Leena Penttinen (2005) tarkastelee väitöstutkimuksessaan Gradupuhetta tutkielmaseminaarissa, gradun tekemisen ja toisaalta myös sen ohjauksen haasteita. Penttinen lähestyy tutkimusaineistoa diskurssianalyyttisen menetelmän avulla. Mielestäni tämä väitöskirja on erinomainen esimerkki diskurssianalyyttistä työtä tekevälle tai sen tekemistä harkitsevalle opiskelijalle tai jo varttuneemmallekin tutkijalle. Menetelmää on käytetty hyvin ja työ on kirjoitettu erinoimaisesti. Sitä on miellyttävä lukea.
Siteeran tähän hieman Penttisen työtä.
Penttisen (2005, 23) mukaan graduissa on havaittavissa neljä toisistaan poikkeavaa typpitarinaa: sankaritarina, tragedia, arkitarina ja pakkotyötarina.
Sankaritarinassa gradu näyttäytyy opintojen myyttisenä loppuhuipentumana. Se on aivan erityinen opintosuoritus. Tekijä asemoituu kunnianhimoiseksi riviopiskelijaksi erottuvaksi itsenäiseksi ja osin myös itsepäiseksi suoriutujaksi. Graduntekijän tavoitteena on näyttää mihin hän pystyy. Ohjaajan rooli jää vähäiseksi. Sillä sankarit eivät tarvitse apua. Sankarin prosessi kulkee flown kautta masennukseen. Gradu kuitenkin valmistuu ja Sankari saa usein hyvän arvosanankin. Tragediassakin gradu on myyttinen loppuhuipentuma. Sillä erotuksella, että loppu ei ole onnellinen. Ohjauskaan ei auta. Ohjausvuorovaikutus epäonnistuu joko opiskelijan oman kyvyttömyyden tai ohjaajasta johtuvien ongelmien takia. (Penttinen 2005.)
Penttisen siteeraaman Ylijoen (1998) mukaan graduvaihetta voidaan pitää eräänlaisena heimoon siirtymisen riittitilanteena. Se on kriittinen testitilanne, jossa koetellaan erityisesti heimon kulttuurin omaksumista ja sisäistämistä. (Penttinen 2005, 25.) Gradu altistaa itsearvioinnille. Se sisältää häpeän ja ylpeyden tunteita. Gradun kautta opiskelijan toiminta tulee näkyväksi myös hänelle itselleen. Gradussa punnitaan, kuinka opiskelija osaa käyttää tieteellistä kieltä ja sitä kautta paljastuu myös se kuinka sisällä hän on omalla alallaan.
Arkitarinassa kuten ei myöskään pakkotyötarinassa graduun ei sisälly mystiikkaa. Arkitarinassa gradu on opinnot päättävä opintosuoritus muiden joukossa. Tekijä on valmis ahkeroimaan, sillä hän ymmärtää työn laajuuden. Tarinan teeman juoni on "gradu valmistuu tekemällä". Ohjaaja on arkitarinassa "valmentaja ja konsultti", jolta opiskelija voi tarvittaessa hakea apua.
Pakkotyötarinassa tekijä asettaa vastakkain sankarit ja itsensä kaltaiset ammatillisesti orientoituvat opiskelijat. Hänelle gradu on opintojen loppuun sijoitettu rangaistus. Ohjaajan vaatimukset ja odotukset pakkotyöntekijä kokee kiusantekona ja ohjaajat ylipäätään kiusallisina ja turhantärkeinä tieteellisyyden vartijoina. Tekijän kysymys kuuluu miksi tämä on tehtävä. Gradussa tekijä ei koe oppineensa mitään oleellista eikä valmistunut työkään ole millään tavalla erityisen hyvä. (Penttinen 2005, 23-24.)
Penttinen tuo esiin Peräkylän (1997, 180) näkemyksen, jonka mukaan instituutiot ovat läsnä keskusteluissa erityisinä keskustelukontekstiin liittyvinä elementteinä. Vastaavasti Drewn ja Heritage (1992) ovat Penttisen mukaan paikantaneet istitutionaaliselle keskustelulle seitsemän ominaista piirrettä. Ne ovat paikannettavissa myös tutkielmaseminaarissa.
1. Sanojen ja kuvausten valinta on tyypillistä juuri tietyille instituutioille.
2. Reponsiivinen toiminta valitaan isntituution mukaan.
3. Toiminnan kielellisessä muotoilussa on erilaisia variaatioita, joiden valinnat ovat yhteyksissä institutionaalisten tehtävien suorittamiseen.
