Perheyrittäjyys - Family Business

Kuvat Margit Mannila             Apulaisoikeuskansleri. Päätös 29.2.2024 OKV/1507/30/2023 OKV/1507/30/2023-OKV-4 Ehdollisen vankeusrangaistuksen koeajan pituus.  https://oikeuskansleri.fi/documents/1428954/196899302/julkaistu_ehdollinen_vankeusrangaistus_ja_koeaika_OKV_1507_30_2023.pdf/44314362-ee44-75e6-4bfb-c28db37fa436/julkaistu_ehdollinen_vankeusrangaistus_ja_koeaika_OKV_1507_30_2023.pdf?t=1709536331909    Ennakkopäätökset 2019 KKO:2019:42. Oikeudenkäyntikulut - Valituksen peruuttaminen.   Erho, S. (2023).  Surmansa saaneen läheisen oikeus kärsimyskorvaukseen – korvauksen kohtuullisuuden arvioinnista. Itä-Suomen yliopisto, Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta, Oikeustieteiden laitos, Oikeustieteen maisterin koulutusohjelma. https://erepo.uef.fi/bitstream/handle/123456789/29318/urn_nbn_fi_uef-20230132.pdf?sequence=1&isAllowed=y   Katso s. 57 Taulukko 4. Kohtuusharkinnassa huomioon otetta...

Kuva Margit Mannila Informaatio-oikeuteen liittyen  linkkejä säädöksiin ja  muuta aiheeseen liittyvää lukemistoa. Lähteet Artikkelit ja kirjallisuus Mikko Hoikka - Riku Neuvonen - Pauli Rautiainen: Viestintämarkkinaoikeus. Mäenpää, Olli. Liikesalaisuudet viranomaisen toiminnassa, 2006. (Edilex-artikkeli) Neuvonen, Viestintä- ja informaatio-oikeuden perusteet, 2013.  Pesonen, Viestintäoikeuden käsikirja, 2011. Turunen, Maija. (2018). Informaatio-oikeuden periaatteet ja tiedonantovelvollisuudet luottolaitosten ja vakuutusyhtiöiden kuluttaja-asiakkaiden luotto- ja vakuutussopimuksissa . Lapin yliopisto. Väitösk. (18.12.2019). Voutilainen, Tomi. Oikeus tietoon - informaatio-oikeuden perusteet, 2019. Uudistettu 2. painos. (18.12.2019). Voutilainen, Yliopistojen asiakirjahallinnon oikeudellisia kysymyksiä, 2010. (Edilex-artikkeli) Virallislähteet HE 8/2018 Hallituksen esitys eduskunnalle EU:n yleistä tietosuoja-asetusta täydentäväksi lainsääd...

Kuva Margit Mannila Tässä koosteena Euroopan unionin perussopimukset. Euroopan unionin sivustolta löytyy kattavasti tietoa unionista ja sen sopimuksista, joten ajantasainen tieto kannttaa katsoa sieltä. Perussopimukset ja Euroopan parlamentti . (30.9.2019). Pariisin sopimus 1951.  Pariisin sopimus . EU. (30.9.2019). Ensimmäiset sopimukset . EU.  (30.9.2019). Valtiosopimukset 1951 . Finlex. (30.9.2019). EHTY (30.9.2019). Euroopan hiili- ja teräsyhteisön perustamissopimus, EHTY:n peurssopimus. Rooman sopimus 1957 (30.9.2019). EURATOM (30.9.2019). ETY - nykyisin Sopimus Euroopan unionin tominnasta . (30.9.2019). Maastrichtin sopimus 1992 . (30.9.2019). EU   SEU Sopimus Euroopan unionin toiminnasta . (30.9.2019). Amsterdamin sopimus 1997 . (30.9.2019). uudistussopimus Nizzan sopimus 2001. (9.10.2019). uudistussopimus.  Lissanonin sopimus 2007 . (30.9.2019). uudistussopimus Sopimus tuli voimaan 1. joulukuuta 2009, kun kaikki ...

 Kuvat Margit Mannila   10 Insolvenssioikeus (erillinen kurssi) Tieteen termipankissa todetaan, että insolvenssioikeus-termiä käytetään laajassa ja suppeassa merkityksessä oikeudenalasta, joka kattaa velalliseen kohdistuvat täytäntöönpanomenettelyt. Suppeassa merkityksessä insolvenssioikeus viittaa yleistäytäntöönpanoon eli menettelyihin, jotka koskevat velallisen koko varallisuutta ja velkoja eli konkurssia, yksityishenkilön velkajärjestelyä sekä yrityssaneerausta. Laajassa merkityksessä insolvenssioikeus kattaa myös erillistäytäntöönpanon eli ulosoton. ( Insolvenssiokeus /Tieteen termipankki.) Yrityshenkilön velkajärjestely Yrityssaneeraus Saneerausvelat Menettelyn alkaisen oikeusvaikutukset Selvittäjä Saneerausvelkojen huomioon ottaminen Velkojen järjestely maksuohjelmassa Konkurssi Lähteet ja lukemisto Insolvenssioikeus . Tieteen termipankki. (22.9.2017). Timo Karttunen, Hanna Laasanen, Liisa Sippel, Tero Uitto ja ...

