Kannattavuus ja kannattavuuden osatekijät

Kuva Margit Mannila

Osakeyhtiölain (624/2006) 1 luvun 5 § sanotaan, että liiketoiminnan tarkoituksena on tuottaa voittoa omistajalleen.

Jotta yrityksen toiminta on mahdollista sen on oltava kannattavaa ja liiketoiminnan pitää tuottaa voittoa. Yrityksen toiminnan kannattavuus siis riippuu stuottojen ja kustannusten määrästä tai oikeammin keskinäisestä suhteesta. Toiminta on kannattavaa, jos tuotot ovat suuremmat kuin kustannukset.
Yksinkertaistettuna

Tuotot           100 000,-
Kustannukset 15 000,-
Voitto             85 000,-

Tuotot             100 000,-
Kustannukset 120 000,-
Tappio              20 000,-

Kannattavuus tarkoittaa sitä, että yritys pystyy kattamaan kaikki kustannuksensa ja omistajille jää riittävästi voittoa.
Kun voitto jätetään jakamatta, yrityksen arvo nousee.
Kun tulee tappiota, yrityksen arvo laskee eikä omistajille voida jakaa voittoa.

Kannattavuus on välttämätöntä yritystoiminnan jatkumiselle. Mikäli yritystoiminta ei ole kannattavaa, tekee yritys konkurssin.

Katetuotto liittyy kannattavuuteen. Mikä sitten on katetuotto (liike-elämässä puhutaan yleensä katteesta) ja mitä ovat katetuottolaskelmat?

Yksinkertaisstettuna sanottuna katetuottolaskelmissa myyntituotosta vähennetään muuttuvat kustannukset. Tästä saadaan katetuotto.

Kannattavuus muodostuu siis muodostuu myyntituotoista ja kustannuksista. Kustannuksia ovat kiinteät ja muuttuvat kustannukset.

Kaavana sama näin:

${Katetuotto} = {Myyntituotot} - \mbox{Muuttuvat kustannukset}$

Katetuottoprosentti (KTP)

Käytännössä katetuotto ilmaistaan usein prosentuaalisena tunnuslukuna, kateprosenttina.
${Katetuottoprosentti} = \frac{Katetuotto}{Myyntituotot} \times {100}$

Kriittinen piste (KRP) tai kriittinen myynti (KRM)

Kriittisellä pisteellä tarkoitetaan sitä myynnin määrää, jolla yritys pääsee nollatulokseen. Silloin ei siis synny voittoa eikä tappiota. "Yritys on päässyt omilleen."

Kriittinen piste voidaan laskea joko euro- tai kappalemääräisenä.

$\mbox{Kriittinen piste (euroa)} = \frac\mbox{Kiinteät kustannukset}\mbox{Katetuottoprosentti} \times {100}$

$\mbox{Kriittinen piste (kpl)} = \frac\mbox{Kriittinen piste (euro)}\mbox{Yhden tuotteen myyntihinta (euroa/kpl)}$

Varmuusmarginaali (VM)

Varmuusmarginaali kuvaa sitä kuinka paljon myynti voi laskea ennen kuin ollaan kriittisessä pisteessä. Eli ts. se on ero nykyisen myynnin ja kriittisen eli nollatuloksen saavuttamisen välillä.

$\mbox{Varmuusmarginaali (euroa)}= \mbox{Myyntituotot}-\mbox{Kriittisen pisteen myynti}$
(nykyinen myynti-kriittinen myynti)

$\mbox{Varmuusmarginaali (kpl)}= \frac\mbox{Varmuusmarginaali (euroa)}\mbox{Yhden tuotteen myyntihinta (euroa/kpl)}$
Kaavojen lähde: Wikipedia

Taloussanakirjasta löytyvät taloustermit selitettynä lyhyesti ja ytimekkäästi. Taloussanakirja on TalousSanomien ylläpitämä sanakirja.

Kannattaa leikitellä Talenomin sivustolla löytyvällä katetuottolaskurilla.Voit käyttää laskuria apunasi vaikkapa liiketoimintasuunnitelmaa laatiessasi.