4. Vuoronvaihtorakenne voi olla kytkoksissä toimijoiden institutionaalisiin tehtäviin.
5. Keskustelun kokonaisrakenne voi olla kytköksissä toimijoiden institutionaalisiin tehtäviin.
6. Ammatillinen rooli keskustelussa saattaa sisältää neutraalisuutta asian käsittelyssä.
7. Vuorovaikutus on epäsymmetristä.
Penttisen väitöstutkimusta kannattaa selailla gradun tekemisen aloitusvaiheessa, tosin sen selailusta on mielestäni hyötyä kyllä muulloinkin.
Etenkin kannattaa kiinnittää huomiota siihen, miten ohjaajat kommunikoivat.
Esim. kun ohjaaja sanoo, että työssäsi on jo paljon hyviä aineksia...se ei tarkoita, että voisit ryhytä lepäämään laakereilla ja lopettaa työn viilaamiseen. Kun ohjaajasi sanoo näin, niin työsi ei ole vielä läheskään valmis, vaan olet päässyt hänen mielestään vasta vähän kartalle siitä, mitä sinun oikeasti pitäisi tehdä.
Gradulla tarkoitetaan maisteriopintojen lopputyötä. (wikipedia)
Jyväskylän yliopiston verkosta löytyviö oppaita:
Graduasema (Jyväskylän yliopisto)
Graduoppaita ja hyödyllisiä linkkejä (Jyväskylän yliopisto)
Salminen Ari (Jyväskylän yliopisto)
Aineistoa muualla:
Graduttaja (Joensuun yliopisto)
Helsingin yliopisto, opettajankoulutuslaitos, opas tutkielman tekijälle. Aiheeseen liittyvä sivusto.
Matkalla maisteriksi (Helsingin yliopisto)
Opas opinnäätteen vientäjäelle (Kuopion yliopisto)
Sekalaista gradusta (finnbarents)
Sosiaalipsykologian gradusivusto (Helsingin yliopisto)
Tieteellinen kirjoittaminen (Ritva Koskennummi-Sivonen)
Myös blogia voi käyttää Gradun tekemisen apuvälineenä.
Tässä esimerkki Jyväskylän yliopiston kirjoittamista pääaineenaan opiskelevan Minni Niemelän (ei sukua) blogi: I make milk, what's your superpower?
Tutkimuksen tekemistä edeltää huolellinen suunnittelu. Hyvin laadittu tutkimussuunnitelma helpottaa gradun tekemistä. Tutkimussuunnitelman taustalla on hyvä tutkimuskysymys, jonka päälle koko prosessi rakentuu. Olen rakentanut tutkimussuunnitelmaan liittyvän tehtävän, josta on, huolellisesti tehtynä, hyötyä graduprosessissa. Tehtävä noudattelee gradun/akateemisen tutkimuspaperin sisältöä. Se vaatii tekijältään aika paljon itseopiskelua, mutta huolella tehdystä harjoituksesta saa todennäköisesti osia lähes sellaisenaan graduun.
Laitan tähän siis vielä uudelleen jo viime vuoden loppupuolella julkaisemani tehtävänannon. Sen avulla pääsee, itsenäisestikin, jo jonkilaiseen alkuu.
YRIS181 Case study method Margit Niemelä, PhD., Post Doctoral Researcher
Writing up your Research Proposal
The purpose of the task is to contribute you to make a research proposal about your own topic by using some case study method. Typically the four main questions for research design are:
Lähde: Hirsjärvi, Remes, Sajavaara, Tutki ja kirjoita.
Väitöstyö ei juurikaan poikkea gradusta muuten kuin, että se on gradua laajempi ja gradua huomattavasti itsenäisempi opinnäytetyö. Väitöskirjassa on karkeasti arvioituna noin (keskimäärin noin 160 sivua) puolet enemmän sivuja kuin laajassa gradussa. Väitöskirjan onnistumisen kannalta tutkimusongelma/tutkimuskysymys on tärkeä. Tutkimuskysymys ohjaa tutkimuksen kakkia valintoja metodivalintaa (kvantitattiivinen vai kvalitatiivinen metodi) ks. linkki metodista ja menetelmävalintaa (tieteellinen menetelmä ks. myös tämä linkki).
Teoreettisessa viitekehyksessä kerrotaan, miten aihetta on aiemmin tutkittu ja esitellään keskeisimmät tutkimuskoulukunnat ja tulokset, perustellaan oma tutkimuskysymys (miksi aihetta on edelleen tarpeen tutkia ja miksi juuri tästä näkökulmasta) ja esitellään valittuun näkökulmaan liittyvä kirjallisuus perusteellisesti.
