Projektisanastoa

Kuvat Margit Mannila

Projektijohtamisen sanastoa  Projekti-instituutti (14.2.2017)

Tässä esimerkinomaisesti joitakin projektijohtamiseen liittyviä termejä ja niiden määritelmiä.

A Guide to the Project Management Body of Knowledge (PM BOK) A Guide to the Project Management Body of Knowledge eli PMBOK on projektijohtamisen kansainvälisen järjestön Project Management Instituten (PMI:n) julkaisema, standardin asemassa oleva projektijohtamisen yleisteos, joka kuvaa projektijohtamisen prosessit ja tarjoaa yleisiä ohjeita projektin organisoimiseksi ja johtamiseksi. Teoksen ensimmäinen painos on vuodelta 1981.

Aikalaskenta
Laskentamenttely, jolla saadaan kunkin tehtävän aikaisimmat ja myöhäisimät alkamis- ja päättymisajat sekä pelivarat.

Aikasuunnittelu
Projektin tehtäväerittely ja aikataulun laatiminen. 

Aikaisin alkamishetki (AAH)
Tehtävän alkuriippuvuukisen määräämä aikaisin mahdollinen alkamishetki.

• Myöhäisin alkamishetki (MAH)
  Tehtävän loppuriippuvuuksien ja keston määrämä mylhäisin sallittu alkamishetki.

Edistymisraportti 

Edistymisraportti on dokumentti, joka kuvaa projektin toteutusvaiheen aikana projektin kokonaistilanteen projektisuunnitelmassa määriteltyihin tavoitteisiin nähden. Sisältää myös ennusteita ja arvioita tulevasta kehityksestä sekä mahdollisia ehdotuksia korjaaviksi toimenpiteiksi. 

Hanke 

Hanke-termin käyttö ei ole vakiintunut vaan viittaa eri organisaatioissa eri asioihin, mikä aiheuttaa helposti väärinymmärryksiä. Hanke voi olla synonyymi sanalle projekti tai "iso projekti". Joissain organisaatioissa se tarkoittaa suurta kehitysohjelmaa tai aietta, mahdollista tulevaa projektia. Joskus taas hanke-sanaa käytetään pienistä, projektimaisista toimeksiannoista. 

Investointiprojekti 

Investointiprojektin käyttö terminä ei ole yksiselitteisesti vakiintunut. Sillä voidaan viitata: - projektiin, jonka tarkoituksena on toteuttaa yrityksen omaan liiketoimintaan liittyvä investointi (Artto ja kumpp. 2006). - sisällöltään tietyn tyyppiseen, yleensä suureen projektiin, kuten uuden tuotantolaitoksen tai muun fasiliteetin rakentamiseen. - ylipäätään kirjanpidossa investoinniksi merkittävään kustannukseen (vrt. kulut) 

IPMA (International Project Management Association) 

IPMA on kansainvälinen projektinhallinnan yhdistys. Se edistää projekinhallinnan ja projektitoiminnan osaamista maailmanlaajuisesti, järjestää syventävää koulutusta ja sertifioi projektipäälliköitä. Suomen Projektiyhdistys on IPMA:n jäsenyhdistys. IPMA Competence Baseline IPMA Competence Baseline on yleinen projektiosaamisen viitekehys, joka jakaa projektin johdon pätevyysalueet 3 ryhmään: tekninen, käyttäytyminen ja toteutusympäristö. Näille pätevyysalueille määriteltiin yhteensä neljäkymmentäkuusi elementtiä kuvaamaan projektipäällikön pätevyyttä. 

Jana-aikataulu (Gantt-kaavio)

Jana-aikataulu on yleisin aikataulun esitysmuoto. Jana-aikataulun runkona on projektin tehtävälista. Kullekin projektin tehtävälle kuvataan aikataulu janana, siten että janan pituus ja sijainti määrittää ja kuvaa tehtävän kalenterikeston. Jana-aikataulussa on hyvä esittää tehtävien riippuvuudet ja mahdolliset kriittiset polut sekä tehtävien väliin jätettävät pelivarat. 

Kehitysprojekti 
Kehitysprojekteilla (erotuksena toimitusprojekteista) viitataan organisaation sisäisiin projekteihin, joiden avulla kehitetään organisaation toimintaa ja tätä kautta investoidaan organisaation tulevaisuuteen. Kehitysprojekteja ovat esimerkiksi tuotekehitysprojektit, toimintaprosessien kehitysprojektit ja sisäisten tietojärjestelmien kehitysprojektit.

Kesto
Tehtävän vaatima aika sen alusta loppuun.

