Perheyrittäjyys - Family Business

Kuva Margit Mannila Tolosen (2003) teoksen IV luku on otsikoitu eri oikeuslähteet. Luku jakautuu edelleen seitsemään päälukuun, jotka ovat Yleistä Laki Lain esityöt Oikeuskäytäntö ja ennakkoratkaisut Oikeusperiaatteet ja oikeustiede Tapaoikeus Reaalinen harkinta  1. Yleistä Laki on tärkein oikeuslähde - demokratian - oikeusvaltiollisuuden ja - oikeusvarmuuden prinsiipit vaativat sitä. Esimerkiksi Sveitsin siviililakikirjassa (ZGB) vuodelta 1904 todetaan lakia on noudatettava "kaikissa oikeuskysymyksissä, joihin se on sovellettavissa sanamuodon tai tulkinnan mukaan."  - jos laista ei löydy vastausta, on toissijaisesti noudatettava tapaoikeutta => tuomarille on annetaan mahdollisuus luoda oikeutta. (Tolonen 2003, 104.) 2. Laki 2.1 Kansallinen laki Modernin valtiovallan tuntomerkki on yleinen lainsäädäntövalta. Siihen sisältyy tietty kansalaisiin nähden toteutuva tasavertaisuus. Laki on yleinen juuri siinä merkityksessä, että se sitoo kaikkia ja k...

Kuvat Margit Mannila III Oikeusläheteorian tehtävä Oikeuslähdekäsitteiden tehtävänä on: - jäsentää oikeudellinen materiaali sovellutusta, tulkintaa tai systematisointia varten - osoittaa suuntaviivoja konkreettista ratkaisua varten - osoittaa miten oikeusjärjestys säilyttää yhtenäisyytensä ja yhdistää eri oikeuden toiminnot (lainsäädäntö, oikeuskäytäntö ja oikeustiede) (Tolonen 2003, 69.) Tolonen (2003, 69-70) tarkoittaa oikeuslähdeteorialla ajatusrakennelmaa, joka pyrkii vastaamaan kolmeen kysymykseen: Teoriaongelma kysyy oikeuslähdekäsityksen perusteita ja suhteuttaa sen osaksi oikeuden teoriaa. Hierarkian ongelma kysyy, missä hierakkisessa suhteessa oikeuslähteet ovat keskenään. Toisin sanoen, voidaanko yleisesti sanoa, että jokin oikeuslähde on toista painavampi niiden ristiriitatilanteessa? Esimerkiksi Aulis Aarnion oikeuslähdeoppi voidaan tulkita juuri tällaiseksi teoriaksi. Realisoitumisen ja tulkinnan ongelma koskee sitä, miten eri oikeuslähteet realisoituvat k...

Kuvan lähde: https://image-store.slidesharecdn.com/7f20101c-55b8-4e90-a418-cbe00a731f7a-medium.png Helsingin kaupungin opetusvirasto on teettänyt oppaan otsikolla tieto- ja viestintätekniikan käyttö tutkivan oppimisen välineenä .   Paperin ovat kirtoittaneet Kai Hakkarainen, Lasse Lipponen, Liisa Ilomäki, Sanna Järvelä, Minna Lakkala, Hanni Muukkonen, Marjaana Rahikainen, & Erno Lehtinen. Kirjoittajien mukaan tutkivalla oppimisella viitataan sellaiseen oppimiseen, jossa tietoja ei omaksuta valmiina opettajalta tai oppikirjasta, vaan oppija ohjaa omaa oppimistaan asettamalla ongelmia, muodostamalla omia käsityksiään ja selityksiään sekä hakemalla tietoa itsenäisesti ja rakentelemalla näin syntyneestä tiedosta laajempia kokonaisuuksia.  Tähän tutkivan oppimisen käsitteeseen liittyy ajatus, jonka mukaan tutkimusprosessin jakaminen oppimisyhteisön sisällä ja yhteisön jäsenten intensiivinen vuorovaikutus tukevat korkeatasoisten oppimistulosten s...

Kuva Margit Mannila Luokkaretki realisoituu kouluissa. Tuottaako koulu syrjäytyneitä? Totean heti tähän alkuun, että Katariina Järvisen ja Laura Kolben vuonna 2008 ilmestynyt teos Luokkaretkellä hyvinvointiyhteiskunnassa on tänään ajankohtaisempi kuin mitä se ehkä ilmestyessään vielä oli. Muutos on ollut todella nopeaa ja teos oli aikaansa edellä. Kirjoitin vuonna 2010 aiheesta otsikolla Luokkaretki , jossa pohdin hyvin samankaltaista problematiikkaa, joka on nyt noussut esiin  PISA-tulosten myötä. Kukaan tosin ei puhu luokkaeroista, vaan syrjäytyneistä. Tuottaako koulu syrjäytyneitä? Otsikko on provosoiva. Aivan tarkoituksellisesti.  PISA-tulokset ovat tulleet ja professori Juha. T. Hakala (2017) pohdiskeli tuloksia LinkedIn:ssä heti tulosten julkistamisen jälkeen ja hänen innoittamanaan otin asiaan kantaa myös tässä blogissa otsikolla Kuka ymmärtäisi suomalaista miestä? ja julkaisin saman kirjoituksen myös LinkedIn-verkostolleni.  Helsingin Sa...