Taulukko Yritysten eloonjääminen viiden vuoden ajanjakson jälkeen.
Yrityksen perustaminen ja selviytymisvaihe on nuoren yrityksen ensimmäinen kasvukriisi. Merkittävä osa (joidenkin arvioiden mukaan jopa puolet) aloittavista yrityksistä lopettaa toimintansa viiden ensimmäisen vuoden aikana. Siksi tätä ajanjaksoa kutsutaan usein myös yrityksen kuolemanlaaksoksi. (Yrittäjyysväylä.fi)
Kuva Kuolemanlaakso
Yrityksen perustaminen ja selviytymisvaihe on nuoren yrityksen ensimmäinen kasvukriisi. Merkittävä osa (joidenkin arvioiden mukaan jopa puolet) aloittavista yrityksistä lopettaa toimintansa viiden ensimmäisen vuoden aikana. Siksi tätä ajanjaksoa kutsutaan usein myös yrityksen kuolemanlaaksoksi. (Yrittäjyysväylä.fi)
Yrittäjäksi ryhtyvän tai yrittäjänä olevan yksi pahimmista painajaisista lienee konkurssi. Konkurssin jälkeen hoidettavaksi jäänyt velkataakkaa ja siihen liittyvä luottohäiriömerkintä estävät yrittäjän pääsemisen takaisin yhteiskunnan aktiiviseksi jäseneksi. Se aiheuttaa suurta henkistä kuormitusta ja epäonnistuneen sosiaalinen stigman, luottohäiriömerkinnän seuraamukset ja yrittäjänä toimimisen mahdottomuus vievät ihmiseltä uskon omiin vaikutusmahdollisuuksiinsa. Velkaantuneet yrittäjät ovat myös huolestuneita siitä, millaisen kuvan yrittäjyysestä ja toisaalta ylipäätään suomalaisesta yhteiskunnasta, jatkuvassa niukkuudessa eläminen synnyttää heidän lapsissaan. (Römer-Paakkanen 2004, 32.) Pelko mahdollisesta konkurssista ja etenkin sen jälkiseuraamuksista pelottaa monia yrittäjäksi ryhtyviä. Joitakin niin paljon, että yritys jää kokonaan perustamatta ja liikeidea testaamatta.
Römer-Paakkanen (2004, 32) siteeraa Lampela-Kivistön (2002, 11) tutkimusta, jossa todetaan, että ylivelkaantuneiden entisten tai nykyisten yrittäjien auttaminen näyttää olevan sekä poliittisesti että taloudellisesti vaikea asia. Yrityksen perustamiseen löytyy kyllä todella hyviä tukiverkostoja yhteiskunnankin taholta, mutta sen jälkeen yrittäjä onkin aika yksin. Verot ja maksut napsahtavat päälle samalla sekunnilla, kun yritys on rekisteröity kaupparekisterissä. Sitten kun alkaa mennä huonosti, tietoa ei enää olekaan niin paljon saatavissa. Tosin konkurssiasiamiehen toimisto auttaa sitten yrityksen viimeisellä matkalla, mutta ennen sitä tarvittaisiin tehohoitoa ja ensiapua, jotta menehtymäisillään oleva yritys voitaisiin pelastaa tai yritys pilkkoa (amputoida) siten, että terveet osat siitä voisivat jatkaa edelleen, joko samalla omistajalla tai ne voitaisiin myydä jollekin halukkaalle velattomina.
Eli aivan kuten myös Römer-Paakkanen (2004, 32) toteaakin, että konkurssilainsäädännön pitäisi tukea yrityksen sujuvaa lopettamista sekä ehkäistä turhat konkurssit. Yleinen mielipide tuomitsee konkurssin ja epäonnistumisen pahemmin kuin liike-elämä. Toisaalta menestyvää yrittäjää karehditaan, kun kuvitellaan hänen istuvan rahasäkin päällä tai ottavan rahakylpyjä kassaholvissaan kuin kuin Roope Ankka konsanaan.
