Perheyritysasiantuntijoiden tapaaminen Helsingissä 11.–12.02.2010 (jatkoa edelliseen postaukseen)
Perjantaina 12.2.2010 vuorossa oli tutkimuspapereiden esittelyä sekä Kimmo Jokisen puheenvuoro otsikolla: Muuttuvat perherakenteet ja perhesuhteiden kriisit.
Tässä muistiinpanoja tuosta puheenvuorosta.
Aluksi Jokinen listasi Suomalaisille perheille tyypillisiä piirteitä:
- alhainen syntyvyys 1970 -luvulta
- avioeroja ja avioon vihkimisiä paljon samoin avoliittoja ja avoeroja (avioerot perheyrityksissä,
oma kommentti)
- perhemuodot moninaistuneet nopeasti
- yksinhuoltajat, sinkut, ikääntyvien perheet: määrä lisääntyy
Trendejä Euroopassa:
- syntyvyys alenee
- kahden palkansaajan perheet yleistyvät
- perhemuodot moninaistuvat
Perheen merkitys säilynyt + uusfamilismi
Perheellä on kaksinkertainen hoivarooli: ikääntyvien hoiva ja lasten hoiva
Naisten kotona oleminen => naisten koulutuksen tason lisääntyminen.
Kuinka naiset työmarkkinoille?
Suomi hyvinvointivaltio?
- Mistä raha vanhusten hoitoon?
- Harmaat työmarkkinat perheissä: Euroopassa siirtolaiset tekevät hoivatyön.
(Omat kommentit: Englannissa aur pair -markkinat => käytännössä nuoret, alipalkatut, alikoulutetut työt, kielenopiskelun ja seikkailun motivoimana. Nuorten lastenhoitajien kohtelu perheissä ei kestä aina päivänvaloa. Poikkeaako olennaisesti harmaasta taloudesta?)
Työn ja perheen yhteensovittaminen
Naisyrittäjät hoitavat sekä perheen, että yrityksen.
Perheyrittäjyys lisääntyy?
Palkkatyö?
Naiset?
Markkinat: uudenlaisten työpaikkojen syntyminen => maahanmuuttajat ja maahanmuuttajien rooli? (Johtuuko tästä maahanmuuttajien sopeutumisesta/hyväksymisestä se, että jo ammoin maahanmuuttajat ovat perustaneet yrityksiä Suomeen: esim. Finlayson, Stockmann, Fazer jne.)
1990-luvulta lähtien perhearvojen merkitys on noussut. Kotiäitiliike on pinnalla myös Suomessa!
Perhe on tärkeä osa hyvinvointia. objektiivinen: terveys, elinolot, toimeentulo. Suomessa elintason nousu ei enää olennaisesti lisää hyvinvointia.
Kiinnostus kohdistuu hyvinvoinnin ei materiaaliseen, subjektiiviseen puoleen. Perhesuhteet, muut sosiaaliset suhteet, oikeudenmukaisuus, mielekäs tekeminen, koulutusmahdollisuudet, osallisuus, terveys, arvonanto, mahdollisuus vaikuttaa asioihin, muiden arvostaminen
Hyvän perhe-elämän ominaisuudet ovat myös hyvän työyhteisön ominaisuuksia.
Hanke EU:n rahoittamana Family Plattform - Tulevaisuuden perheen hyvinvoinnin pääulottuvuudet:
- turvallisuus: sosiaalinen, taloudellinen, emotionaalinen
- itsensä toteuttaminen, valinnanvapaus
- terveys
- onnellisuus
- rakkaus, kunnioitus, suvaitsevaisuus
- aika (aikaa on ajankäyttöä voidaan säädellä)
- tasa-arvo, sukupuoli, ikä, etnisyys
- riittävästi tukimuotoja (perhepolitiikka)
- asuinympäristö, elinolosuhteet
Perhe on pahin?
- alkoholi, lähisuhdeväkivalta ja "väkivallan kulttuurinen hyväksyttävyys" Suomessa perhe + perhesalaisuudet (poikkeaako todella olennaisesti muista maista, sosiaalinen kontrolli ehkä muualla vielä tiukempi, mitä perheestä sanotaan ulospäin)
- lapsiperheiden suhteellinen köyhyys + muut ongelmat kasvussa mm. lisääntyneet huostaanotot
- nopeat ja jatkuvat muutokset perhesuhteissa eivät sinänsä ongelma, eivätkä ne kerro perheen kriisistä, vaan muutoksesta, mutta murtavatko muutokset vahvoja siteitä?
- perheyhteys?
- lasten ja nuorten yksilöllistyminen
- perherutiinit/traditiot esim. yhteiset lounaat ovat todella tärkeitä.
