onko kysymys toisen teoksen jäljittelystä, ratkeaa samanlaisuusarvioinnin avulla. (Pihlajarinne 2014, 873.)

Yksinoikeuden rajoituksia
Yksinoikeudet ovat ajallisesti, alueellisesti ja sisällöllisesti rajoitettuja. Ne ovat siten ajallisesti rajoitettuja, että ne voivat olla voimassa vain määräajan. Poikkeus on tunnusmerkkioikeudet. (Pihlajarinne 2014, 874-875.)

Territoriaalisuuden suoja  (alueellinen voimassaolo) on voimassa vain sillä alueella, jossa voimassaolevien säännösten edellytysten mukaan se on myönnetty, toetaa Pihlajarinne (2014, 875).

Yhteinen piirre on, että suojan ulkopuolelle kuuluu sellaisia käyttömuotoja kuten kohteen käyttö muissa kuin elinkeinotoiminnassa (TMerkkiL 4 § ja TNimiL 3 §), hyödyntäminen muutoin kuin ammattimaisesti (PatL 1.1 § ja 3.3 § 1k) ja yksityinen käyttö, jolla ei ole kaupallista tarkoitusta (MalliL 5b§ 1k.). Myös tekijänoikeuslaissa jätetään suojan ulkopuolelle tietty määrällisesti ja laadullisesti rajattu yksityisen käyttö (TekijäL 12 §). (Pihlajarinne 2014, 875.)




Lähteitä ja lukemistoa

Gramex. (10.2.2016).

Hollmén, Iiro. (2012). Immateriaalioikeudet työsuhteessa. Lukander, Ruohola, HTO. Asianajotoimisto.  (10.2.2016).

Henkinen, teollinen ja kaupallinen omaisuus. (31.8.2023).

Henkilötietolaki 523/1999. Finlex. (10.2.2016).

Hyödyllisyysmalli. PRH. (10.2.2016).

Kaj Stenvall. (31.8.2023).

Kilpailulaki 948/2011. Finlex. (10.2.2016).

Korpela, Jukka. Yleistietoa Immateriaalioikeuksista. (10.2.2016).

Kuluttajansuojalaki 38/1978. Finlex. (10.2.2016).

Kuokkanen, Katja. (2016). Näin vilpistä epäilty VTT:n entinen tutkimusprofessori vastaa. (10.2.2016).

Kuokkanen, Katja. (2016). Valtion suurin tutkimuslaitos pimitti vakavat vilppiepäilyt – ”Olen huolissani VTT:n asenteesta”, sanoo Kari Raivio. (10.2.2016).

Laki kasvinjalostajan oikeudesta 1279/2009. Finlex. (10.2.2016).

Laki yksinoikeudesta integroidun piirin piirimalliin . Finlex. (10.2.2016).
Lappeenrannan tekninen yliopisto. (2014). Kilpailu 3D-tulostuksen saralla kovenee. (10.2.2016).

Lähioikeudet. Tekijänoikeus.fi. (10.2.2016).

Mallioikeudet. PRH. (10.2.2016).

Mannila, Margit. (2016).  Opettajan luentoesitys on teos. (10.2.2016).

Mannila, Margit. (2016). Oikeudellisia sanastoja. (10.2.2016).

 Mannila, Margit. (2014). Patenttioikeus.  (10.2.2016).


Mannila Margit (2011).  Patentit-patents. Perheyrittäjyys-blogi.  (10.2.2016).

Mannila, Margit (2015). Yritysoikeus. (10.2.2016).

Oikeusministeriön asetus kuluttajansuojalain 10 luvussa tarkoitetuista tietolomakkeista ja sopimuksen peruuttamislomakkeesta. Finlex. (10.2.2016).

Patentti. PRH. (10.2.2016).

Patenttilaki 550/1967. Finlex. (10.2.2016).

Seppo Villa, Manne Airaksinen, Johan Bärlund, Jyrki Jauhiainen, Timo Kaisanlahti, Mårten Knuts, Petri Kuoppamäki, Seppo Kymäläinen, Jukka Mähönen, Taina Pihlajarinne, JUHA Raetio, Kirsti Rissanen, Klaus Viitanen, Thomas Wilhelmsson. (2014). Yritysoikeus. Oikeuden perusteokset. Talentum. Helsinki.

Sopimusoikeus. (Halila Heikki 2014 kalvosetti).


Tavaramerkit. PRH. (10.2.2016).

Tekijänoikeus. Tekijänoikeus.fi.  (10.2.2016).

Tekijänoikeuslaki 404/1961. Finlex. (10.2.2016).

Teosto. (10.2.2016).

Tietoyhteiskuntakaari 917/2014. Finlex. (10.2.2016). Tällä lailla on kumottu seuraavat lait:

1) televisio- ja radiotoiminnasta annettu laki (744/1998);

2) radiotaajuuksista ja telelaitteista annettu laki (1015/2001);

3) eräiden suojauksen purkujärjestelmien kieltämisestä annettu laki (1117/2001);

4) tietoyhteiskunnan palvelujen tarjoamisesta annettu laki (458/2002);

5) verkkotunnuslaki (228/2003);

6) viestintämarkkinalaki (393/2003);

7) sähköisen viestinnän tietosuojalaki (516/2004);

8) eräiden radiotaajuuksien huutokaupoista annettu laki (462/2009).

Myös sävelmä voi olla yritystunnus. Vert. SiljaLine, joka käyttää Francis Lain elokuvan Un Homme et Une Femme tunnussäveltä tunnusmusiikkinaan. 

Tädin eläintarhassa. (2014). Francis Lai - Un Homme Et Une Femme. (10.2.2016).

 

 Silja-Linen mainoksia menneiltä vuosikymmeniltä (tunnusmusiikki). (6.6.2023) 

 

Teosten hyödyntäminen mainoksen käsikirjoituksessa. (Lidl, 6.6.2023). Vahat sadut ovat vapaata riistaa, johtuen siitä, että tekijän kuolemasta on kulunut 70 vuotta. Tästä syystä esimerkiksi Grimmin sadut, jotka ovat alunperin koottu ja muokattu vanhoista kansantarinoista 1800-luvulla, eivät ole enää suojattuja. Veljesten kuolemasta on yli 70 vuotta.

 

Instrumentariumin mainoksessa viitataan suosittuun James Bond -sarjaan. Assiosiaatio luodaan aika suoraviivaisesti, jopa niin, että mieshenkiöstä käytetään nimeä James.

 

 Mainos vuodelta 2011. (6.6.2023.) Tätä voitaneen pitää kuitenkin itsenäisenä teoksena.

 

Työsopimuslaki 55/2001. Finlex. (10.2.2016). 

Yksinoikeus nimeen. PRH. (10.2.2016).

 

Auta minua pitämään sivusto ajan tasalla. Jos huomaat, jonkun linkkaamisen arvoisen sivuston tai huomaat, että joku linkki ei toimi tai se on vanhentunut, laita viesti kommenttikenttään. Viestiäsi ei julkaista, jos kiellät sen julkaisemisen.

Edit

 

31.8.2023 20/160

6.6.2023 140