Tämä konkurssiasia on Amerikassa toisin. Yrittäjän arvostus kasvaa, kun hän konkurssin tehtyään yrittää uudelleen ja konkurssia voitaneen jopa pitää yhtenä amerikkalisen yrittäjän luotettavuusmittarina. Jos ei ole tenhyt konkurssia ei ole "oikea" yrittäjä.
Menestyvän yrittäjän piirteitä Te-keskuksen listauksen mukaan ovat:
Jokainen voi miettiä, mitä tapahtuu, jos kaikki luettelossa olevat asiat ovat tasan päinvastoin. Kiinalaisen sananlaskun mukaan “A fall into a ditch makes you wiser.” ja toisaalta toisessa kiinalaisessa sananlaskussa vakuutetaan, että “Failing to plan is planning to fail.” Meillä on olemassa sanonta, jonka mukaan hyvin suunniteltu on puoliksi tehty. Suunnitteluun kannatta käyttää aikaa.
Hyvä suunnittelukaan ei aina auta
Mutta myös se pitää muistaa, että teoreettisesti pöydän takana suunniteltu voi osoittautua käytännössä toimimattomaksi ja siksi pitää olla rohkeutta ja ketteryyttä muuttaa suuntaa nopeastikin. Tähän liittyen yrityksen toimiala kannattaa jo rekisteröintivaiheessa kirjoittaa niin laveaksi, että voi helposti vaihtaa yrityksen toiminnan suuntaa joustavasti ja liiketoiminnan kannattavuuden kannalta mielekkäällä tavalla.
Liiketoimintaa on voi suunnitella esimerkiksi Uusyrityskeskuksen sivustolta löytyven ohjeiden mukaan. Sivustolla ovat ohjeet liiketoimintasuunnitelman tekemiseen ja siellä ovat myös pohjat investointi- ja rahoituslakselmalle, kannattavuuslaskelmalle ja myyntilaskelmalle. Toiminto vaatii rekisteröitymisen.
YritysTulkki tarjoaa pohjan kannattavuuslaskelman laatimiseen. Sivustolta löytyvät myös hinnoittelulaskemaan ohjeita ja paljon muuta hyödyllistä! ALV % kannattaa aina tarkistaa Verottajan sivuistoilta. Nykyinen (5.4.2016) ALV -% on tuotteilla 24 %, kirjoilla ym. 10 %, ruoka 14 %. Nordean sivuille ei voi tallentaa tietojaan, vaan ne on kirjoitettava sinne aina uudelleen, kun haluaa tehdä laskelmia tai muutoksia niihin.
Konkurssiasiamies
Konkurssi on menettely, jossa velallisen koko omaisuus käytetään yhdellä kertaa hänen velkojensa maksuksi suhteellisesti kunkin velan suuruuden mukaan.
Käräjäoikeus (ks. myös Käräjäoikeus, Wikipedia) voi asettaa velallisen konkurssiin, jos hän on muuten kuin tilapäisesti kykenemätön maksamaan velkojaan niiden erääntyessä.
Konkurssiin asettamista voi hakea velallinen itse tai velkoja. Hakemus tehdään yleensä sille käräjäoikeudelle, jonka toimialueella velallisen taloudellista toimintaa on johdettu. Käräjäoikeudet merkitsevät muun muassa julkista haastetta, konkurssivalvontaa ja yrityssaneerauksen (ks. myös yrityssuomi.fi) aloittamista koskevat kuulutukset Oikeusrekisterikeskuksen ylläpitämään Kuulutusrekisteriin. (Konkurssihakemus on vapaamuotoinen asiakirja. Sen tulee sisältää seuraavat asiat:
Päättäessään konkurssin aloittamisesta käräjäoikeus määrää pesänhoitajan huolehtimaan konkurssipesän selvittämisestä. Pesänhoitajaksi määrätään yleensä konkurssiasioihin perehtynyt asianajaja. Hän ottaa haltuunsa pesän omaisuuden ja ryhtyy selvittämään velkoja. Hänen on tehtävä pesäluettelo sekä kirjallinen selvitys velallisen ennen konkurssia harjoittamasta taloudellisesta toiminnasta ja konkurssin syistä. Velallisen on vahvistettava pesäluettelo oikeaksi. (Ks. myös talousrikokset, vellallisen epärehellisyys, rikoslaki, Finlex ks. myös tämä - huomaa, että sivua ei enää päivitetä.) Ks. myös jakoluettelo. (5.4.2016)
Mikäli konkurssipesässä on varoja niin paljon, että niistä riittää velkojille jako-osuutta, pesänhoitaja määrää päivän, johon mennessä velkojien on ilmoitettava hänelle saatavansa konkurssivelalliselta. Saatavien ilmoittamista kutsutaan konkurssivalvonnaksi. Ellei velkoja ilmoita saatavaansa määräajassa, hän yleensä menettää oikeutensa jako-osuuteen.