• Keston odotusarvo
  Tehtävälle beettajakautuman mukaisesti laskettu keston odotusarvo te (PERT) te=(a+4m+b)/6
• Optimistenen kesto (a)
  Tehtävän arviotu kesto erityisen suotuisissa olosuhteissa.
• Pessimistinen kesto (b)
  Tehtävän arvioitu kesto erityisen epäedullisissa olosuhteissa.
• Todennäköinen kesto (m)
  Aika, joka tehtävään useimmiten kuluu arvioituna kokemuksen perusteella.

Kiinteä päivämäärä
Tietylle tapahtumalle asetettu kalenteriaikaan sidottu tapahtumaluettelo.

Kriittinen polku 

Kriittinen polku muodostuu aikataulullisesti toisistaan riippuvista projektin tehtävistä, jotka määrittelevät projektin lyhimmän mahdollisen keston. Jos kriittisellä polulla oleva tehtävä viivästyy, viivästyy koko projekti.

Kriittinen tehtävä 
Tehtävä, jonka kononaispelivara on nolla tai negatiivinen.

Kustannussuunnittelu
Projektin kustannusten arviointi ja projektibudjetin laatiminen.

• Aikatauluero
  Tuloksen arvo-perusbudjetti. SV=EV-PV.
• Aikataulueroindeksi
  Aikatauluero jaettuna alkuperäisellä budjetilla. SVI=(BCWP-ACWP):BCWP
• Aikataulueroprosentti schedule variance procent SV % = SVI * 100 %.
• Kokonaisbudjetti
  Alkuperäinen budjetti projektin lopussa.
• Kokonaiskustannusarvio
  e. esimated cost at completion EAC. Uusi arvio proketin lopullisista kustannuksista.
• Kustannusero
  Tuloksen arvo-toteutuneet kustannukset. CV=EV-AC .
• Kustannuseroindeksi
  Kustannusarvio jaettuna tuloksen arvolla. CVI =(BCWP-ACWP):BCWP.
• Kustannuseroprosentti
  e. cost variance procent CV % = CVI * 100 %
  Kustannuseroindeksi muutettuna prosenteiksi.
• Kustannuspaikka
  Pienin vadstuualue tai tehtäväjoukko, jonka kustannukset selvitetään erikseen.
• Kiinteä kustannus
  Kustannus, joka ei muutu ajan kuluessa tehdystä työmäärästä riippumatta.
• Kustannusarvio
  Projektin arvioidut kustannukset eriteltynä tehtävittäin
• Kustannusohjaus
  Kustannusten suunnittelu, toteutuneiden kustannusten seuranta ja korjaavien toimenpiteiden toteutus kustannustavoitteiden saavuttamiseksi.
• Muuttuva kustannus
  Tehdyn työn mukaisesti kertyvä kustannus.
• Perusbudejtti
  Palanned Value  PV = budgeted cost for work scheduled BCWP
  Suunniteltu budjetti raportointihetkellä.
• Toteutuneet kustannukset
  e. Actual Cost AC = actual cost for work perfomed BCWP
  Raportointihetkellä tehdyn työn alkuperäisen budjetin mukaan lasketut kustannukset.
• Välillinen kustannus
  Kustannus, jota ei voida suoraan kohdistaa tietylle suoritteelle.
• Välitön kustannus
  Kustannus, joka voidaan suoraan kohdistaa tietylle suoritteelle

Kypsyystaso 
Kypsyystasojen kautta arvioidaan organisaatioiden prosessien kyvykkyyttä. Yksi kansainvälistä näkyvyyttä saanut kypsyystasomalli on Capability Maturity Model CMM ja sen uudempi versio Capability Maturity Model Integration (CMMI). Suomen Projekti-Instituutti Oy on kehittänyt oman projektikulttuurin kypsyystasomallin, joka mittaa laajasti organisaation projektikulttuurin kypsyyttä. (Ks. Infocus).

Liiketoimintatarkastelu (Business case) 

Liiketoimintatarkastelu eli business case määrittelee projektin liiketoiminnallisen perustelun. Liiketoimintatarkastelu tehdään projektin valmisteluvaiheessa ja tyypillisesti sitä tarkennetaan suunnitteluvaiheen aikana. Liiketoimintatarkastelu kattaa ainakin arvion projektin ulkoisista kustannuksista, sisäisen työn kustannuksista, oletetuista hyödyistä ja projektin riskeistä. Liiketoimintatarkastelu toimii projektin jälkiarvioinnin vertailukohtana.

Limitys
Toisistaan suoranaisesti riippuvien tehtävien asettaminen suoritettavaksi kokonaan tai osittain samanaikaisesti. 

Linjatyö 

Linjatyöksi luetaan kaikki sellainen työ, jota ei voida katsoa kuuluvaksi projektityön piiriin (esim. hallinnolliset työt, prosessityöt) ja joka on useissa organisaatioissa ns. toimenkuvaan kuuluvaa perustyötä. Projekteihin osallistuvien henkilöiden kokonaistyöajassa on huomioitava sekä projektityö että linjatyö. 

