Kuva Margit Mannila
Muutama asia muistiin lyhyesti jääviydestä.
Jääviys (Wikipedia) tai esteellisyys (Edilex)
Kunnat ja kunnallisessa päätöksenteossa asennoituvat jäävyteen omalla (?) ja mielestäni paikoin hieman mielenkiintoisellakin tavalla. Jääviyteen liittyy aina läheisesti myös moraali ja etiikka. Jääviys on asia, joka pitäisi kyetä tunnistamaan itse.
Ks. myös Jyväskylän yliopiston listaus asiasanoista. (Kokoustekniikka)
Esteellisyys eli jääviys
Yhdistyksen jäsenen sellainen suhde asiaan, että hänen puolueettomuutensa tai objektiivisuutensa kokousasian käsittelyssä vaarantuu. Yhdistyksen jäsenen velvollisuus yhdistyslain 37 §:n mukaan on olla osallistumatta sellaisen asian käsittelyyn, jossa hänen yksityinen etunsa on ristiriidassa kokouksen edun kanssa. Ks. asianosainen. (Lähde Jyväskylän yliopisto, sivuilla muutakin hyvää kokousasiaa)
37 § Esteellisyys (Lähde: Yhdistyslaki)
Hallituksen jäsen tai yhdistyksen toimihenkilö ei saa osallistua hänen ja yhdistyksen välistä sopimusta koskevan eikä muunkaan sellaisen asian käsittelyyn eikä ratkaisemiseen, jossa hänen yksityinen etunsa saattaa olla ristiriidassa yhdistyksen edun kanssa.
Virkamiehen jääviydestä (Laki24)
Esteellisyys Tässä virkamiehenjääviyden muotoja (Tampereen kaupunki).
Kuntalain 52 §:n 2 momentin mukaan viranhaltijan ja muun luottamushenkilön kuin valtuutetun esteellisyydestä ovat voimassa hallintomenettelylain 10 §:ssä säädetyt esteellisyysperusteet. Hallintomenettelylain 10 §:n mukaan muu luottamushenkilö kuin valtuutettu ja viranhaltija ovat esteellisiä, jos
- hän tai hänen lähisukulaisensa on asiassa asianosainen (asianosaisjäävi),
- ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai haittaa hänelle tai hänen lähisukulaiselleen (intressijäävi),
- henkilö tai hänen lähisukulaisensa avustaa tai edustaa asianosaista tai sitä, jolle asiasta on odotettavissa erityistä hyötyä haittaa (edustusjäävi),
- henkilö on palvelussuhteessa tai käsiteltävään asiaan liittyvässä toimeksiantosuhteessa asianosaiseen tai siihen, jolle asiasta on odotettavissa erityistä hyötyä tai haittaa (palvelussuhdejäävi), kuitenkin siten, ettei palvelussuhde kuntaan luo pääsääntöisesti jääviyttä,
- henkilö on hallituksen tai siihen rinnastettavan toimielimen jäsenenä taikka toimitusjohtajana tai sitä vastaavassa asemassa sellaisessa yhteisössä, säätiössä tai julkisoikeudellisessa laitoksessa, joka on asianosainen tai jolle asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa (yhteisöjäävi),
- luottamus henkilön puolueettomuuteen muusta erityisestä syystä vaarantuu (yleislausekejäävi).
Esteellinen henkilö ei saa ottaa osaa asian mihinkään käsittelyvaiheeseen eli valmisteluun, päätöksentekoon tai täytäntöönpanoon (käsittelykielto). Tällainen henkilö ei myöskään saa olla läsnä asiaa käsiteltäessä (läsnäolokielto). Mikäli esteellinen henkilö on ottanut osaa asian käsittelyyn tai ollut läsnä sitä käsiteltäessä, rasittaa päätöstä muotovirhe.
