Sopimusten pätemättömyydestä

  Kuvat Margit Mannila

 
Sopimusten pätemättömyydestä
Sopimusta pidetään pätevänä, jos se velvoittaa sopimuksen mukaiseen suoritukseen.

• Jos toinen osapuoli laiminlyö suoritusvelvollisuutensa, toisella on pätevän sopimuksen nojalla oikeus vahingonkorvaukseen.
• => korvauksen suuruus määräytyy ns. positiivisen sopimusedun mukaan, mikä tarkoittaa sitä,  että vahingon kärsynyt tulee saattaa sellaiseen taloudelliseen asemaan, jossa hän olisi ollut, jos sopimus olisi täytetty asianmukaisesti. Korvattavaan vahinkoon sisältyy myös saamatta jäänyt voitto.
• Negatiivisen sopimusedun mukainen vahingonkorvaus liittyy sopimuksen valmistelutoimiin. => vahingonkärsijä saatetaan sellaiseen taloudelliseen asemaan, jossa hän ei olisi ollut, ellei hän olisi ryhtynyt toimiin, joista vahinko aiheutui. = käytännössä sopimuksen tekemiseen liittyiven kulujen korvaamista.
• Jos osapuoli menettelee vilpillisesti sopimusneuvotteluissa, saattaa hän poikkeuksellisesti joutua korvaamaan toiselle osapuolelle neuvotteluista aiheutuneet kulut.
• Jos sopimus on pätemötön, siihen ei liity suoritusvelvollisuutta eikä pätemätön sopimus perusta oikeutta vaatia vahingonkorvausta sopimuksessa tarkoitetun suoritusvelvollisuuden laiminlyönneeltä.
• Pätemättömään sopimukseen ei liity niitä oikeusvaikutuksia, jotka ovat pätevän sopimuksen tunnusmerkkejä.
• Pätemättömyysperusteet ovat sillä tavoin pakottavaa oikeutta, etteivät osapuolet voi sopimusta tehdessään yleisesti sopia, ettei joitakin pätemättömyyssäännöksiä sovelleta sopimukseen. (Sellainen sopimusehto on pätemätön.)
• Sopimuksen pätemättömyys voi johtua mm.
  
  • henkilön oikeustoimikelvottomuudesta, tosin kaikki vajaavaltaisten tekemät oikeustoimet eivät ole pätemättömiä
  • sopimukselle asetetun muotomääräyksen noudattamatta jättäminen voi aiheuttaa pätemättömyyden (esim. kiinteistökaupat!)
  • lain tai hyvän tavan vastaisuus
  • rikoksen tai muun lain vastaisen toimen tekemisestä on pätemätön
  • sopimuksessa on jokin pakottavan normin vastainen sopimusehto => ei tee koko sopimuksesta pätemätöntä ainoastaan tällaisen sopimusehdon osalta

 (Karttunen, Laasanen, Sippel, Uitto & Valtonen 2015, 135-136.)

Analyyttinen pätemöttömyystyyppi

Analyyttinen pätemättömyysoppi tarkastelee pätemättömyyttä kolmesta näkökulmasta

1. Miten pätemättömyys vaikuttaa
2. Onko pätemättömyys lopullista 
3. Kuinka pätemättömyyteen voi vedota

Kuvan lähde https://www.mindomo.com/fi/mindmap/5-sopimuksen-patemattomyys-c36579d5ab1b4b27ae080b9438b75683 (4.10.2017).

Pätemättämyyden vaikuttavuus
Pätemättömyys voi olla itsestään vaikuttavaa, jolloin tuomioistuin ja mahdolliset muut viranomaiset ottavat pätemättömyyden huomioon viran puolesta (ex officio). Tällaisten ex officio huomioitavien pätemättömyysperusteiden tavoitteena on usein julkisten itressien suojaaminen.

Kiinteistökaupan muotovirheen aiheuttama pätemättömyys on itsestään vaikuttavaa. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että kiinteistön ostaja ei saa lainhuutoa, jos kauppa on muotovirheen vuoksi pätemätön. Lainhuudon myöntävä viranomainen selvittää kiinteistökaupan kuin muiden saantojen laillisuuden ja ottaa viran puolesta huomioon niissä mahdollisesti ilmenevät puitteet. => turvataan julkisen lainhuutorekisterin luotettavuutta.
Lisäksi taustalla on heikomman suoja. Heikomman suoja ilmenee siten, että pakottavan normin vastaisen sopimusehdon pätemättömyys voidaan huomioida ex officio.  (Karttunen, Laasanen, Sippel, Uitto & Valtonen 2015, 137.)