Looginen riippuvuus
Tehtävien välisen hjohdonmukaisen suoritusjärjestyksen määräävä riippuvuus.

Loppuraportti 

Loppuraportti on projektin lopetusvaiheessa laadittava yhteenvetoraportti. Loppuraportin dokumentoi projektipäällikkö yhdessä projektiryhmän kanssa. Se on yhteenveto projektin onnistumisesta, kokemuksista ja projektissa opituista asioista. Loppuraportti hyväksytään projektin lopetuspäätöksen yhteydessä. 

Läpimenoaika 

Läpimenoaika terminä juontaa juurensa tuotannonohjaukseen. Myös organisaation projektisalkulla voidaan ajatella olevan tietty keskimääräinen kehitysprojektien läpimenoaika. Mitä paremmin projektisalkunhallinta toimii, sitä lyhyempi on kehitysponnistusten läpimenoaika ja sitä nopeammin organisaation strategia toteutuu ja sitä ketterämmin organisaatio pystyy toimimaan. 

Muutosehdotus
Projektin tavoitteisiin liittyvän merkittävän muutoksen kuvaus. Sisältää muutoksen vaikutusten kuvauksen. Muutoksen hyväksyntä ja toteuttaminen.
 

Ohjausryhmä 

Ohjausryhmä on projektin omistajan johtama ryhmä, jota voidaan ajatella ikään kuin projektin hallituksena. Ohjausryhmän päätehtävänä on luoda onnistumisen mahdollisuudet projektille mm. varmistamalla riittävät resurssit projektin käyttöön. 

Ohjelma 

Ohjelma on useasta projektista ja mahdollisista muista tehtävistä muodostuva kokonaisuus, jota johdetaan koordinoidusti ja jonka avulla tavoitellaan laajaa strategista päämäärää. Ohjelman kesto on tyypillisesti joitakin vuosia. Yksittäiseen projektiin verrattuna ohjelman johtamisessa korostuvat kokonaisuuden hallinta, sidosryhmien hallinta, muutosjohtaminen ja liiketoimintahyötyjen hallinta.

Organisaation ositus
Linjaorganisaation osittaminen matriisiorganisaatiosa siten, että kullekin projektiosituksen (WBS) elementille voidaan määrittää vastuuhenkilö.
 

Osaprojekti (aliprojekti) 

Projekti voidaan tarvittaessa jakaa osaprojekteihin. Jokaisella osaprojektilla on oma osaprojektipäällikkönsä, joka vastaa osaprojektin suunnittelusta, toteutuksesta ja raportoinnista koko projektin projektipäällikölle. 

Osaprojektipäällikkö

Projektipäällikön alaisena toimiva, osaprojektin johtamisesta vastuussa oleva henkilö.  

• WP-vastaava Työpaketeille (work package) nimitetty vastuullinen. Nimitys vastaa osaprojektipäällikköä.

Paikka-aikakaavio
Aikataulu, jossa toisella akselill on aika ja toisella maantieteellinen paikka (esim. rakennuksen kerrokset, matka km, fyysinen alue).

Pelivara
Aikaväli, jonka sisällä tehtävän aloittamista tai päättämistä voidaan siirtää myöhempään ajankohtaan.

Poikkeamajohtaminen
Johtaminen kesittymällä valvonnassa suunnitelmsta tapahtuneisiin poikkeamiin.
 

Priorisointi 

Projektisalkun tasolla tehtävä päätös siitä, mitkä projektit ja projekti-ideat ovat kaikkein tärkeimpiä ja toteutetaan ensimmäisenä rajallisten resurssien puitteissa. Valinta riippuu siitä kuinka tärkeä tai kiireellinen projekti on verrattuna organisaation voimassa olevaan strategiaan ja muihin projekteihin. 

Project Management Institute (PMI) 

Project Management Institute (PMI) on vuonna 1969 USA:ssa perustettu projektijohtamisen yhdistys, joka palvelee projektijohtamisesta kiinnostuneita, mm. julkaisee alaan liittyvää tietoa, järjestää konferensseja ja tilaisuuksia ja sertifioi projektiammattilaisia. Teos ”A Guide to the Project Management Body of Knowledge” (PMBOK) on PMI:n julkaisema. 

Projekti (Project)

Projekti on kertaluonteinen työ, joka tehdään ainutkertaisen tuotteen, palvelun tai tuloksen aikaansaamiseksi. Sen onnistumisesta vastaa projektiin erikseen nimetty omistaja ja ohjausryhmä ja sen toteutusta johtaa projektipäällikkö. Projektipäälliköllä on projektille nimetyt resurssit toteutusta varten. Projektilla on etukäteen määritellyt hyötytavoitteet, lopputulostavoitteet sekä aika- ja kustannustavoite. 