- sukupolvien väliset suhteet: katkokset isovanhempiin => etäisyydet (ei selitä kaikkea, otettava huomioon myös ne tilanteet, joissa isovanhemmuus on häiriintynyt alkoholinkäytön, psyykkisten ongelmien yms. takia)
- sosiaalisen siteen ylläpitäminen on vaikeampaa. Jos biologinen side katkeaa ei pidetä yhteyttä
Isovanhemmuuden paluu: hyvinvointivaltio, valtio hoitaa, koulu hoitaa....
"Family still matters"
- perheellä on yhä merkitystä tai yhä enemmän merkitystä - moderni familismi
Joskin
- perhesiteiden neuvoteltavuus ja perhettä koskeva moraalinen käänne on tapahtumassa
- perheen merkitystä hyvinvoinnille vaikea mitata
- perhe on myös "pahin"
- yksi tärkeimmistä hyvinvoinnin lähteistä ja perhesuhteet tärkeämpiä ja pitkäaikaisempia ihmissuhteita kuin mitkään muut
Perhe ja perintöoikeus (erittäin merkittävä asia myös perheyrityksen näkökulmasta)
---
Muutama kommentti selviämispuheeseen/lasten yksinolemisen selittämiseen. Kysyin kahta asiaa:
1) Mikä rooli sodalla on ollut suomalaiseen kulttuuriin ja yksin selviämisen eetokseen?
-> naiset, lapset ja vanhukset hoitivat sodan aikana kaiken, miesten ollessa rintamalla. Silloin jo hyvin pienetkin lapset joutuivat ottamaan vastuuta ja selviämään yksin. Heijastuuko tämä jotenkin tähän päivään?
2) Mikä on luonnon rooli alitajuisesti siihen, että odotamme lastemme selviävän yksin jo varhain? On selvittävä yksin, on osattava huolehtia tietyt asiat nuorena. Vert. pakkanen, pitkät välimatkat jne.
Tätä en kysynyt, mutta asia tuli mieleeni:
Torpparilaitos - selviämisen pakko
Pakkoyrittäjyys
Asenne yrittäjyyteen: pakkotilanne, jota pitää välttää?
Myös silloin lapset joutuivat ottamaan hyvin nuorina vastuun itsestään ja sisaruksistaan ja kantamaan kortensa kekoon perheen selviämisen hyväksi. Sama on nyt menossa niissä maissa, jonne meiltä siirretään tehtaat halvan työvoiman tähden. Historiallisen kehityksen pyörä kääntyy tai on jo kääntynyt jälleen toiseen suuntaan.
Perjantaina 12.2.2010 vuorossa oli tutkimuspapereiden esittelyä sekä Kimmo Jokisen puheenvuoro otsikolla: Muuttuvat perherakenteet ja perhesuhteiden kriisit.
Tässä muistiinpanoja tuosta puheenvuorosta.
Aluksi Jokinen listasi Suomalaisille perheille tyypillisiä piirteitä:
- alhainen syntyvyys 1970 -luvulta
- avioeroja ja avioon vihkimisiä paljon samoin avoliittoja ja avoeroja (avioerot perheyrityksissä,
oma kommentti)
- perhemuodot moninaistuneet nopeasti
- yksinhuoltajat, sinkut, ikääntyvien perheet: määrä lisääntyy
Trendejä Euroopassa:
- syntyvyys alenee
- kahden palkansaajan perheet yleistyvät
- perhemuodot moninaistuvat
Perheen merkitys säilynyt + uusfamilismi
Perheellä on kaksinkertainen hoivarooli: ikääntyvien hoiva ja lasten hoiva
Naisten kotona oleminen => naisten koulutuksen tason lisääntyminen.
Kuinka naiset työmarkkinoille?
Suomi hyvinvointivaltio?
- Mistä raha vanhusten hoitoon?
- Harmaat työmarkkinat perheissä: Euroopassa siirtolaiset tekevät hoivatyön.
(Omat kommentit: Englannissa aur pair -markkinat => käytännössä nuoret, alipalkatut, alikoulutetut työt, kielenopiskelun ja seikkailun motivoimana. Nuorten lastenhoitajien kohtelu perheissä ei kestä aina päivänvaloa. Poikkeaako olennaisesti harmaasta taloudesta?)
Työn ja perheen yhteensovittaminen
Naisyrittäjät hoitavat sekä perheen, että yrityksen.
Perheyrittäjyys lisääntyy?
Palkkatyö?
Naiset?
Markkinat: uudenlaisten työpaikkojen syntyminen => maahanmuuttajat ja maahanmuuttajien rooli? (Johtuuko tästä maahanmuuttajien sopeutumisesta/hyväksymisestä se, että jo ammoin maahanmuuttajat ovat perustaneet yrityksiä Suomeen: esim. Finlayson, Stockmann, Fazer jne.)