Pätemättömyyden lopullisuus
Korjauskelpoinen pätemättömyys
Lopullisuutta arvioidaan sen perusteella, onko pätemättömyys korjattavissa. Suurin osa pätemättömyysperusteista on korjattavissa. Esimerkiksi alaikäisen tekemä lähtökohtaisesti pätemätön sopimus voi pätevöityä, jos hänen huoltajansa hyväksyvät sopimuksen tai alaikäinen itse, täysi-ikäiseksi tultuaan hyväksyy sen.

Oikeustoimilaissa tarkoitettujen väärinkäytösten, kuten pakon tai kiskomisen, nojalla pätemättömät oikeustoimet pätevöityvät, ellei se, johon väärinkäytös on kohdistunut vetoa pätemättömyyteen.

Pätemättömyys korjaantuu, jos kyseinen osapuoli nimenomaisesti hyväksyy pätemättömänä pidettävän sopimuksen tai jos hän sen mukaisesti toimimalla osoittaa, etti hän vetoa sopimuksen pätemättömyyteen.  (Karttunen, Laasanen, Sippel, Uitto & Valtonen 2015, 137-138.)

Korjauskelvoton pätemättömyys
Jos sopimuksen pätemättömyys on lopullista, se on itsestään vaikuttavaa ja korjauskelvotonta. Pätemättömyys ei korjaannu jäkikäteisellä hyväksymisellä, moiteajan umpeen kulumisella eikä sillä, että loukattu tai muu osapuoli, jolla on oikeus vedota pätemättömyyteen, jättää vetoamatta siihen.

Jos pätemättömäksi todetussa sopimuksessa tarkoitetut oikeusvaikutukset halutaan pois, vanhaa sopimusta ei voi korjata, vaan on tehtävä kokonaan uusi sopimus. Jos esimerkiksi kiinteistön kauppakirjassa on muotovirhe, kaupan toteutuminen edellyttää uuden, muotovaatimukset täyttävän, sopimuksen tekemistä.

Lopullisesti pätemättömiä ovat myös lain ja hyvän tavan vastaiset sopimukset sekä valeoikeustoimi.  
(Karttunen, Laasanen, Sippel, Uitto & Valtonen 2015, 138.)


Pätemättömyyteen vetoaminen

• Sopimuksen kummallakin osapuolella on oikeus vedota pätemättömyyteen, jos perusteen taustalla on julkinen etu.  (sopimuksen muotovirhe, lain tai hyvän tavan vastaisuus sekä valeoikeustoimi)
• Vain loukatulla osapuolella  on oikeus pätemättömyysperusteeseen, sillä pätemättömyyssäännöksien tarkoituksena on suojata loukattua osapuolta.
• Sivullisella voi olla oikeus vedota pätemättömyyteen, jos oikeustoimi loukkaa hänen etujaan. 
• Joissakin tilanteissa velkojalla voi olla oikeus vedota valeoikeustoimen pätemättömyyteen, jos sillä loukataan velkojan etuja. 
• On tilanteita, joissa velalliset saattavat pyrkiä siirtämään valeoikeustoimilla omaisuuttaan velkojien ulottumattomiin. =>Näitä tilanteita varten on takaisinsaantisäädöksiä, joiden nojalla oamisuus tai sen arvo voidaan määrätä palautettavaksi luovuttajalle. (Karttunen, Laasanen, Sippel, Uitto & Valtonen 2015, 138-139.)

Sopimusten pätemättömyysperusteet

Lähtökohtaisesti pätevien sopimusten perusteena on osapuolten vapaa tahdonmuodostus sekä riittävän ja oikeellisen tiedon saaminen vastapuolelta päätöksentekoon.  Sopimukseen pakottaminen sekä valheellisten tai harhaanjohtavien tietojen antaminen sopimukseen liittyvistä seikoista voi johtaa sopimuksen pätemättömyyteen. Oman asiantuntemuksen, taloudellisten resurssien ja vahvan aseman hyödyntäminen on yleensä hyväksyttyä. Kilpailuoikeuden säännökset kieltävät määräävän markkina-aseman väärinkäytön ja lojaliteettivelvollisuus vaatii ottamaan huomioon sopimuskumppanin edut. Tasapaino hyväksyttävän ja hylättävän menettelyn välillä on sopimusoikeuden keskeisiä haasteita. (Karttunen, Laasanen, Sippel, Uitto & Valtonen 2015, 138-139.)