Projektiehdotus (projekti-idea) 

Projektiehdotus on sovitulla tavalla kuvattu, nykytilan kehittämiseen tähtäävä idea, jota mahdollisesti tullaan jatkossa käsittelemään projektitoiminnan sääntöjen mukaisesti. Mikäli projektiehdotuksen kuvaamalle idealle todetaan selkeä tarve, ja mikäli ehdotus menestyy projektiehdotusten keskinäisessä vertailussa, voidaan sen pohjalta asettaa projekti, jolloin projektiehdotuksen tiedoista laaditaan seuraavassa vaiheessa projektikuvaus.

Projektihallinta
Johtaminen, ohjaus ja toimenpiteet, joilla projekti viedään sille asetettuihin tavoitteisiin.

Projektikansio
Projektin hallinnollisten asiakirjojen muodostama kokonaisuus.

Projektikulttuuri 

Projektikulttuurilla tarkoitetaan organisaation yhteisiä prosesseja, käytäntöjä, projektimallia ja kieltä, jotka ovat käytössä sekä yksittäisten projektien että projektisalkun johtamisessa. Projektikulttuurin osa-alueet ovat - Organisaation rakenteet, johtamiskäytännöt ja tuki - Projektijohtamisen menetelmät, prosessit ja työkalut - Henkilöstön projektiosaaminen Projektikulttuuri etenee kypsyystasojen mukaan ja kehittäminen vaatii aikaa. 

Projektikuvaus (asettamiskirje, toimeksianto) 
Projektin valmisteluvaiheen aikana syntyvä kuvaus projekti-ideasta. Hyvän projektikuvauksen perusteella projekti-ideasta saa riittävän hyvän kuvan siitä, miksi projekti olisi hyvä käynnistää ja minkälaisia hyötyjä tavoitellaan. Projektikuvaus esittää myös karkeat raamit toteutuksen tavoitteille (ks. toteutuksen tavoitteet). 

Projektikäsikirja 

Projektikäsikirja on kooste organisaation itselleen laatimista, projektijohtamista koskevista ohjeista. Projektikäsikirja sisältää tyypillisesti ainakin kuvaukset projektitoiminnassa tarvittavista rooleista, niihin liittyvistä vastuista ja valtuuksista, projektin elinkaaren päätöksentekopisteistä sekä projektinjohtamisen dokumentaatiosta.

Projektiohje
Projektikohtainen ohje- ja menettelytapa-asiakirja.

Projektisuunnitelma
Asiakirja, jossa kuvataan projektin suunnittelun toteuttaminen.

Projektin asettaja

Henkilö tai ryhmä, joka on päättäynyt projektin käynnistämisestä, asettanut sille tavoitteet ja antanut resurssit.

Projektin asettaminen 

Projektin asettamispäätös perustuu projekti-idean hyväksymiseen. Asettamisprosessin aikana täsmennetään projektille kirjallinen toimeksianto, jolla määritellään projektin tavoiteltavat liiketoimintahyödyt (päämäärä), tuotokset (konkreettiset aikaansaannokset) ja mittarit hyötytavoitteiden saavuttamiselle. Projektin asettamisen myötä projekti asetetaan tärkeysjärjestykseen (priorisoidaan) ja sijoitetaan organisaation projektisalkkuun. Projektin asettamisen tavoitteena on varmistaa yhteinen näkemys onnistumisen edellytyksistä ja siitä vastaa projektin liiketoimintaomistaja. 

Projektin elinkaari 

Projektilla on aina alku ja loppu, ja lisäksi projektin elinkaarella voidaan tunnistaa projektista toiseen toistuvia päävaiheita. Tyypilliset päävaiheet projektinjohtamisen tasolla ovat aloitus, suunnittelu, toteutus ja lopetus. Toteutustasolla projekti voi jakautua yksityiskohtaisempiin vaiheisiin projektityypin ja valitun toteutusmallin mukaisesti. Projektinhallinta Projektinhallinta tarkoittaa resurssien (kuten työvoiman) organisointia ja hallintaa sellaisella tavalla että projekti voidaan päättää suunnitellun sisältöisenä ja laatuisena, aikataulun sekä budjetin mukaisesti. (Lähde: Wikipedia). 

Projektinhallinnan prosessit ovat: asettaminen, suunnittelu, toimeenpano ja seuranta sekä lopettaminen. Projektinhallinnan osa-alueita ovat: Projektin kokonaisuuden hallinta, laajuuden hallinta, ajan hallinta, laadun hallinta, kustannusten hallinta, resurssienhallinta, ihmisten johtaminen, viestinnän hallinta, riskienhallinta, hankintojen ja sopimusten hallinta.