Pesänhoitajan tehtävänä on myös selvittää valvotuissa saatavissa olevat epäselvyydet ja riitaisuudet. Tarvittaessa riitaisuudet voidaan ratkaista myös tuomioistuimessa. Pesänhoitaja laatii valvotuista saatavista jakoluettelon, jonka käräjäoikeus tarkastaa ja vahvistaa. Jakoluettelossa määrätään, miten konkurssipesän varat jaetaan velkojille. Jos konkurssipesän varat eivät riitä menettelystä aiheutuvien kustannusten maksamiseen tai velkojille tulevat jako-osuudet jäisivät hyvin pieniksi, käräjäoikeus voi määrätä konkurssin raukeamaan. Pesän jäljellä olevat varat luovutetaan silloin ulosottoviranomaiselle. (Ks. ulosotto, pakkokeinot)
Tuomioistuin voi konkurssiasiamiehen esityksestä määrätä konkurssin jatkumaan myös julkisselvityksenä, jos pesässä on vain vähän varoja tai on erityinen syy jatkaa velallisen tai konkurssipesän toimien selvittelyä. Julkisselvityksen hoitaa konkurssiasiamiehen määräämä julkisselvittäjä. Velallinen ei vapaudu velkavastuustaan konkurssin jälkeen vaan vastaa veloistaan myös myöhemmin saamallaan omaisuudella. Konkurssiin asetettu yritys lakkaa yleensä olemasta konkurssin jälkeen.
Konkurssiasiamies valvoo, että konkurssipesien pesänhoitajat toimivat lain ja hyvän pesänhoitotavan edellyttämällä tavalla. Konkurssiasiamiehen apuna toimii konkurssiasiain neuvottelukunta, jonka antamilla suosituksilla on keskeinen asema hyvän pesänhoitotavan kehittämisessä.
Lähteitä ja lukemistoa
Arvonlisäverovelvollisen toiminnan lopettaminen ja konkurssi. Vero.fi. (5.4.2016).
Haluatko pelastaa yrityksesi? (5.4.2016)
Kuulutusrekisteri (The Legal Register Center.) (5.4.2016).
Konkurssiasiamies (pages are available also in English, link) (5.4.2016).
Euroopan oikeudellinen verkosto (Traslations available) (5.4.2016).
Konkurssilaki Konkurssilaki 20.2.204/120 tuli voimaan 1.9.2004. Finlex.
Konkurssi (PHR, Kaupparekisteri)
Konkurssi. YritysSuomi.fi. (5.4.2016).
Konkurssi Laki24.fi
Konkurssi voi yllättää konkarinkin. Tässä yksi esimerkki: Suomen vanhin yritys konkurssiin (Taloussanomat)
Laki yrityksen saneerauksesta 47/1993. Finlex. (5.4.2016).
Legistum. Konkurssi ja konkurssin välttäminen. (5.4.2016).
Velallisselvitys
Viljanen, Tea (2010). KONKURSSIN JÄLKEEN UUDELLEEN YRITTÄJÄKSI - yrittäjäuran
jatkumiseen vaikuttavat yrittäjään liittyvät tekijät. Jyväskylän yliopisto. Yrittäjyys, Pro gradu – tutkielma.
Yrityksen lopettamininen. Summarum. (5.4.2016).