Tapauksessanne laadittavat rantaosayleiskaavat luovat oikeusvaikutuksia ja niiden pohjalta on tarkoitus myöntää rakennusluvat. Kaava-alueella maata omistavilla tai vuokrasopimuksen perusteella hallinnoivilla on siten katsottava olevan asiassa odotettavissa erityistä hyötyä tai haittaa, joten he ovat asiassa omalla kaava-alueellaan esteellisiä (intressijäävi). Lisäksi tällaiset henkilöt ovat esteellisiä myös käsiteltäessä muunkin alueen rantaosayleiskaavaa, jos tällä alueella tehtävällä päätöksellä on vaikutuksia myös heidän alueellaan tehtävään päätökseen. Tapauksessa Konniveden kaava-alueella maata omistavat tai vuokrasopimuksen perusteella hallinnoivat voivat siten olla esteellisiä osallistumaan myös Ruotsalaisen kaava-alueen päätöksentekoon, mikäli yhdellä alueella tehtävä päätös vaikuttaa myös toisella alueella tehtävään päätökseen.
Esteellisiä tapauksessanne ovat yhteisöjäävisäännöksen perusteella myös sellaiset lautakunnan jäsenet, jotka ovat sellaisten yhteisöjen, yhdistysten tai yritysten hallituksen jäseniä, jotka omistavat tai hallinnoivat maa-alueita kyseiseltä kaava-alueelta. Edustusjäävisäännöksen perusteella lautakunnan jäsen, joka edustaa alueen mökkiläisiä, on niinikään jäävi ottamaan osaa asian käsittelyyn.
Asiakirjajulkisuus ja luottamushenkilöiden tiedonsaantioikeus
Olette pyytäneet lausuntopyynnössänne yleisesti lausuntoa asiakirjajulkisuudesta kaava-asioissa. Lausuntopyyntönne liitetyn teknisen lautakunnan pöytäkirjaotteen perusteella näyttäisi, että kunnassanne julkisuusasia olisi ongelmallinen yleisen asiakirjajulkisuuden lisäksi myös luottamushenkilöiden tiedonsaantioikeuden osalta. Jäljempänä julkisuutta ja tiedonsaantioikeutta on käsitelty sekä asiakirjojen julkisuusnäkökulmasta että luottamushenkilön tiedonsaantioikeuden näkökulmasta.
Asiakirjajulkisuuslaki
Kunnallisten asiakirjojen julkisuutta säätelee laki yleisten asiakirjojen julkisuudesta. Asiakirjajulkisuuslaki jakaa asiakirjat julkisuuden perusteella seuraaviin ryhmiin: julkiset, ei-julkiset ja salassapidettävät asiakirjat. Asiakirjojen julkisuusryhmien lisäksi laki jakaa tiedonsaantioikeuden, julkisuuden eri lajeihin: yleisöjulkisuuteen, asianosaisjulkisuuteen ja viranomaisten oikeuteen saada asiasta tietoja.
Asiakirjajulkisuuslain lähtökohtana on kuntien omien asiakirjojen osalta, että kunnan asiakirjat ovat julkisia, kun ne ovat valmiita. Toimielimen pöytäkirja liitteineen tulee valmiiksi, kun se on allekirjoitettu ja tarkastettu. Valmisteltavana olevat asiakirjat ovat lainmukaisessa jaottelussa ei-julkisia eli niistä voidaan antaa tietoja viranomaisen niin päättäessä. Velvollisuutta antaa tietoja valmisteltavana olevasta asiakirjasta ei asiakirjajulkisuuslain perusteella siten ole.
