Patenttioikeus

Kirjoittelin aiemmin tähän blogiin postauksen otsikolla Patentit Patents, jossa linkitin patentteihin liittyviä asioita.

Tässä postauksessa ajattelin keskittyä enemmän selittämään patentin olemusta, jotta se hahmottuisi.  Käytän lähteenä teosta  Villa ym.(toim.) 2014 Yritysoikeus. Talentum ja ko. teoksessa olevaa Taina Pihlajarinteen kirjoittamaa lukua Patenttioikeus. (Pihlajarinne 2014, 913-925)

Taina Pihlajarinne (2014, 913) toteaa, että patenttioikeus on tarkoitettu keksintöjen suojaksi. Patentti voidaan myöntää konkreettiseen tuotteeseen tai johonkin menetelmään. Taustalla lienee ajatus, että yksioikeus kannustaa keksintöjen luomiseen ja sillä tavalla yhteiskunnan tekninen kehitys etenee. Pihlajarinne (2014, 913) toteaa tekstissään, että patenttirekisteristä muodustuu tietopankki, josta ilmenee tekniikan kehityksen kulloinen taso.

Patenttilaki  (PatL) 550/1967 (in English via PRH 21.12.2016) on säätämisensä (vuoden 1967) jälkeen tarkentunut ja muuttunut useaan kertaan.

Sen 1 luvun ensimmäisessä pykälässä (1, 1a ja 1b) selitetään hyvinkin perusteellisesti, mitkä asiat hyväksytään patentoitavaksi ja mitkä eivät. Siinä ei kuitenkaan, niin kuin Pihlajarinnekin (2014, 915) toteaa, määritellä keksinnön käsitettä.

Pihlajarinne (2014, 915)  kirjoittaa, että tietokoneohjelmien pääsääntöinen suojamuoto on tekijänoikeus. EPC sopimuksen 52 artiklan mukaan tietokoneohjelmat eivät ole patentoitavissa "as such" sellaisenaan. EPC:n ratkaisukäytännöissä on kuitenkin katsottu, että tietokoneohjelma on patentoitavissa, mikä se vain käsittää uuden ratkaisun luonteeltaan tekniseen ongelmaan.

Myös löydön ja keksinnön rajanveto on haasteellista, toteaa Pihlajarinne (2014, 916). Ongelmaa on omiaan lisäämään se, että keksinnön ja löydön välinen raja hahmottuu kyseisen ilmiön kuvailutavasta.

Keksinnöksi ei myöskään katsota kirurgista tai terapeuttista käsittelyä tai diagnoosia tarkoittavaa menetelmää, joka kohdistuu ihmisiin tai eläimiin. Tämä ei kuitenkaan estä patentin myöntämistä sellaiseen tuotteeseen, aineeseen tai seokseeen, jotka ovat tarkoitettu käytettäväksi jossakin mainituista menetelmistä.

Lisäksi PatL 1b § on luettelo keksinnöistä, joille ei voida myöntää suojaa eettisistä tai hyvään tapaan liittyvistä syistä (Pihlajarinne 2014, 917). Kohdassa ovat mm. kloonaamismenetelmät, ihmisalkoiden käyttäminen teolliseen tai kaupalliseen tarkoitukseen.

Patenttioikeudellinen uutuusvaatimus on objektiivinen ja absoluuttinen. Objektiivisuus merkitsee sitä, että ei riitä, että keksintö on vain tekijälleen uusi. Absoluuttisuus tarkoittaa niitä tapoja, joilla uutuus voidaan menettää, ei ole rajattu, vaan mikä tahansa julkiseksi tuleminen estää uutuuden. Myös aikaisempi patenttihakemus katsotaan prioriteettisäännön mukaisesti uutuuden esteeksi, kuitenkin vain siinä tapauksessa, että hakemus sittemmin tulee julkiseksi.(Pihlajarinne 2014, 918.)

1 § (30.6.2000/650)

Joka on tehnyt mihin tekniikan alaan tahansa liittyvän keksinnön, jota voidaan käyttää teollisesti, tai se, jolle keksijän oikeus on siirtynyt, voi hakemuksesta saada patentin keksintöön ja siten yksinoikeuden sen ammattimaiseen hyödyntämiseen sen mukaan kuin tässä laissa säädetään. (18.11.2005/896)

Keksinnöksi ei katsota pelkästään:

1) löytöä, tieteellistä teoriaa tai matemaattista menetelmää;

2) taiteellista luomusta;

3) suunnitelmaa, sääntöä tai menetelmää, älyllistä toimintaa, peliä tai liiketoimintaa varten taikka tietokoneohjelmaa; eikä

4) tietojen esittämistä.