Projektinjohtaminen (Hankejohtaminen, projektien vetäminen, projektihallinta) 

Projektinjohtaminen on kokonaisprosessi, johon liittyy erilaisten tietojen, taitojen, työkalujen ja menetelmien soveltamista, jonka tuloksena projekti saadaan johdettua tavoitteen mukaiseen tulokseen. Projektinjohtaminen sisältää myös projektiryhmän jäsenten valvonnan ja projektin yleisten asioiden hallinnoinnin. 

Projektin johtaja

Henkilö, joka on kokonaisvastuussa projektista, sen suunnittelusta, toimeenpanosta ja tehtävien valvonnasta. Projektipäällikkö raportoi johtoryhmälle.

Projektin johtoryhmä

Projektin asettajan määräämä projektiorganisaation ylin päättävä elin. Jjohtoryhmä vastaa  projektin tavoitteiden valvonnasta ja keskeisistä päätöksistä sekä hyväksyy lopputuloksen.

Projektinjohtamisen prosessi

Projektinjohtamisen prosessit ovat: asettaminen, suunnittelu, toteutuksen ohjaus ja lopetus, jotka ulottuvat läpi koko projektin elinkaaren. PMI’n PM BOK® käyttää projektinjohtamisen prosesseisseista nimitystä ”prosessiryhmä”. Projektinjohtamisen prosessit asettuvat painotuksiltaan kronologiseen järjestykseen, mutta toteutuvat kuitenkin vahvasti limittäin.

Projektin ohjaus
Projektiin sisältyvien tehtävien suunnittelu, valvonta ja päätäksenteko.

Projektin omistaja 

Projektin omistaja edustaa sitä tahoa (esim. organisaatiota tai liiketoimintaa), jolla on suurin motiivi projektin toteuttamiselle ja suurimmat liiketoiminnalliset hyötyodotukset projektilta. Projektin omistajalla on liiketoimintavastuu koko projektista. Hän määrittelee projektin hyötytavoitteet, hyväksyy projektisuunnitelman ja sitä koskevat mahdolliset muutokset ja tukee projektipäällikköä projektin onnistumiseksi. 

Projektin ositus 

Projektissa tehtävien töiden ja tuotosten ryhmittely ja osittaminen siten, että siitä muodostuu kuva koko projektin laajuudesta. Jokainen aleneva ositus- tai ryhmittelytaso muodostuu aina yksityiskohtaisemman määrittelyn töistä ja tehtävistä. Ositus on projektin suunnittelun ja seurannan selkäranka. 

Projektin sisältö

Projektissa suoritteavien tehtävien ja tapahtumien muodostama kokonaisuus.

Projektin tavoite

Projektinlopputulokselle asetetut sisällölliset, ajalliset ja taloudelliset päämäärät. 

Projektin tulos

Projektin päättyessä sen sisältämien tehtävien konkreettinen aikaansaannos eli lopputuote. Keskeytetystäkin projektista tulos. Tavoite on se mihin pyrittiin, tulos on se mihin tultiin. 

Projektin vaihe

Ajallisesti rajattu osa projektia. Vaihe päättyy yleensä vaiheen tuloksen arviointiin ja seuraavan vaiheen tavoitteiden asettamiseen.

Projektin valvoja

Pienissä projtissa johtoryhmän sijasta nimetty henkilö.

Projektimalli

Projektimalli-sanalla voi olla monta merkitystä: - projektien johtamismalli - menettelytapa, jolla organisaatio päättää, mitä projekteja toteutetaan, miten niitä johdetaan ja sinänsä toteuttaa strategiaansa (ks. ABC Projektimalli) - projektinhallintamalli, joka kuvaa konkreettisesti, miten projektit asetetaan, suunnitellaan, toimeenpannaan, seurataan ja lopetetaan. - projektien toteutusmalli, joka kuvaa konkreettisesti, kuinka tietyn tyyppisen (esim. talon rakentaminen, IT-järjestelmän rakentaminen, uuden tuotteen kehittäminen) projektin toteutus suoritetaan ja mitä tehtäviä siihen kuuluu. 

Projektiohjelmisto 

Ohjelmisto, jonka tavoitteena on helpottaa projektin hallintaa. Projektiohjelmistoja on hyvinkin erilaisia, joten ohjelmistoa valittaessa on tärkeä tunnistaa se, minkälaista apua ensisijassa ohjelmistolta toivotaan. Useat projektiohjelmistot tarjoavat tukea erityisesti yksittäisen projektin aikataulun, resurssien ja kustannusten hallintaan. Toisaalta osa projektiohjelmistoista on tarkoitettu nimenomaan projektin viestinnän hallintaan. Jotkut ohjelmistot on suunnattu lähinnä projektikokonaisuuden hallintaan, jolloin voidaankin puhua projektisalkunhallinnan ohjelmistosta. 

