Skip to main content

Yhdistystoiminta

Maatamme sanotaan usein yhdistysten luvatuksi maaksi. Yhdistystoiminta on lailla säädeltyä ja sitä säätelevä laki on nimeltään yhdistyslaki 26.5.1989/503.(Finlex). Perustettu yhdistys rekisteröidään yhdistysrekisteriin, jota hallinnoi Patentti- ja rekisterihallitus. Yhdistyksen nimen perässä olevat kirjaiment ry tarkoittaa rekisteröityä yhdistystä. Yhdistys voi olla myös rekisteröimätön.

Yhdistyksen ja henkilöyhtiön säännöt ovat hyvin pitkälle samoja. Henkilöyhtiöissä omistaja vastaa yhtiönsä toiminnasta koko omaisuudellaan. Samoin on asianlaita REKISTERÖIMÄTTÖMÄSSÄ yhdistyksessä. Tämä on mielestäni sellainen asia, jota ihmiset eivät ole tiedostaneet kovin hyvin. Toisin sanoen, kun yrittäjä vastaa yrityksen sitoumuksista koko omaisuudellaan, vastaa rekisteröimättömän yhdistyksen nimenkirjoittajat yhdistyksen velvoitteista myöskin omalla omaisuudellaan.

"Rekisteröity ja rekisteröimätön yhdistys

Aatteellinen yhdistys voi toimia rekisteröitynä tai rekisteröimättömänä.

Rekisteröidyt yhdistykset ovat oikeuskelpoisia. Ne voivat omistaa omaisuutta, tehdä sopimuksia, laatia tarvittaessa erilaisia anomuksia ja hakemuksia. Rekisteröidyn yhdistyksen jäsenet eivät vastaa henkilökohtaisesti yhdistyksen velvoitteista

Rekisteröimätön yhdistys ei ole oikeuskelpoinen, se ei voi hankkia nimiinsä omaisuutta eikä voi olla toisen yhdistyksen jäsenenä. Sen perustaminen ja toiminta on vapaamuotoista eikä hallitus voi toimia yhdistyksen puolesta sen muita jäseniä sitovasti. Rekisteröimättömän yhdistyksen toiminnasta vastuun kantavat ne henkilöt, jotka ovat osallistuneet vastuun aiheuttavaan toimintaan." (PRH)


Kansaonen, E. & Salla, R. 2002. Perustietoa johtokuntatyöskentelyyn.
Papunetin sivustoilla on selkokielellä erilaisia asioita. Sieltä löytyvät ohjeet myös yhdistystoimintaan.
Myös Kylätoimikuntien sivustolla kerrotaan yhdistystoimman laeista. Lisäksi Partiolaisilla on pitkät perinteet kokousten järjestämisestä. Ehkä olet osallistunut siihen tai ollut aktiivinen Lukiolaisten liiton toiminnassa. Niistä sinulle on kertynyt jo paljon hiljasta tietoa kokouksista ja yhdistyksistä.

Tietosuojavaltuutetun toimiston kannanottoja yhdistystoimintaan.

Yhdistystoiminnassa on usein huomattava määrä kokouksia. Kokouksista pidetään yleensä pöytäkirjaa.
Lakien ja yleisten yhdistystoimintaan liittyvien asetusten lisäksi yhdistystoiminnan kokouskäytännössä otetaan huomioon yhdistyksen säännöt. Kokouksista löytyy oheita myös täältä. Sivustolla on on muutakin puhevistintään liittyvää asiaa.

Yhdistystoiminnassa joudutaan ylläpitämään erilaisia rekistereitä jäsenistä.
Tiedot ovat tarkoitettu vain siihen käyttöön, johon niitä on kerätty.
Tietosuojalaki säätelee kaikkea kerättyä tietoa.
Tietosuojavaltuutetun sivustolla kannattaa vierailla, kun ei ole varma, miten toimia.

Verottajan näkökulma yhdistyksiin löytyy kohdasta Verotusohje yleishyödyllisille yhdistyksille ja säätiöille
Myös verottajan muihin ohjeisiin kannattaa tutustua. Yhdistyksissä järjestetään varsin usein arpajaisia.