Keksinnöksi ei katsota kirurgista tai terapeuttista käsittelyä tai diagnoosia tarkoittavaa menetelmää, joka kohdistetaan ihmisiin tai eläimiin. Edellä sanottu ei kuitenkaan estä patentin myöntämistä tuotteeseen, aineet ja seokset mukaan lukien, joka on tarkoitettu käytettäväksi jossakin edellä mainituista menetelmistä.

Patenttia ei myönnetä kasvilajikkeisiin tai eläinrotuihin. Keksinnöt, joiden kohteena ovat kasvit tai eläimet, voidaan kuitenkin patentoida, jos keksinnön tekninen toteutettavuus ei rajoitu yhteen kasvilajikkeeseen tai eläinrotuun. Tässä laissa tarkoitettu kasvilajikkeen käsite määritellään yhteisön kasvinjalostajanoikeuksista annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2100/94 5 artiklassa.

Patenttia ei myönnetä olennaisesti biologiseen menetelmään kasvien tai eläinten jalostamiseksi. Kasvien tai eläinten jalostusmenetelmä katsotaan tässä laissa olennaisesti biologiseksi, jos se perustuu kokonaisuudessaan luonnollisiin ilmiöihin, kuten risteytykseen tai valintaan. Edellä sanottu ei rajoita sellaisten keksintöjen patentoitavuutta, joiden kohteena on mikrobiologinen menetelmä tai muut tekniset menetelmät tai näillä menetelmillä aikaansaatu tuote. Mikrobiologisella menetelmällä tarkoitetaan tässä laissa menetelmää, jossa käytetään mikrobiologista materiaalia tai jonka kohteena on mikrobiologinen materiaali tai jolla tuotetaan mikrobiologista materiaalia.

Patentti voidaan myöntää keksintöön silloinkin, kun sen kohteena on biologisesta materiaalista koostuva tai biologista materiaalia sisältävä tuote tai menetelmä, jonka avulla voidaan valmistaa, muokata tai käyttää biologista materiaalia. Luonnollisesta ympäristöstään eristetty tai teknisen menetelmän avulla tuotettu biologinen materiaali voi olla keksinnön kohteena, vaikka sitä esiintyisi luonnossa. Biologisella materiaalilla tarkoitetaan tässä laissa materiaalia, joka sisältää geneettistä tietoa ja pystyy itse lisääntymään tai jota voidaan lisätä biologisessa järjestelmässä.

1 a § (30.6.2000/650)

Muodostumisensa ja kehityksensä eri vaiheissa oleva ihmiskeho sekä pelkästään sen ainesosaa, geenin sekvenssi tai osasekvenssi mukaan lukien, koskeva löytö eivät voi olla patentoitavissa olevia keksintöjä.

Ihmiskehosta eristetty tai muuten teknisellä menetelmällä valmistettu ainesosa, yksittäisen geenin sekvenssi tai osasekvenssi mukaan lukien, voi sen estämättä mitä 1 momentissa säädetään, muodostaa patentoitavissa olevan keksinnön, jos patentoitavuuden edellytykset muutoin täyttyvät, vaikka tällaisen ainesosan rakenne olisi samanlainen kuin luonnollisen ainesosan rakenne.

1 b § (30.6.2000/650)

Patenttia ei myönnetä keksintöön, jonka kaupallinen hyödyntäminen on yleisen järjestyksen tai hyvien tapojen vastaista.

Keksinnön kaupallista hyödyntämistä ei voida pitää yleisen järjestyksen tai hyvien tapojen vastaisena pelkästään sillä perusteella, että se on kielletty laissa tai asetuksessa.

Sovellettaessa 1 momenttia erityisesti seuraavat keksinnöt eivät ole patentoitavissa:

1) ihmisen kloonaamismenetelmät;

2) menetelmät, joilla muutetaan ihmisen sukusolujen geneettistä identiteettiä;

3) ihmisalkioiden käyttö teollisiin tai kaupallisiin tarkoituksiin; ja

4) menetelmät, joilla muutetaan eläinten geneettistä identiteettiä ja jotka todennäköisesti aiheuttavat eläimille kärsimyksiä ilman, että niistä on huomattavaa lääketieteellistä hyötyä ihmiselle tai eläimelle, sekä tällaisilla menetelmillä tuotetut eläimet. (Lähde Patenttilaki  550/1967 )

Yhtenäispatenttijärjestelmä (tämä on siis tulossa aikaisintaan vuoden 2016 alusta)

EU:ssa ollaan suunnittelemassa ns. yhtenäispatenttijärjestelmää. PRH:n sivustolla asiasta todetaan näin: "Eurooppalaisen patenttijärjestelmän uudistaminen on käynnissä. Kansallisten patenttien rinnalle on suunnitteilla vaikutukseltaan yhtenäinen patenttisuoja keksintöjen suojaamiseen Euroopassa. Yhdistetty patenttituomioistuin taas mahdollistaa patenttiriitojen ratkaisun koko Eurooppaa koskevin oikeusvaikutuksin. Tämän hetken arvioiden mukaan yhtenäispatenttijärjestelmä otetaan käyttöön aikaisintaan vuoden 2016 alussa." (PRH- Yhtenäispatentti.)