Esimerkki ravintolan hinnoittelun kannattavuudesta. Kahden Tampereen yliopiston kahden opiskelijan Jari Lundan ja Tarja Airanmaan yhdessä Mikko Turusen kanssa toteuttama harjoitustyö. Huomaa, että sivustolla on käytetty aikaisemmin käytössä olleita alv-%.

Mistä yrityksen kannattavuus sitten muodostuu? Yrityksen kannattavuuteen lasketaan siis mukaan yrityksen varsinaisten toiminnan tuotot, jotka syntyvät tavaroiden tai palvelujen myynnistä. Yritys voi saada myös sijoitus- ja rahoitustuottoja. Korko-,vuokra- ja osinkotuoto ovat tällaisia. Mutta jos on tarkoituksena arvioida varsinaisen liiketoiminnan kannattavuutta ei sijoitus- ja rahoitustuottoja pidä huomioida. Myöskään satunnaisia tuottoja ei oteta mukaan silloin kun arvioidaan yrityksen kannattavuutta. Satunnaiset tuotot, kuten nimikin kertoo, ovat epämääräisiä/kertaluontoisia. Esim. toimitilojen tai sijoituksien myynti ovat tällaisia tuottoja.

Kannattavuuteen vaikuttavia tekijöitä

Tulokseen vaikuttavat niin tuotot kuin kustannukset. Jos tuottoja on enemmän kuin kustannuksia on tulos hyvä. Jos tuotot lisääntyvät se tarkoittaa käytännössä sitä, että myös myynnin määrä kasvaa. Käytännössä myynnin määrän kasvaminen lisää myös kustannuksia.
Toisaalta jos tuotannon ja myynnin määrä vähenee, kustannusten määräkin jää pienemmäksi. Näitä kustannuksia nimitetään muuttuviksi kustannuksiksi.

Tulosta voidaan saada parantumaan myös, jos kiinteitä tai muuttuvia kustannuksia pystytään alentamaan. Vert. yritysten irtisanomiset.

Jotta tulos paranee on

myynnin määrän lisäännyttävä
hintaa voidaan nostaa
muuttuvia kustannuksia saadaan alemmaksi
kiinteitä kustannuksia saadaan alemmaksi

Yritykselle syntyy aina väistämättä kustannuksia, kun se käyttää tavaroiden ja palvelujen tuottamiseen tuotannontekijöitä.
Finanssivalvonnan tulos- ja taselaskelmamallista saa perusteellisen käsityksen millaisia kustannuksia ja tuloja yrityksessä on.

Jokaisen yrityksen kulurakenne on tietenkin erilainen, riippuen yrityksen toimialasta. Eli muuttuvat kustannukset vaihtelevat yrityksittäin. Tulos-ja taselaskelmamalli II Osakeyhtiö. Tiliextra Oy. (9.2.2016).

Kiinteät kustannukset ovat niitä, joiden määrä ei riipu suoraan valmisettavien tai myytävien tuotteiden määrästä. Ne pitää maksaa ja ovat, vaikka tuloja ei olisi riittävästi. Eli tällaisia kiinteitä kustannuksia ovat esimerkiksi vuokrat, kuukausipalkat, kiinteistä palkoista tulevat henkilösivukustannukset, mainonta ja korot.

Karkeasti jaoteltuna yrityksessä tuotantotoiminnan kustannukset ovat ainekustannuksia, työkustannuksia, pääomakustannuksia ja muiden tavaroiden ja palvelujen kustannuksia.

Aineiden ja tarvikkeiden hankintakustannukset arvostetaan joko hankintahintaan tai jälleenhankintahintaan. Alkuperäistä hankintahintaa voidaan soveltaa eri tavoin. FIFO ja LIFO-menetelmä.

Työkustannukset syntyvät työntekijöiden palkoista ja palkkoihin liittyvistä henkilösivukustannuksista. Henkilösivukustannuksia ovat esim. sosiaaliturvamaksu, vakuutukset (työeläke- ja tapaturmavakuutusmaksut)

Palkka voidaan maksaa perustuen aikaan, jolloin puhutaan aikapalkkauksesta tai urakkaan (urakkapalkkaus). Palkanmaksun perusteena voi olla myös palkkiopalkkaus tai tulospalkkaus. Palkkiopalkka on tuttu myyntialalla. Esimerkiksi kiinteistövälittäjillä on usein pieni peruspalkka ja loput palkasta tulee palkkiopalkkauksena sen mukaan, mitä on saatu aikaan. Tulospalkkio taas on esimerkiksi bonusta, jonka määräytymisen perustana on yrityksen tai yksittäisen työyksikön tulos.