Projektiorganisaatio 

Projektiorganisaatiolla tarkoitetaan usein perusorganisaatiota täydentävää järjestelmää, jolla tuetaan organisaation pysyvien rakenteiden toimintaa. Tällöin projektiorganisaatiossa projektiryhmät vastaavat uuden menetelmän, palvelun, tuotteen tai järjestelmän kehittämistyöstä, minkä jälkeen lopputulos siirtyy perusorganisaation käyttöön ja vastuulle. Samalla projektiryhmän toiminta päättyy. Projektiorganisaatioon voidaan projektiryhmän lisäksi katsoa kuuluvaksi myös muut projektin ajaksi määritellyt rakenteet ja roolit, kuten projektipäällikkö, projektin omistaja sekä projektin ohjausryhmä. Projektiorganisaatio voidaan myös ymmärtää organisaationa, joka toimii yksinomaan projektityöskentelyn periaatteiden mukaan eikä pysyviä rakenteita juuri ole (puhdas projektiorganisaatio).

• Erillenen projektiorgansiaatio
  Projektiorganisaatio, jonka henkilöt tekevät vain projektiin kuuluvia tehtäviä, eikä merkittäviä linjaorganisaation työpanoksia tarvita.
• Koordinoiva projektiorganisaatio
  Projektin toeteuttaminen linjaorganisaatiossa siten, että projektilla on projektikoordinaattori, joka jakaa projektiin sisältyvät työt linjaorganisaatiolle ja valvoo projektin etenemistä. Projektikoordinaattorilla ei ole alaisuudessaan projektiryhmää.
• Martiisiorganisaatio
  Projektiorganisaatio, jossa henkilöillä on projektivastuun lisäksi toimintavastuu linjaorganisaatiossa. Riippuen siitä, onko pääasiallinen johtamisvastuu projektilla vai linjaorganisaatiolla, erotetaan - heikko matriisi (linjalla päävastuu) - vahva matriisi (projektilla päävastuu).

Projektipäällikkö 

Projektipäällikkö vastaa projektisuunnitelman laatimisesta ja projektin operatiivisesta johtamisesta hyväksytyn projektisuunnitelman mukaan. Projektipäällikkö ohjaa projektiryhmän työskentelyä ja raportoi projektin etenemisestä projektin omistajalle ja ohjausryhmälle. 

Projektisalkku (projektisalkun hallinta) 

Organisaation projektisalkku koostuu kaikista samanaikaisesti käynnissä olevista projekteista (ja ohjelmista). Projektisalkun projektien avulla tuetaan organisaation strategisten tavoitteiden saavuttamista. Projektisalkkutasolla tehdään viime kädessä päätökset siitä, miten organisaation käytettävissä olevia resursseja myönnetään käynnissä oleville projekteille.

Projektityyppi

Projektin jaottelu niissä tehtävän työn luonteen, projektin tekniikan tai organisointitavan mukaisesti. Projektien jako tyyppeihin riippuu tarkastelutavasta.

Projektitoiminnan kehittäjä 

 Projektitoiminnan kehittäjä on henkilö, joka on tyypillisesti vastuussa organisaation projektimallin ja/tai projektijohtamisen menetelmien kehittämisestä, ylläpitämisestä ja tukemisesta. Projektitoiminnan kehittäjällä voi lisäksi olla vastuulla projektinjohtamisen osaamisen kehittäminen sekä projektisalkunhallinnan prosessien kehittäminen, ylläpitäminen ja tukeminen. 

Projektitoiminnan kypsyystaso 

Projektitoiminnan kypsyystasolla tarkoitetaan arviota siitä, miten kehittynyttä organisaation projektitoiminta on. Kypsyystason arvioinnin hyöty tulee siitä, että kypsyystason tunnistamisen jälkeen voidaan selkeämmin asettaa tavoiteltava kypsyystaso sekä laatia kehityssuunnitelmat tavoitteen saavuttamiseksi. 

Projektisalkku (Project Prtfolio)

Yrityksen nykyiseten ja mahdollisesti uusien projektine muodostama kokonaisuus.  

Projektisihteeri

Projektipäällikön alaisena toimiva henkilö, jolla on erikseen määritelty osavastuu projektin suunnittelusta ja ohjauksesta. Joskus käytetään myös nimitystä projekti-insinööri. 

• Projektiassistentti
  Yhden tai useamman projektin tukitehtäviä toteuttava henkiö. Tehtävät liittyvät usein projektin tiedonkulkuun, dokumentointiin ja koordinointiin.