Patenttioikeuden voimassaoloaika

Patenttioikeus voi olla voimassa enintään 20 vuotta patenttihakemuksen tekemisestä (PatL 40.1§). Patenetin voimassaolo kuitenkin raukeaa, mikäli vuosimaksuja ei suoriteta. Patenttimaksut nousevat vuosittain, mitä pidemmälle patentti on voimassa. (Pihlajarinne 2014, 914.)

Pihlajarinne (2014, 914-915)  toteaa, että lääkeaineiden ja kasvinsuojeluaineiden patentteihin voidaan myöntää viiden vuoden pidennys. Lisäsuojan antaminen perustuu erityisesti lääkeaineiden kehittämisen vaatimiin pitkiin aikoihin ja investointeihin, sekä siihen seikkaan, että myyntiluvan saamiseen kuluu pitkä aika.

Patenttioikeus voi päättyä ennen suoja-ajan päättymistä, mikäli se julistetaan tuomioistuimessa mitättömäksi. Tämä on mahdollista, jos patentti on rekisteröity siten, että rekisteröinnin edellytykset ovat puuttuneet tai rekisteröintimenettelyssä on tapahtunut eräitä virheitä. Patentti voidaan julistaa mitättömäksi myös osittain. Ks. tarkemmin PatL 7 luvun 52 §, jossa aiheesta säädetään (Pihlajarinne 2014, 915)

Suojan sisältö ja ulottuvuus

Patentti tuottaa yksinoikeuden vain keksinnön ammattimaiseen hyväksikäyttämiseen. Pihlajarinne (2014, 920) viittaa ratkaisuun, jossa korkein oikeus on todennut, että ammattimaisella hyväksikäytöllä tarkoitetaan kaikkea muuta kuin keksinnön henkilökohtaista tai muuta yksityistä käyttöä. Ammattimainen hyväksikäyttö ei rajoitu pelkästään elinkeinotoimintaan eikä ammattimaisuus myöskään edellytä tuoiminnalta tulon hankkimista tai voiton tavoittelua. Täten muuna kuin ammattimaisena hyväksikäyttönä voidaan yleisesti pitää ainoastaan työpaikan ulkopuolella ja harrastustarkoituksessa tapahtuvaa, kaupalliseen toimintaan liittymätöntä käyttöä. Muut saavat näin ollen ilman lupaa hyödyntää keksintöä esim. harrastustoiminnassa. (Pihlajarinne 2014, 920.)

Hyödyllisyysmalli

Hyödyllisyysmalli muistuttaa patenttia, ja sitä kutsutaankin myös pikkupatentiksi. Hyödyllisyysmalli on patentin tapainen kielto-oikeus. Hyödyllisyysmallin haltijalla on oikeus kieltää muita käyttämästä hänen keksintöään ammattimaisesti. Ammattimaista käyttöä on mm. hyödyllisyysmallilla suojatun tuotteen valmistus, myynti, käyttö ja maahantuonti. (TEM.)  Pihlajarinne (2014, 924) toteaa, että hyödyllisyysmalli houkuttelee edullisuutensa takia.

Patentti- ja rekisterihallituksen sivustolla todetaan, että hyödyllisyysmalli on patentin tavoin yksinoikeus käyttää keksintöä ammattimaisesti.Hyödyllisyysmallilla saat rekisteröityä keksinnöllesi nopeasti suojan, mutta keksinnön uutuus tutkitaan vain erillisestä pyynnöstä. Sivustolla todetaan, että kannattaa  perehtyä ennestään tunnettuun tekniikkaan varmistaaksesi, että keksintösi on uusi. (PRH.)

Lähteitä

EPO
 Laatikainen. T. (2009) Harva keksijä rikastuu patenttipelissä. Tekniikka& Talous
 Patentinhaku PRH:ssa  

Patenttilehti 

Pihlajarinne, T. (2014) Patenttioikeus. (913-925). Teoksessa SeppoVilla ym.(toim.) 2014.  Yritysoikeus. Talentum. Helsinki.

UNITED STATES PATENT AND TRADEMARK OFFICE FEE SCHEDULE
(Fee Information)

(Edit 21.12.2016.)