Yrityksessä on myös pääomakustannuksia. Pääomakustannukset muodostuvat pitkävaikutteisista tuotantovälineistä, kuten esim. rakennuksista, koneista ja kalustosta. Varastoon, rahoitussaataviin sitoutuu pääomaa, joten niistä muodostuvat korkokulut ovat merkittäviä pääomakustannuksia. Tästä syystä varaston kierron pitäisi olla nopeaa! Myös käyttöoimaisuuden poistot ja omaisuusvakuutukset ovat pääomakustannuksia.

Korkokuluissa otetaan huomioon vieraalle pääomalle maksettavan koron lisäksi myös oman pääoman korko.

Poistot

Poistoja tehdään koneista, kalustosta, rakennuksista sekä muista pitkävaikutteisista tuotantovälineistä. Kun kone tai laite tai rakennus hankitaan, sen koko hankintahintaa ei merkitä hankintavuoden kustannukseksi, vaan se jaetaan poistoina kohteen tapudellisen käyttöajan kustannukseksi.

Poisto voidaan tehdä ns. tasapoistona tai menojäämäpoistona. Esimerkki tasapoistosta voisi olla vaikka yrittäjän ostama käytetty auto, jonka arvo on 10 000 €, jos ajatellaan että yrittäjä voi käyttää autoa viisi vuotta, lasketaan tasapoisto siten, että Hankintahinta 10 000 €/pitoaikana esim. 5 vuotta. Näin ollen auton kustannukset vuodessa olisi 2000 €/käyttövuosi (5 vuoden olettama)

Eli näin

1. vuosi auto hankitaan 10000 €, ensimmäisen vuoden poisto 2000 € Menojäännös 8000 €

2. vuosi, poisto 2000 €, Menojäännös 6000 €

3. vuosi, poisto 2000 €, Menojäännös 4000 €

4. vuosi, poisto 2000 €, Menojäännös 2000 €

5. vuosi, poisto 2000 €, Menojäännös 0 €

Menojäännöspoisto vastaavasti lasketaan tiettynä prosenttimääränä hankintahinnasta

Esim. voimme ajatella, että arvo laskee 25 %/vuosi.

Käytämme siis tuttua prosenttilaskun kaavaa

10 000*25 %/100 eli ensimmäisen vuoden poisto olisi näin laskien 2500 €, Menojäännös vastaavasti 7500 €.

2. vuosi, poisto 1875, Menojäännös 5625 €

3. vuosi, poisto 1406,25, Menojäännös 4218,75

4. vuosi, poisto 1054.68, Menojäännös 3164

5. vuosi, poisto 791,00, Menojäännös 2373

jne....

Toimintasuhde ilmaisee montako prosenttia yrityksen kapasiteetista on käytössä

Jos yrityksessä valmistetaan vaikkapa traktoreita ja maksimi tuotantokapasiteetti on vaikkapa 250 traktoria ja jonain kuukautena valmistetaan vaikkapa vain 100 traktoria. Yrityksen toimintasuhde on silloin

100*100/250 = 40 %

Yrittäjää kiinnostaa aina se, että onko yritys kannattava

Voittoprosentti lasketaan 100*voitto/myyntituotot

Kannattavuutta voidaan mitata myös sijoitetun pääoman tuottoprosentilla, jolloin

kaava on muotoa 100*(voitto+korkokustannukset)/ (oma pääoma +vieras pääoma)

Katetuotto

Myyntituotot
- Muuttuvat kustannukset
=Katetuotto
- Kiinteät kustannukset
= Tulos (voitto tai tappio)

Lähteet ja lukemisto
Tiliextra Oy. (9.2.2016).

Tomperi, S. (2010). Kannattavuus- ja kustannuslaskenta. Yrityksen taloushallinto 3. Edita
muut lähteet linkkeinä tekstissä

(Last edited 9.2.2016.)

Perheyrittäjyys - Family Business

Search This Blog