”Yrittämiseen syntyy riippuvuus, melkein kuin tupakkaan tai alkoholiin.” – Matti Lainema (Seedin Senior Advisor, tietokirjailija, hallitusammattilainen ja sijoittaja). Eurooppaoikeuden ensisijaisuudella tai etusijalla viitataan eurooppaoikeudellisen normiston normihierarkkiseen ylemmänasteisuuteen verrattuna kansalliseen lainsäädäntöön.  Ensisijaisuudesta seuraa, että kansallisten tuomioistuimien ja kilpailuviranomaisten tulee syrjäyttää kansalliset kilpailunormit niiden ollessa ristiriidassa EY:n välittömästi vaikuttavien kilpailunormien kanssa. (Raitio 2009, 398.) Raition mukaan tuomioviranomaisten ja kilpailuviranomaisten tulee  kiinnittää  huomiota kansallisten normien ja eurooppaoikeuden yhteensopivuuteen. Käsitteitä subsidiariteetti- eli toissijaisuusperiaate Lähteet ja lukemistoa Grahn, Ralf (2012). EU Sisämarkkinoiden toimenpidepaketti . Eurooppaoikeutta-blogi. (20.3.2019) Ojanen, Tuomas ja Haapea, Arto (toi...

Kuva Margit Mannila Sopimusvapauden ulottuvuuksia ovat henkilön vapaus päättää, tekeekö hän jonkin sopimuksen vai ei (päätäntävapaus) valita sopimuskumppani (päätäntävapaus) päättää sopimuksen sisällöstä (sisältövapaus) päättää, missä muodossa hän sopimuksen tekee (muotovapaus) valita sopimustyyppi (tyyppivapaus) irtisanoa tai muuten lakkauttaa sopimus sen ehtojen ja lain mukaisesti (purkuvapaus) valita, minkä maan lakia sopimukseen sovelletaan päättää riidanratkaisutavasta sekä oikeuspaikasta Lähtökohtaisesti sopimuksen luonteeseen kuuluu se, että se (sopimus)  on pidettävä p acta sunt servanda .  Lähteet ja lukemisto Kauppalaki 355/1987 . Finlex. (24.9.2018). PK-yritysten riskienhallinta. Sopimusvapaus . (24.9.2018).   Sopimusriskien hallinta. Sopimusvapaus . (24.9.2018).  Sorjonen, Antti. Sopimuksen sisällöstä ja sopimusvapauden rajoista työsuhteen päättyessä työntekijän ja työnantajan kesken tehtävissä sopimuksissa . Helsingin h...

Kuvat Margit Mannila Lievonen (2013) kirjoittaa, että unidroit-periaatteet ovat laajalti hyväksytty oikeudellinenlähde kansainvälisessä kaupassa, ja niissä on myös kielletty neuvotteluvaiheen kvalifioidut väärinkäytökset. Unidroit-periaatteet eivät kuitenkaan tarjoa laintasoista oikeudellista suojaa ja tämän takia neuvotteluosapuolten tulisikin tehdä viittaus periaatteisiin, mikäli niille halutaan antaa selkeä oikeudellinen vaikutus. välitys tuomioistuimilla olisi laajemmat mahdollisuudet turvautua Unidroit-periaatteisiin, koska välitys tuomioistuimilla on lähtökohtaisesti mahdollisuus tukeutua ns. soft law-normistoihin yeisiä tuomioistuimia laajemmassa määrin.   Kansainvälinen oikeus . (14.3.2019). Lievonen, Matti, (2013). Neuvotteluvastuu kansainvälisessä irtaimen kaupassa . Pro Gradu. Helsingin yliopisto. (14.3.2019). OTT Pertti Virtasen luennot Kauppalaki ja CISG Elinkeinonharjoittajan sopimusoikeus .   Lapin yliopisto. (14.3.2019). Sieber-Gasser, C. Dem...

Kuvat Margit Mannila Tässä käsitellään asioita, jotka liittyvät työntekoon ulkomailla ja toisaalta ulkomaalaisen työntekijän palkkaamiseen Suomeen. Mitä asioita joudut ottamaan huomioon.  Työntekijä, joka ei ole Suomen kansalainen on ulkomaalainen työntekijä. ( Työsuojelu. fi 13.3.2019) Kun ulkomaalainen työntekijä tulee Suomeen, tulee hänellä  olla työnteko-oikeus Suomessa. Työnteko-oikeuden peruste riippuu  muun muassa siitä, minkä maan kansalainen työntekijä on, millaista työtä hän on tulossa Suomeen tekemään ja kuinka pitkäksi ajaksi. (Työsuojelu.fi)  Palkkaus.fi (13.3.2019) sivustolta löytyy tietoa siitä, mitä asioita tulee ottaa huomioon palkkauksen näkökulmasta, jos palkkaa ulkomaalaisen työntekijän (13.3.2019). Työn tekijä tulee aina myös vakuuttaa (13.3.2019). Esimerkiksi Eläketurvakeskuksen sivustolta löytyy tietoa aiheesta. Verotus on yksi keskisimmistä asioista, joka otetaan huomioon, kun palkataan ulkomaalaista työn...