Tapauksessanne kaavoitustyö on alustavan kaavaluonnoksien työstämisvaiheessa. Kaavat ovat valmisteluvaiheessa ja siten ne ovat ei-julkisia asiakirjoja. Kun kaavaa käsitellään lautakunnassa, kaavaa koskevat asiat tulevat käsiteltävin osin julkisiksi lautakunnan pöytäkirjan allekirjoittamisen ja tarkastamisen jälkeen. Koska liitteetkin tulevat tällöin julkisiksi kaavaluonnos tulee julkiseksi, mikäli se on pöytäkirjan liitteenä. Kaava-asiaa koskeva pöytäkirjaa ei siten voi pitää ei-julkisena tai salaisena asiakirjana tai tiedonsaantioikeutta rajata vain asianosaisiin sillä perusteella, että muu osa kaavaa on vielä valmisteltavana. Toisaalta yksittäisen kaava-asian käsittely ei merkitse oikeutta saada tietoa koko laadittavasta kaavaluonnoksesta, vaan vain yksittäistä kaava-asiaa koskevasta pöytäkirjasta.
Luottamushenkilöiden tiedonsaantioikeus
Luottamushenkilöillä on asiakirjajulkisuuslain lisäksi oikeus saada tietoja kuntalain 43 § perusteella. Säännöksen mukaan luottamushenkilöllä on oikeus saada kunnan viranomaiselta tietoja ja nähtäväkseen asiakirjoja, joita hän toimiessaan pitää tarpeellisina, jollei salassapitoa koskevista säännöksistä muuta johdu.
Lausuntopyyntöön liitetyn teknisen lautakunnan pöytäkirjaotteen mukaan lautakunnassa on jaettu kaavan valmistelua koskevaa ei-julkista materiaalia niille teknisen lautakunnan jäsenille, jotka eivät ole asiassa esteellisiä. Aineistoa ei ole annettu esteellisille lautakunnan jäsenille. Mikäli lautakunnan jäsen kuitenkin haluaa nähtäväkseen saman aineiston, ei häneltä voi kuntalain 43 §:n perusteella tämän aineiston saamista kieltääkään. Lautakunnan jäsen, joka on yksittäisessä kysymyksessä esteellinen, voinee aina perustella tarvitsevansa tietoa esim. toisen kaava-alueen asioiden käsittelyä varten, joten hänelle on kuntalain 43 §:n perusteella annettava tällainenkin aineisto, jos hän sitä pyytää. Valmisteltavana olevat asiakirjathan eivät ole salaisia asiakirjoja, vaan vain ei-julkisia.
SUOMEN KUNTALIITTO
Lakiasiain päällikkö Kari Prättälä
Lakimies Auli Valli-Lintu
Kunnallinen itsehallintoTapauksessanne laadittavat rantaosayleiskaavat luovat oikeusvaikutuksia ja niiden pohjalta on tarkoitus myöntää rakennusluvat. Kaava-alueella maata omistavilla tai vuokrasopimuksen perusteella hallinnoivilla on siten katsottava olevan asiassa odotettavissa erityistä hyötyä tai haittaa, joten he ovat asiassa omalla kaava-alueellaan esteellisiä (intressijäävi). Lisäksi tällaiset henkilöt ovat esteellisiä myös käsiteltäessä muunkin alueen rantaosayleiskaavaa, jos tällä alueella tehtävällä päätöksellä on vaikutuksia myös heidän alueellaan tehtävään päätökseen. Tapauksessa Konniveden kaava-alueella maata omistavat tai vuokrasopimuksen perusteella hallinnoivat voivat siten olla esteellisiä osallistumaan myös Ruotsalaisen kaava-alueen päätöksentekoon, mikäli yhdellä alueella tehtävä päätös vaikuttaa myös toisella alueella tehtävään päätökseen.
Esteellisiä tapauksessanne ovat yhteisöjäävisäännöksen perusteella myös sellaiset lautakunnan jäsenet, jotka ovat sellaisten yhteisöjen, yhdistysten tai yritysten hallituksen jäseniä, jotka omistavat tai hallinnoivat maa-alueita kyseiseltä kaava-alueelta. Edustusjäävisäännöksen perusteella lautakunnan jäsen, joka edustaa alueen mökkiläisiä, on niinikään jäävi ottamaan osaa asian käsittelyyn.
