Kuvat Margit Mannila
Case Study - Tapaustutkimus
Tutkimuksessa on hyvä soveltaa sellaisia menetelmiä, joiden avulla saadaan vastauksia tutkimuskysymyksiin. Vastaavasti on hyvä välttää lukkiutumista tyylipuhtaasti tiettyihin tutkimussuuntauksiin analyysimenetelmineen. Erilaisten, myös oman tieteenalan ulkopuolisten tapaustutkimusraporttien lukeminen on erinomainen keino tutustua tapaustutkimuksen moniulotteisuuteen. Näin toteaa tutkimusjohtaja Johanna Leskinen (2005) Monenlaisen tapaustutkimuksen esipuheessa.
Iiris Aaltio (2014) kirjoittaa että case-tutkimusta käytetään tieteellisen tiedon hankinnan apuna eri tieteenaloilla esimerkiksi kliinisessä psykologiassa tieteellisiin ja terapeuttisiin tarkoituksiin sekä opetuksen välineinä. Aikaisemmmin kvalitatiivinen tutkimusperinne liitettiin kiinteästi tapaustutkimukseen, jossa kohteena on yksi yritys tai yhden henkilön vaiheet. Näin kerätyistä tiedoista muodostuu laadullisia aineistoja joita tulkitaan. Kvalitatiivisia aineistoja voidaan kerätä useilla erilaisilla tavoilla. Aika usein kerääminen tapahtuu teksteinä, mutta myös kuvien tai osallistuvan havainnoinnin avulla. Haastattelut, erityisesti teemahaastattelun metodiikka, muodostavat tavallisimman aineiston keruun muodon, jota tapaustutkimuksessa käytetään.
Kokeneempi tutkija voi käyttää triangulaatiota
Kun tutkijalla on vähän enemmän kokemusta, mahdollistaa useampien metodien käyttö myös triangulaation, eri aineistoilla saatujen tietojen vertailtavuuden, joka lisää tutkimuksen validiteettia (Silverman, 1993, 156). On myös mahdollista, että tapaustutkimuksessa käytetään kvantitatiivisia aineistoja kvalitatiivisten aineistojen ohessa (Eisenhardt, 1989, 545). Tutkimusstrategioiksi erotetaan usein toisistaan (Tesch, 1991,Robson, 1995) kokeellinen eli eksperimentaalinen tutkimus, kvantitatiivinen survey-tutkimus ja kolmantena, heterogeenisempana luokkana kvalitatiivinen kenttätyön tai osallistuvan havainnoinnin moninainen perinne. Case-tutkimuksen eli tapaustutkimuksen perinne on osa kvalitatiivista tutkimusperinnettä ja se muodostaa erityisen tutkimusstrategian, toteaa Aaltio.
Aaltio (2014) toteaa, että tutkimusotteita on luokiteltu myös nomoteettiseen, päätöksentekometodologiseen ja toiminta-analyyttiseen tutkimukseen (ks. Näsi, 1980, 33-36). Tämä jaottelu soveltuu hyvin erityisesti liiketaloustieteellisen tutkimuskentän jäsentämiseen, sillä nomoteettinen tutkimusote erottaa toisistaan käsitteitä ja todellisuutta. Ja kun sitä siis sovelletaan yritystoimintaan, niin yrityselämän arki ja tiede erottuvat siinä toisistaan.
Iiris Aaltio (2014) kirjoittaa että case-tutkimusta käytetään tieteellisen tiedon hankinnan apuna eri tieteenaloilla esimerkiksi kliinisessä psykologiassa tieteellisiin ja terapeuttisiin tarkoituksiin sekä opetuksen välineinä. Aikaisemmmin kvalitatiivinen tutkimusperinne liitettiin kiinteästi tapaustutkimukseen, jossa kohteena on yksi yritys tai yhden henkilön vaiheet. Näin kerätyistä tiedoista muodostuu laadullisia aineistoja joita tulkitaan. Kvalitatiivisia aineistoja voidaan kerätä useilla erilaisilla tavoilla. Aika usein kerääminen tapahtuu teksteinä, mutta myös kuvien tai osallistuvan havainnoinnin avulla. Haastattelut, erityisesti teemahaastattelun metodiikka, muodostavat tavallisimman aineiston keruun muodon, jota tapaustutkimuksessa käytetään.
Kokeneempi tutkija voi käyttää triangulaatiota
Kun tutkijalla on vähän enemmän kokemusta, mahdollistaa useampien metodien käyttö myös triangulaation, eri aineistoilla saatujen tietojen vertailtavuuden, joka lisää tutkimuksen validiteettia (Silverman, 1993, 156). On myös mahdollista, että tapaustutkimuksessa käytetään kvantitatiivisia aineistoja kvalitatiivisten aineistojen ohessa (Eisenhardt, 1989, 545). Tutkimusstrategioiksi erotetaan usein toisistaan (Tesch, 1991,Robson, 1995) kokeellinen eli eksperimentaalinen tutkimus, kvantitatiivinen survey-tutkimus ja kolmantena, heterogeenisempana luokkana kvalitatiivinen kenttätyön tai osallistuvan havainnoinnin moninainen perinne. Case-tutkimuksen eli tapaustutkimuksen perinne on osa kvalitatiivista tutkimusperinnettä ja se muodostaa erityisen tutkimusstrategian, toteaa Aaltio.
Aaltio (2014) toteaa, että tutkimusotteita on luokiteltu myös nomoteettiseen, päätöksentekometodologiseen ja toiminta-analyyttiseen tutkimukseen (ks. Näsi, 1980, 33-36). Tämä jaottelu soveltuu hyvin erityisesti liiketaloustieteellisen tutkimuskentän jäsentämiseen, sillä nomoteettinen tutkimusote erottaa toisistaan käsitteitä ja todellisuutta. Ja kun sitä siis sovelletaan yritystoimintaan, niin yrityselämän arki ja tiede erottuvat siinä toisistaan.
Aaltio (2014) kirjoittaa, että käsiteanalyysiä tarvitaan
tutkimusotteessa täsmennettäessä tutkimuksen tavoitteita ja rajattaessa
tehtävää. Tutkimuksen kohdeilmiön rajaaminen tapahtuu
käsiteperusteisesti. Käsitteellisestä viitekehyksestä konstruoituvat
tutkimuksen hypoteesit ja siinä käytetyt määritelmät. Tehtävänä tällöin on
ilmiön selittäminen ja kausaalisten yhteyksien ja lainalaisuuksien
paikallistaminen.
Tapaustutkimus voi olla määrällistä tai laadullista tutkimusta.Aaltio, Iiris. (2014). Case -tutkimus metodisena lähestymistapana. Metodix. (8.11.2017).
Erikson, P. & Koistinen, K. 2005. Monenlainen tapaustutkimus. Helsinki: Kuluttajatutkimuskeskus. (pdf)
Havainnointi eli observointi. Koppa. Jyväskylän yliopisto. (8.11.2017).
Jokinen & Kuronen Tapaustutkimus Opiskeluopas. Tampereen yliopisto. (8.11.2017).
Pentti Ruotion sivut erinomaiset sivut mm. Tapaustutkimuksesta (8.11.2017).
Anita Saaranen-Kauppinen & Anna Puusniekka. (2006). Tapaustutkimus. KvaliMOTV - Menetelmäopetuksen tietovaranto. Tampere: Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto. (8.11.2017.)
Survey. Koppa. Jyväskylän yliopisto. (8.11.2017).
Viitaniemi, Juhani Tapaustutkimus (Luentokalvot) (8.11.2017.)
Esimerkkejä opinnäytetöistä
Comments