Kuva Margit Mannila
Ukrainan sodan alettua on ryhdytty puhumaan erilaisista
vaikuttamisyrityksistä ja suojautumisesta erityisesti strategisten
tehtävien osalta.
Tiedonurkintaa on tehty aina ja tullaan aina tekemään ja välineet ovat nykyisin kehittyneempiä kuin koskaan aiemmin.
Tiedonurkintaa on tehty aina ja tullaan aina tekemään ja välineet ovat nykyisin kehittyneempiä kuin koskaan aiemmin.
Lisäksi 13.11.2025 nousi mm. YLEn uutisten otsikoksi Kelan muutos vie suomalaisten arkaluontoiset terveystiedot ulkomaisiin konesaleihin.
Olenkin
päätynyt pohtimaan, onko yrityksissä mietitty näiden ulkoistettujen
tehtävien osalta, millaisia riskejä niiden ulkoistamisesta, saattaa
yrityksen toiminnalle olla?
Alkuperäinen
ajatus, joka työtehtävien ulkoistamiseen liittyi, oli rutiinitoimintojen
karsiminen ja teetättäminen henkilöllä, joka ei ole sen yrityksen
palkkalistoilla, jossa hän jotakin tällaista rutiinitoimintoa tekee.
Tavanomaisimpia ulkoistamisen kohteita ovat olleet mm. siivoustyö, kiinteistöhuoltoon ja valvontaan liittyvät tehtävät.
Palkkahallinto, puhelinvaihde, taloushallinto, tietotekniikkaan liittyvät tehtävät ovat myös usein saaneet mennä ja siirtyä kilpailutuksen jälkeen sille, joka sen halvimmalla tekee.
Palkkahallinto, puhelinvaihde, taloushallinto, tietotekniikkaan liittyvät tehtävät ovat myös usein saaneet mennä ja siirtyä kilpailutuksen jälkeen sille, joka sen halvimmalla tekee.
Nämä "kannattamattomat"
ja ei yrityksen ydinliiketoimintaan kuuluvat rutiinitehtävät ovat
kuitenkin usein strategisesti merkittäviä. Mitä tällä tarkoitan?
Millä tavalla siivous esimerkiksi on strateginen tehtävä?
Millä tavalla siivous esimerkiksi on strateginen tehtävä?
Esimerkiksi
siivoojalla on varsin usein työaika toimistoajan ulkopuolella ja
lisäksi tehtävää hoitavalla on yleensä avaimet ja laajat kulkuoikeudet
yrityksen sisällä.
Jokainen vähänkin strategiasta ja turvallisuudesta perillä oleva käsittää, että tällainen on aivan unelmatyötehtävä, jos haluaa tehdä muutakin kuin siivota toimitilat.
Jokainen vähänkin strategiasta ja turvallisuudesta perillä oleva käsittää, että tällainen on aivan unelmatyötehtävä, jos haluaa tehdä muutakin kuin siivota toimitilat.
Arjessa
siivooja on huomaamaton tai häneen ei kiinnitetä huomiota. Harva
tietää hänen nimensä tai osaisi kuvailla häntä, jos pitäisi. Lisäksi
tehtävissä on suhteellisen suuri vaihtuvuus.
Meillä
Suomessa siivoojan tehtäviin päätyy usein varsin korkeasti koulutettuja
ihmisiä, joilla on poikkeusetta hyvät valmiudet muuhunkin kuin
siivoustehtäviin. Tämä voi olla myös tarkoituksellista.
Toivoisin,
että yrityksissä ja myös valtiolla, mietittäisiin hieman tarkemmin
näitä erilaisten asioiden ulkoistamisia. Kenen käsiin annamme tietomme?
Comments