Haaparanta, Leila & Ilkka Niiniluoto: Johdatus tieteelliseen ajatteluun. Helsingin yliopiston filosofian laitoksen julkaisuja 3/1986. 6., korjattu painos. Helsinki: Helsingin yliopisto, 1991. ISBN 951-45-4077-8.
Niiniluoto, Ilkka: Johdatus tieteenfilosofiaan: Käsitteen- ja teorianmuodostus. Helsinki: Otava, 1980. ISBN 951-1-05435-X.
Niiniluoto, Ilkka: Tiede, filosofia ja maailmankatsomus: Filosofisia esseitä tiedosta ja sen arvosta. Helsinki: Otava, 1984. ISBN 951-1-08016-4.
Tuomela, Raimo: Tiede, toiminta ja todellisuus: Tieteellisen maailmankäsityksen filosofiset perusteet. Filosofian kirjasto 11. Helsinki: Gaudeamus, 1983. ISBN 951-662-334-4.
Laitan tähän siis vielä uudelleen jo viime vuoden loppupuolella julkaisemani tehtävänannon. Sen avulla pääsee, itsenäisestikin, jo jonkilaiseen alkuu.
YRIS181 Case study method Margit Niemelä, PhD., Post Doctoral Researcher
Writing up your Research Proposal
The purpose of the task is to contribute you to make a research proposal about your own topic by using some case study method. Typically the four main questions for research design are:
- What questions to study?
- What kind of data is relevant?
- What kind of data to collect?
- How to analyze the data?
Introduction
Write at first the introduction of your topic.
What you are going to study? Explain what the aims of your research are. Analyze what kind of main findings you’ll have.
Literature review
Literature review, as the name shows, review of previous works of your topic
- how the others have been made research about the topic
- what have been the main findings recently
- Conclusion: that has been made and I’m going to do that….
Literature review is really the most important part of your research design. It explores the theoretical perspective.
Method
Method is how the results will be achieved…
- how the data will be collected
- how the data will be analyzed….
- Choose suitable case study type for your research question—argue why the chosen one is the best
How you do your research…
- when data will be collected?
- how are you working with your research?
Results and discussion
Results and discussion you present (at the moment) potential results…
(You can get the hypotheses for your research.)
Conclusion
Lähde: Hirsjärvi, Remes, Sajavaara, Tutki ja kirjoita.
Väitöstyö ei juurikaan poikkea gradusta muuten kuin, että se on gradua laajempi ja gradua huomattavasti itsenäisempi opinnäytetyö. Väitöskirjassa on karkeasti arvioituna noin (keskimäärin noin 160 sivua) puolet enemmän sivuja kuin laajassa gradussa. Väitöskirjan onnistumisen kannalta tutkimusongelma/tutkimuskysymys on tärkeä. Tutkimuskysymys ohjaa tutkimuksen kakkia valintoja metodivalintaa (kvantitattiivinen vai kvalitatiivinen metodi) ks. linkki metodista ja menetelmävalintaa (tieteellinen menetelmä ks. myös tämä linkki).
Teoreettisessa viitekehyksessä kerrotaan, miten aihetta on aiemmin tutkittu ja esitellään keskeisimmät tutkimuskoulukunnat ja tulokset, perustellaan oma tutkimuskysymys (miksi aihetta on edelleen tarpeen tutkia ja miksi juuri tästä näkökulmasta) ja esitellään valittuun näkökulmaan liittyvä kirjallisuus perusteellisesti.
Haaparanta, Leila & Ilkka Niiniluoto: Johdatus tieteelliseen ajatteluun. Helsingin yliopiston filosofian laitoksen julkaisuja 3/1986. 6., korjattu painos. Helsinki: Helsingin yliopisto, 1991. ISBN 951-45-4077-8.
Niiniluoto, Ilkka: Johdatus tieteenfilosofiaan: Käsitteen- ja teorianmuodostus. Helsinki: Otava, 1980. ISBN 951-1-05435-X.
Niiniluoto, Ilkka: Tiede, filosofia ja maailmankatsomus: Filosofisia esseitä tiedosta ja sen arvosta. Helsinki: Otava, 1984. ISBN 951-1-08016-4.
Tuomela, Raimo: Tiede, toiminta ja todellisuus: Tieteellisen maailmankäsityksen filosofiset perusteet. Filosofian kirjasto 11. Helsinki: Gaudeamus, 1983. ISBN 951-662-334-4.
Comments