Projektitoimisto 

Projektitoimisto on yksikkö, asiantuntijaryhmä tai henkilö, joka on vastuussa projektimallin ja projektijohtamisen menetelmien kehittämisestä, ylläpitämisestä ja tukemisesta. Lisäksi projektitoimisto tyypillisesti vastaa projektinjohtamisen osaamisen kehittämisestä (yhdessä HR:n kanssa) sekä projektisalkunhallinnan prosessien kehittämisestä, ylläpitämisestä ja tukemisesta. 

Prosessi 

Prosessi on ennalta määritelty, vakioitu sarja toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on toistuessaan tuottaa joka kerta tiettyä, samanlaista lopputulosta. Prosessin laatua voidaan kuvata esimerkiksi tarkastelemalla tuotosten mitattavien ominaisuuksien poikkeamien vaihteluväliä.

Päätapahtuma, etappi
Merkittävä tapahtuma, joka kuvaa, että tietty tärkeä välitavoite on saavutettu.

Resurssi 

Resurssi on yleisnimitys tavoitteellisessa toiminnassa tarvittaville voimavaroille. Sanaa ”resurssi” käytetään arkikielessä usein henkilötyön synonyyminä, mutta termi kattaa henkilövoimavarojen lisäksi myös esimerkiksi toiminnassa tarvittavat materiaalit, toimitilat ja rahoituksen.

• Resurssilaji
  Tehtävän suorittamisen kannalta keskenään vaihtokelpoisten resurssien muodostama kokonaisuus. Resurssilajeja ovat mm.  sähköasentajat jne. 
• Resurssilaskenta
  Tehtävien resurssimäärien summaus resurssilajeittain ajan funktiona.
• Resurssiluokka
  Resurssien pääjaoittelu. Resurssiluokkia ovat raha, henkilöt, koneet, tilat ja materiaalit. 
• Resurssiriippuvuus
  Tehtävien suoritusjärjestyksen määräävä resurssirajoituksista johtuva riippuvuus. 
• Resurssisuunnittelu
  Kuormituksen laskenta resursseittain ja resurssien käytön kannalta edullisen aikataulun laatiminen.
• Resurssitasaus
  Resurssilaskennan antaman kuormituksen tasaaminen ajoittamalla tehtäviä uudelleen pelivarojen tai resurssirajoitusten puitteissa.
• Resurssivaranto
  Asiantuntijaryhmä, josta useat eri projektit varaavat tarvitsemiaan asiantuntijoita.

Riippuvuus
Tehtävien tai tapahtumien välisen järjestyksen määräävä valittu tai ehdoton rajoitus.

Riskianalyysi 

Riskiananalyysilla hankitaan tietoa niistä asioista, jotka ovat ensisijaisen kriittisiä projektin onnistumisen suhteen. Riskianalyysilla arvioidaan riskien vaikutuksia esim. projektin kokonaiskustannuksiin tai toteutusaikaan. Riskianalyysi helpottaa riskien ymmärtämistä ja mahdollistaa niiden priorisoinnin. 

Sertifiointi 

Projektijohtamisen sertifikaattien avulla osoitetaan, että sertifikaatin haltija (esim. projektipäällikkö) omaa tietyn määritellyn osaamistason projektinjohtamisessa. Projektijohtamisen kansainvälisistä yhdistykset IPMA ja PMI myöntävät kumpikin omia projektijohtamisen sertifikaattejaan useilla eri vaatimustasoilla. Sertifiointimenettelyssä arvioidaan sertifikaatin hakijan osaamista ja kokemusta projektijohtamisen alueella. Sidosryhmä Projektin sidosryhmä on henkilö, ryhmä tai taho, jolla on mahdollisuus vaikuttaa projektiin tai johon projekti vaikuttaa. Laajaan sidosryhmäkäsitteeseen luetaan kuuluvaksi kaikki projektiin sidoksissa olevat henkilöt ja ryhmät. 

Sidosryhmä

Henkilö tai ryhmä, jolla on projektiin liittyviä mielenkiinnon alueita. Sidosryhmiin kuuluvat mm. asiakas, projektin tuloksen loppukäyttäjä, omistaja, partneri, rahoittaja, alihankkija, yhteiskunta ja päättäjät

Tapahtuma
Toiminnan todettava alkaminen tai päättyminen.

Tapahtumaverkko
Toimintaverkko, jossa on kuvattu tapahtumat ja niiden väliset riippuvuudet.