1990-luvulta lähtien perhearvojen merkitys on noussut. Kotiäitiliike on pinnalla myös Suomessa!
Perhe on tärkeä osa hyvinvointia. objektiivinen: terveys, elinolot, toimeentulo. Suomessa elintason nousu ei enää olennaisesti lisää hyvinvointia.
Kiinnostus kohdistuu hyvinvoinnin ei materiaaliseen, subjektiiviseen puoleen. Perhesuhteet, muut sosiaaliset suhteet, oikeudenmukaisuus, mielekäs tekeminen, koulutusmahdollisuudet, osallisuus, terveys, arvonanto, mahdollisuus vaikuttaa asioihin, muiden arvostaminen
Hyvän perhe-elämän ominaisuudet ovat myös hyvän työyhteisön ominaisuuksia.
Hanke EU:n rahoittamana Family Plattform - Tulevaisuuden perheen hyvinvoinnin pääulottuvuudet:
- turvallisuus: sosiaalinen, taloudellinen, emotionaalinen
- itsensä toteuttaminen, valinnanvapaus
- terveys
- onnellisuus
- rakkaus, kunnioitus, suvaitsevaisuus
- aika (aikaa on ajankäyttöä voidaan säädellä)
- tasa-arvo, sukupuoli, ikä, etnisyys
- riittävästi tukimuotoja (perhepolitiikka)
- asuinympäristö, elinolosuhteet
Perhe on pahin?
- alkoholi, lähisuhdeväkivalta ja "väkivallan kulttuurinen hyväksyttävyys" Suomessa perhe + perhesalaisuudet (poikkeaako todella olennaisesti muista maista, sosiaalinen kontrolli ehkä muualla vielä tiukempi, mitä perheestä sanotaan ulospäin)
- lapsiperheiden suhteellinen köyhyys + muut ongelmat kasvussa mm. lisääntyneet huostaanotot
- nopeat ja jatkuvat muutokset perhesuhteissa eivät sinänsä ongelma, eivätkä ne kerro perheen kriisistä, vaan muutoksesta, mutta murtavatko muutokset vahvoja siteitä?
- perheyhteys?
- lasten ja nuorten yksilöllistyminen
- perherutiinit/traditiot esim. yhteiset lounaat ovat todella tärkeitä.
- sukupolvien väliset suhteet: katkokset isovanhempiin => etäisyydet (ei selitä kaikkea, otettava huomioon myös ne tilanteet, joissa isovanhemmuus on häiriintynyt alkoholinkäytön, psyykkisten ongelmien yms. takia)
- sosiaalisen siteen ylläpitäminen on vaikeampaa. Jos biologinen side katkeaa ei pidetä yhteyttä
Isovanhemmuuden paluu: hyvinvointivaltio, valtio hoitaa, koulu hoitaa....
"Family still matters"
- perheellä on yhä merkitystä tai yhä enemmän merkitystä - moderni familismi
Joskin
- perhesiteiden neuvoteltavuus ja perhettä koskeva moraalinen käänne on tapahtumassa
- perheen merkitystä hyvinvoinnille vaikea mitata
- perhe on myös "pahin"
- yksi tärkeimmistä hyvinvoinnin lähteistä ja perhesuhteet tärkeämpiä ja pitkäaikaisempia ihmissuhteita kuin mitkään muut
Perhe ja perintöoikeus (erittäin merkittävä asia myös perheyrityksen näkökulmasta)
---
Muutama kommentti selviämispuheeseen/lasten yksinolemisen selittämiseen. Kysyin kahta asiaa:
1) Mikä rooli sodalla on ollut suomalaiseen kulttuuriin ja yksin selviämisen eetokseen?
-> naiset, lapset ja vanhukset hoitivat sodan aikana kaiken, miesten ollessa rintamalla. Silloin jo hyvin pienetkin lapset joutuivat ottamaan vastuuta ja selviämään yksin. Heijastuuko tämä jotenkin tähän päivään?
2) Mikä on luonnon rooli alitajuisesti siihen, että odotamme lastemme selviävän yksin jo varhain? On selvittävä yksin, on osattava huolehtia tietyt asiat nuorena. Vert. pakkanen, pitkät välimatkat jne.
Tätä en kysynyt, mutta asia tuli mieleeni:
Torpparilaitos - selviämisen pakko
Pakkoyrittäjyys
Asenne yrittäjyyteen: pakkotilanne, jota pitää välttää?
Myös silloin lapset joutuivat ottamaan hyvin nuorina vastuun itsestään ja sisaruksistaan ja kantamaan kortensa kekoon perheen selviämisen hyväksi. Sama on nyt menossa niissä maissa, jonne meiltä siirretään tehtaat halvan työvoiman tähden. Historiallisen kehityksen pyörä kääntyy tai on jo kääntynyt jälleen toiseen suuntaan.
Comments