Kirjallisuutta:
Halila, H. 1993. Toimivaltajako yhdistyksissä.
Halila, H. 1988. Yhdistyksen jäsenluettelo.
Halila, H. - Tarasti, L. 1996 Yhdistysoikeus.

Riitesuo, R. 2001. Erottaminen ja kurinpito yhdistyksessä.
Riitesuo, R. 2004. Yhdistyksen kokousmenettely.

Comments

Popular posts from this blog

Projektisanastoa

Kuvat Margit Mannila Projektijohtamisen sanastoa  Projekti-instituutti (14.2.2017) Tässä esimerkinomaisesti joitakin projektijohtamiseen liittyviä termejä ja niiden määritelmiä. A Guide to the Project Management Body of Knowledge (PM BOK) A Guide to the Project Management Body of Knowledge eli PMBOK on projektijohtamisen kansainvälisen järjestön Project Management Instituten (PMI:n) julkaisema, standardin asemassa oleva projektijohtamisen yleisteos, joka kuvaa projektijohtamisen prosessit ja tarjoaa yleisiä ohjeita projektin organisoimiseksi ja johtamiseksi. Teoksen ensimmäinen painos on vuodelta 1981. Aikalaskenta Laskentamenttely, jolla saadaan kunkin tehtävän aikaisimmat ja myöhäisimät alkamis- ja päättymisajat sekä pelivarat. Aikasuunnittelu Projektin tehtäväerittely ja aikataulun laatiminen.  Aikaisin alkamishetki (AAH) Tehtävän alkuriippuvuukisen määräämä aikaisin mahdollinen alkamishetki. Myöhäisin alkamishetki (MAH) Tehtävän loppuriippuvuuksi...

Katetuottolaskenta ja -hinnoittelu

Kuva Margit Mannila Katetuottolaskennassa tarkastellaan mm. seuraavia asioita (ks.  Tomperi, S. (2010). Yrityksen taloushallinto 3. Kannattavuus- ja kustannuslaskenta. Edita. 23-68): Kriittinen myynti Varmuusmarginaali Kannattavuuskuvio Katetuottokuvio Kannattavuuteen vaikuttavia tekijöitä: hinnan nousu myynnin lisäys muuttuvien kustannusten aleneminen kiinteiden kustannusten aleneminen taloustekijöiden keskinäinen riippuvuus  myynnin rakenne ja kannattavuus alennukset kilpailukeinona Katetuottohinnoittelu-kirjoituksen alkuperäinen lähde on täällä . KATETUOTTOHINNOITTELU Katetuottohinnoittelu perustuu minimikalkyyliin, jossa tuotteelle kohdistetaan vain muuttuvat kustannukset ja hinnoittelussa huomioidaan katetarve kiinteille kustannuksille ja tavoitevoitolle. Peruskaava Tuotteen tai palvelun muuttuvat kustannukset    + Katetuottotavoite = Myyntihinta ilman alv    + Arvonlisävero = Verollinen myyntihinta Kate las...

Oikeustapausharjoitusten ja -analyysin ratkaisuohjeet

  Kuvat Margit Mannila Oikeudellisen ratkaisutoiminnan perusrakenne Oikeudellista ratkaisutoimintaa eli oikeudellisten ongelmien tai tapausten ratkaisemista voidaan yksinkertaistetusti kuvata niin sanotun subsumption avulla. Tämä subsumptiopäättely rakentuu seuraavasti: Kuvataan oikeudellisen normin (esim. lain) oikeusohje. ( ylälause ) Kuvataan ongelmatilanteen tosiasiat. ( alalause ) Sovelletaan oikeusohjetta kyseiseen tapaukseen sijoittamalla alalauseen sisältämät tosiasiat ylälauseen tunnusmerkistöön jolloin saadaan johtopäätös. (Anni Tuomela 7.6.2017) Tämä on ns. syllogismimalli (ks. Virolainen & Martikainen 2010, 229). Virolainen & Martikainen (2010, 227-228) toteavat, että OK 4/1734 24:4 ja ROL 39/1889 11:4 mukaan tuomion perusteluissa on ilmoitettava, mihin seikkoihin ja oikeudelliseen päätökseen ratkaisu perustuu. Ks. myös hallinnonkäyttölain 586/1996  53 §.  Perusteluissa on oltava tosiasia- eli faktaperustelu (faktapremissi...