Yrityssaneeraus
Yrityssaneeraus (Suomen Asianajajaliitto)
Yrityssaneeraus (Laki24.fi)
Yrityssaneeraus (Yrityssuomi.fi)
Yrittäjyysväylä (Opetusministeriö)
Bankruptcy Basics Process United States Courts
Bankruptcy (Google Scholar)
Bankruptcy (Oikeuslaitos)
Books on bankruptcy at Amazon.com ansd some more at Amazon.com
(Edit 5.4.2016)
Eli aivan kuten myös Römer-Paakkanen (2004, 32) toteaakin, että konkurssilainsäädännön pitäisi tukea yrityksen sujuvaa lopettamista sekä ehkäistä turhat konkurssit. Yleinen mielipide tuomitsee konkurssin ja epäonnistumisen pahemmin kuin liike-elämä. Toisaalta menestyvää yrittäjää karehditaan, kun kuvitellaan hänen istuvan rahasäkin päällä tai ottavan rahakylpyjä kassaholvissaan kuin kuin Roope Ankka konsanaan.
Tämä konkurssiasia on Amerikassa toisin. Yrittäjän arvostus kasvaa, kun hän konkurssin tehtyään yrittää uudelleen ja konkurssia voitaneen jopa pitää yhtenä amerikkalisen yrittäjän luotettavuusmittarina. Jos ei ole tenhyt konkurssia ei ole "oikea" yrittäjä.
Menestyvän yrittäjän piirteitä Te-keskuksen listauksen mukaan ovat:
- on ahkera ja tekee kovasti työtä
- on myönteinen, ajattelee onnistuvansa ja selviävänsä
- hän uskoo itseensä ja ideaansa
- tekee etukäteen paljon työtä tutkimalla ideaansa ja markkinoita => vetäytyy nopeasti pois markkinoilta, jos näkee, että markkina on väärä/tuote on väärä
- valmisteli liiketoimintasuunnitelman
- analysoi tulosta ja kirjanpitoa ja tietää mikä on taloudellisesti järkevää
- uskaltaa pyytää apua ja neuvoa kun hän sitä tarvitsee
- maksaa veronsa ajoissa
- laskee tuotteisiin tarpeeksi voittomarginaalia kattaakseen sekä liiketoiminta- että yksityiskulut
- on onnistunut pitämään kanta-asiakkaansa
- on saanut riittävästi asiakkaita pitkän ajan kuluessa
- ei ole riippuvainen yhdestä tai kahdesta asiakkaasta http://www2.te-keskus.fi/new/uus/YRTY/te_web/17.htm
Jokainen voi miettiä, mitä tapahtuu, jos kaikki luettelossa olevat asiat ovat tasan päinvastoin. Kiinalaisen sananlaskun mukaan “A fall into a ditch makes you wiser.” ja toisaalta toisessa kiinalaisessa sananlaskussa vakuutetaan, että “Failing to plan is planning to fail.” Meillä on olemassa sanonta, jonka mukaan hyvin suunniteltu on puoliksi tehty. Suunnitteluun kannatta käyttää aikaa.
Hyvä suunnittelukaan ei aina auta
Mutta myös se pitää muistaa, että teoreettisesti pöydän takana suunniteltu voi osoittautua käytännössä toimimattomaksi ja siksi pitää olla rohkeutta ja ketteryyttä muuttaa suuntaa nopeastikin. Tähän liittyen yrityksen toimiala kannattaa jo rekisteröintivaiheessa kirjoittaa niin laveaksi, että voi helposti vaihtaa yrityksen toiminnan suuntaa joustavasti ja liiketoiminnan kannattavuuden kannalta mielekkäällä tavalla.
Liiketoimintaa on voi suunnitella esimerkiksi Uusyrityskeskuksen sivustolta löytyven ohjeiden mukaan. Sivustolla ovat ohjeet liiketoimintasuunnitelman tekemiseen ja siellä ovat myös pohjat investointi- ja rahoituslakselmalle, kannattavuuslaskelmalle ja myyntilaskelmalle. Toiminto vaatii rekisteröitymisen.