Oikeustointen pätemättömyysperusteet ovat esitetty Oikeustoimilain, eli Laki varallisuusoikeudellisista oikeustoimista 228/1919, 3 luvussa. Kuten Karttunen, Laasanen, Sippel, Uitto & Valtonen (2015, 140) toteavat suurimmassa osassa pätemättämyysperusteista on kysymys väärinkäytöksenä pidettävästä menettelystä. Väärinkäyttöä ovat pakottaminen, petollinen viettely ja kiskominen. Myös kunian vastaiseen ja arvottomaan menettelyyn liittyy väärinkäytöksiä.  Loukattu osapuoli voi väärinkäytöksen perusteella vedota sopimuksen pätemöttämyyteen. Kolmannella osapuolella voi poikkeuksellisesti olla oikeus vedota sopimuksen pätemättömyyteen, jos sopimus vaikuttaa hänen oikeuksiinsa.
 
Vahvat ja heikot pätemättömyysperusteet
Pätemättömyysperusteet jaetaan vahvoihin ja heikkoihin sen perusteella, menestyykö osapuolen pätemättömyysväite siitä riippumatta, onko toinen osapuoli ollut sopimusta tehtäessä vilpittömässä tai vilpillisessä mielessä, vai edellyttääkö pätevyysväitteen menestyminen sitä, että toinen osapuoli tiesi tai hänen olisi pitänyt tietää pätemättömyysperusteesta.
 

Oikeustoimilaissa mainittuja
 

Sopimusten tulkinta

Sopimustyyppijaoittelu

Sopimusten määrämuoto

Sopimusinstrumentteja

Lähteet ja lukemisto

Aivio, Laura. (2016). Vilpillinen mieli ja vahingonkorvausvastuu Suomen ja EU:n tavaramerkkioikeudessa. HELDA. (4.10.2017).

Asianajotoimisto Knuutinen Ky. Tarjouksen sitovuus. (4.10.2017).

Hemmo, Mika. (2003). Sopimusoikeus I-III, Talentum, Helsinki.

Kauppalaki 355/1987. Finlex. (4.10.2017).

Kaisto, Janne. (2005). Luovutuksen pätemättömyys ja saantosuoja. Edilex. (4.10.2017).

Kuluttajaviranoimaisen neuvottelemat vakiosopimusehdot. KKK. (4.10.2017).

Köykkä, Jaakko. (2015) Petollinen viettely ja oikeustoimen pätemättömyys. Pro Gradu. Lapin yliopisto.  (4.10.2017). Tällä aineistolla on rajattu käyttöoikeus.

Laki varallisuusoikeudellisista oikeustoimista 228/1999. Finlex. (4.10.2017).

Lehtinen, Maija. (2001). Sopimusopas PK-yritysten yhteishankkeisiin. Tekes. (4.10.2017).

Norros, Olli.  (2008). Sopimusoikeus. Helsingin yliopisto.  (4.10.2017).

Rautava, Suvi. (2017). Sitooko klikkaus kuluttajaa? Tarkastelussa sähköiset vakiosopimukset. Pro Gradu. Vaasan yliopisto. (4.10.2017).

Salmi, Mikael. Sopimusoikeus. Suomen Asianajajaliitto. (4.10.2017).

Sopimukset. Osaava yrittäjä. (4.10.2017). Tiivistetysti sopimuksista.

Sotka, Jari. (2016). Petollinnen viettely. Asianajotoimisto Jari Sotka. (10.10.2017).

Sotka, Jari. (2011). Sopimuksen pätemättömyysperusteet. Asianajotoimisto Jari Sotka. (10.10.2017).

Timo Karttunen, Hanna Laasanen, Liisa Sippel, Tero Uitto ja Marjo Valtonen (2015). Juridiikan perusteet. WSOY.  5. painos.

Urakkasopimus (mallipohja Word.) (4.10.2017).

Vakiosopimus. EdiLex. (4.10.2017).

Vakiosopimusehdot, joita OPKK:ssa käytetään. (4.10.2017).


Yleiset sopimusehdot. PK-yritysten riskienhallinta. (4.10.2017).


Edit

12.10.2017
10.10.2017