• Ajoitettu verkko
  Toimintaverkko, jossa tehtävät ovat aika-akselilla.
• Lohkoverkko
  Toimintaverkko, jossa tehtävät esitellään lohkoilla (suljettu kuvio, esim. suorakaide) ja niiden väliset riippuvuudet.
• Malliverkko
  Vakiosisältöinen toimintaverkko, jota käytetään perustana toistuvien samantyyppisten toimintaverkkojen laadinnassa.
• Nuoliverkko
  Toimintaverkko, jossa tehtävät kuvataan nuolilla ja riippuvuudet joko tehtävänuolilla tai riippuvuusnuolilla. Nuolet erotetaan pienillä ympyröillä.

Tarkistuspiste (Merkkipaalu, Milestone) 

Tarkistuspisteet jakavat projektin toteutustyön vaiheisiin. Tarkistuspisteiden määrä ja ajoitus riippuvat projektin sisällöstä ja valitusta toteutusmallista. Ne sijoittuvat tyypillisesti projektin jonkin toteutusvaiheen tai osatuotoksen valmistumiseen. Tarkistuspisteet mahdollistavat projektin toteutuksen seurannan.

Tehtävä
Työ tai toiminto, joka vaatii aikaa ja useimmiten myös resursseja.

Tehtävänkuvaus
Tehtävän sisällön tarkempi määrittely. Tehtävän resurssit ja aikataulu. 

Tehtäväluettelo
Luettelo projektin tehtävistä. Se sisältää mm. tehtävän nimen , tunnuksen, riippuvuudet, tehtävävastuun ja keston.

Tehtäväverkko
Toimintaverkko, jossa on kuvattu tehtävät ja niiden väliset riippuvuudet.

Tilanneraportti
Raportti, joka kertoo projektin edistymisen verrattuna projektisuunnitelmaan.

Tilanneviiva
Tehtävien edistymisen merkintä aikataulussa.

Toimintaverkko 

Toimintaverkko, toimintakaavio, on aikataulumuoto, jossa viivoilla tai lohkoilla kuvatut tehtävät yhdistetään toiminnallisia riippuvuuksia kuvaavin merkinnöin. Kaaviopiirros muodostuu verkon näköiseksi. Verkostoon ei jää irrallisia tehtäviä, vaan kaikki tehtävät ovat osa verkostoa. 

Toimitusprojekti (Asiakastoimitusprojekti) 

Toimitusprojektilla (asiakastoimitusprojektilla) tarkoitetaan palveluiden, tuotteiden tai ratkaisujen toimittamista asiakkaalle projektin muodossa maksua vastaan. Toimitusprojektien avulla tehdään projektiliiketoimintaa. Toteutuksen tavoitteet Projektiin liittyvät toteutuksen tavoitteet, jotka usein esitetään tavoitekolmion muodossa. Kustannustavoitteen usein katsotaan pitävän sisällään myös projektin resurssitarpeen. Nämä toteutuksen tavoitteet riippuvat vahvasti toisistaan. Esimerkiksi jos projektin tuotostavoitetta laajennetaan, se vaikuttaa väistämättä joko aikataulu tai kustannustavoitteeseen. 

Tuotekehitysprojekti

Projekti, jonka tulos on tuotannollisesti valmistuskelpoinen ja mrkkinoitavissa oleva tuote. Tuotekehitysprojekti päättyy valmistuksen aloittamiseen.

Tutkimusprojekti

Projekti, jonka tavoitteena on luoda tai kerätä tietoa. Tutkimusprojekti edeltää usein tuotekehitysprojektia.

Työpaketti

Projektiosituksen pienin elementti. Työpaketti on myös pienin seurattava kustannuskohde.

Vapaa pelivara (VPV)
Aikaväli, jonka tehtävä voi viivästyä minkään muun tehtävän aloittamisen siirtymättä.

• Kokonaispelivara (KPV)
  aikaväli, jonka tehtävä voi viivästyä projektin valmistumisen siirtymättä.

Vaatimusmäärittely 

Vaatimusmäärittely kuvaa ohjelmiston kehitysprojektin lopputulosta. "Siinä määritellään miten lopullisen ohjelmiston tulisi toimia ja millä keinoilla nämä toiminnallisuudet saavutetaan. Toiminnallisuuksia kuvataan usein käyttötapausten avulla. Käyttötapaukset kuvaavat käyttäjän ja ohjelmiston välistä vuorovaikutusta. Vaatimusmäärittely jaotellaan pääpiirteissään kahteen osaan eli toiminnallisiin ja ei-toiminnallisiin vaatimuksiin." (Lähde: Wikipedia)

Viive
Riippuvuudelle annettu aika sen alusta loppuun.

Lähteet ja lukemisto 

Pelin, Risto. (2011). Projektihallinnan käsikirja. 400 s. 7. uudistettu painos. Projektijohtaminen Oy Risto Pelin. 

Projektijohtamisen sanastoa  Projekti-instituutti (14.2.2017)