YritysTulkki tarjoaa pohjan kannattavuuslaskelman laatimiseen. Sivustolta löytyvät myös hinnoittelulaskemaan ohjeita ja paljon muuta hyödyllistä! ALV % kannattaa aina tarkistaa Verottajan sivuistoilta. Nykyinen (5.4.2016) ALV -% on tuotteilla 24 %, kirjoilla ym. 10 %, ruoka 14 %. Nordean sivuille ei voi tallentaa tietojaan, vaan ne on kirjoitettava sinne aina uudelleen, kun haluaa tehdä laskelmia tai muutoksia niihin.
Konkurssiasiamies
Konkurssi oikeuslaitoksen mukaan (linkki)
(Klikkaa kuvaa, niin näet sen suurempana, Lähde: Konkurssiasiamies, konkurssimenettely. )
(Tämä osa tekstiä on muokattu konkurssiasiamiehen sivustolta.)
(Klikkaa kuvaa, niin näet sen suurempana, Lähde: Konkurssiasiamies, konkurssimenettely. )
Konkurssi on menettely, jossa velallisen koko omaisuus käytetään yhdellä kertaa hänen velkojensa maksuksi suhteellisesti kunkin velan suuruuden mukaan.
Käräjäoikeus (ks. myös Käräjäoikeus, Wikipedia) voi asettaa velallisen konkurssiin, jos hän on muuten kuin tilapäisesti kykenemätön maksamaan velkojaan niiden erääntyessä.
Velallisena voi olla:
- luonnollinen henkilö
- kuolinpesä
- yritys
- muu yhteisö
Konkurssiin asettamista voi hakea velallinen itse tai velkoja. Hakemus tehdään yleensä sille käräjäoikeudelle, jonka toimialueella velallisen taloudellista toimintaa on johdettu. Käräjäoikeudet merkitsevät muun muassa julkista haastetta, konkurssivalvontaa ja yrityssaneerauksen (ks. myös yrityssuomi.fi) aloittamista koskevat kuulutukset Oikeusrekisterikeskuksen ylläpitämään Kuulutusrekisteriin. (Konkurssihakemus on vapaamuotoinen asiakirja. Sen tulee sisältää seuraavat asiat:
- perustelu sille, miksi kyseinen tuomioistuin (se, jossa hakemus käsitellään) on asiassa päätösvaltainen
- lyhyt perustelu konkurssihakemuksen syistä
- luettelo tärkeimmistä velkojista yhteystietoineen.
- konkurssihakemuksen liittenä tulee olla jäljennös yhtiön hallituksen pöytäkirjasta, jossa omaisuuden luovutuspäätös on tehty
- alle kolme kuukautta vanha kaupparekisteriote
- onkurssihakemus jätetään sen tuomioistuimen kirjaamoon, jossa asia käsitellään. Ks. myös konkurssiasiamihen sivustolta, kohdasta konkurssimenettely
Yritykselle tärkeiden asiakirjojen mallit löytyvät esimerkiksi teoksesta: ASIAKIRJAMALLIT Petri Järvensivu – Jussi Kalliala – Pekka Kolppanen – Kalle Kyläkallio – Mari Lampenius – Heikki Uotila. TALENTUM. Helsinki 2008.) Yrityksen toimintaan liittyviä asiakirjoja löytyy myös WSOY:n julkaisemasta online-teoksesta, linkki (avautuu vain verkoissa, joilla on käyttöoikeus teokseen)
Päättäessään konkurssin aloittamisesta käräjäoikeus määrää pesänhoitajan huolehtimaan konkurssipesän selvittämisestä. Pesänhoitajaksi määrätään yleensä konkurssiasioihin perehtynyt asianajaja. Hän ottaa haltuunsa pesän omaisuuden ja ryhtyy selvittämään velkoja. Hänen on tehtävä pesäluettelo sekä kirjallinen selvitys velallisen ennen konkurssia harjoittamasta taloudellisesta toiminnasta ja konkurssin syistä. Velallisen on vahvistettava pesäluettelo oikeaksi. (Ks. myös talousrikokset, vellallisen epärehellisyys, rikoslaki, Finlex ks. myös tämä - huomaa, että sivua ei enää päivitetä.) Ks. myös jakoluettelo. (5.4.2016)
pesäluettelo (estate inventory inventory of property) Luettelo konkurssipesän varoista ja veloista. Ks. konkurssipesä. (Taloussanakirja, Taloussanomat)
Pesänhoitajan tehtävänä on myös selvittää valvotuissa saatavissa olevat epäselvyydet ja riitaisuudet. Tarvittaessa riitaisuudet voidaan ratkaista myös tuomioistuimessa. Pesänhoitaja laatii valvotuista saatavista jakoluettelon, jonka käräjäoikeus tarkastaa ja vahvistaa. Jakoluettelossa määrätään, miten konkurssipesän varat jaetaan velkojille. Jos konkurssipesän varat eivät riitä menettelystä aiheutuvien kustannusten maksamiseen tai velkojille tulevat jako-osuudet jäisivät hyvin pieniksi, käräjäoikeus voi määrätä konkurssin raukeamaan. Pesän jäljellä olevat varat luovutetaan silloin ulosottoviranomaiselle. (Ks. ulosotto, pakkokeinot)
Tuomioistuin voi konkurssiasiamiehen esityksestä määrätä konkurssin jatkumaan myös julkisselvityksenä, jos pesässä on vain vähän varoja tai on erityinen syy jatkaa velallisen tai konkurssipesän toimien selvittelyä. Julkisselvityksen hoitaa konkurssiasiamiehen määräämä julkisselvittäjä. Velallinen ei vapaudu velkavastuustaan konkurssin jälkeen vaan vastaa veloistaan myös myöhemmin saamallaan omaisuudella. Konkurssiin asetettu yritys lakkaa yleensä olemasta konkurssin jälkeen.
Konkurssiasiamies valvoo, että konkurssipesien pesänhoitajat toimivat lain ja hyvän pesänhoitotavan edellyttämällä tavalla. Konkurssiasiamiehen apuna toimii konkurssiasiain neuvottelukunta, jonka antamilla suosituksilla on keskeinen asema hyvän pesänhoitotavan kehittämisessä.
Lähteitä ja lukemistoa
Arvonlisäverovelvollisen toiminnan lopettaminen ja konkurssi. Vero.fi. (5.4.2016).
Haluatko pelastaa yrityksesi? (5.4.2016)
Kuulutusrekisteri (The Legal Register Center.) (5.4.2016).
Konkurssiasiamies (pages are available also in English, link) (5.4.2016).
Euroopan oikeudellinen verkosto (Traslations available) (5.4.2016).
Konkurssilaki Konkurssilaki 20.2.204/120 tuli voimaan 1.9.2004. Finlex.
Konkurssi (PHR, Kaupparekisteri)
Konkurssi. YritysSuomi.fi. (5.4.2016).
Konkurssi Laki24.fi
Konkurssi voi yllättää konkarinkin. Tässä yksi esimerkki: Suomen vanhin yritys konkurssiin (Taloussanomat)
Laki yrityksen saneerauksesta 47/1993. Finlex. (5.4.2016).
Legistum. Konkurssi ja konkurssin välttäminen. (5.4.2016).
Velallisselvitys
Viljanen, Tea (2010). KONKURSSIN JÄLKEEN UUDELLEEN YRITTÄJÄKSI - yrittäjäuran
jatkumiseen vaikuttavat yrittäjään liittyvät tekijät. Jyväskylän yliopisto. Yrittäjyys, Pro gradu – tutkielma.
Yrityksen lopettamininen. Summarum. (5.4.2016).
Yrityssaneeraus
Yrityssaneeraus (Suomen Asianajajaliitto)
Yrityssaneeraus (Laki24.fi)
Yrityssaneeraus (Yrityssuomi.fi)
Yrittäjyysväylä (Opetusministeriö)
(Videon aiheena on konkurssi ja sen kesto on n. 12 min, englanninkielinen. The video about Banckruptcy, runtime about 12 minutes.)
Bankruptcy (Wikipedia)
Bankruptcy Basics Process United States Courts
Bankruptcy (Google Scholar)
Bankruptcy (Oikeuslaitos)
Books on bankruptcy at Amazon.com ansd some more at Amazon.com
(Edit 5.4.2016)
Comments