Asiakirjajulkisuus ja luottamushenkilöiden tiedonsaantioikeus
Olette pyytäneet lausuntopyynnössänne yleisesti lausuntoa asiakirjajulkisuudesta kaava-asioissa. Lausuntopyyntönne liitetyn teknisen lautakunnan pöytäkirjaotteen perusteella näyttäisi, että kunnassanne julkisuusasia olisi ongelmallinen yleisen asiakirjajulkisuuden lisäksi myös luottamushenkilöiden tiedonsaantioikeuden osalta. Jäljempänä julkisuutta ja tiedonsaantioikeutta on käsitelty sekä asiakirjojen julkisuusnäkökulmasta että luottamushenkilön tiedonsaantioikeuden näkökulmasta.
Asiakirjajulkisuuslaki
Kunnallisten asiakirjojen julkisuutta säätelee laki yleisten asiakirjojen julkisuudesta. Asiakirjajulkisuuslaki jakaa asiakirjat julkisuuden perusteella seuraaviin ryhmiin: julkiset, ei-julkiset ja salassapidettävät asiakirjat. Asiakirjojen julkisuusryhmien lisäksi laki jakaa tiedonsaantioikeuden, julkisuuden eri lajeihin: yleisöjulkisuuteen, asianosaisjulkisuuteen ja viranomaisten oikeuteen saada asiasta tietoja.
Asiakirjajulkisuuslain lähtökohtana on kuntien omien asiakirjojen osalta, että kunnan asiakirjat ovat julkisia, kun ne ovat valmiita. Toimielimen pöytäkirja liitteineen tulee valmiiksi, kun se on allekirjoitettu ja tarkastettu. Valmisteltavana olevat asiakirjat ovat lainmukaisessa jaottelussa ei-julkisia eli niistä voidaan antaa tietoja viranomaisen niin päättäessä. Velvollisuutta antaa tietoja valmisteltavana olevasta asiakirjasta ei asiakirjajulkisuuslain perusteella siten ole.
Tapauksessanne kaavoitustyö on alustavan kaavaluonnoksien työstämisvaiheessa. Kaavat ovat valmisteluvaiheessa ja siten ne ovat ei-julkisia asiakirjoja. Kun kaavaa käsitellään lautakunnassa, kaavaa koskevat asiat tulevat käsiteltävin osin julkisiksi lautakunnan pöytäkirjan allekirjoittamisen ja tarkastamisen jälkeen. Koska liitteetkin tulevat tällöin julkisiksi kaavaluonnos tulee julkiseksi, mikäli se on pöytäkirjan liitteenä. Kaava-asiaa koskeva pöytäkirjaa ei siten voi pitää ei-julkisena tai salaisena asiakirjana tai tiedonsaantioikeutta rajata vain asianosaisiin sillä perusteella, että muu osa kaavaa on vielä valmisteltavana. Toisaalta yksittäisen kaava-asian käsittely ei merkitse oikeutta saada tietoa koko laadittavasta kaavaluonnoksesta, vaan vain yksittäistä kaava-asiaa koskevasta pöytäkirjasta.
Luottamushenkilöiden tiedonsaantioikeus
Luottamushenkilöillä on asiakirjajulkisuuslain lisäksi oikeus saada tietoja kuntalain 43 § perusteella. Säännöksen mukaan luottamushenkilöllä on oikeus saada kunnan viranomaiselta tietoja ja nähtäväkseen asiakirjoja, joita hän toimiessaan pitää tarpeellisina, jollei salassapitoa koskevista säännöksistä muuta johdu.
Lausuntopyyntöön liitetyn teknisen lautakunnan pöytäkirjaotteen mukaan lautakunnassa on jaettu kaavan valmistelua koskevaa ei-julkista materiaalia niille teknisen lautakunnan jäsenille, jotka eivät ole asiassa esteellisiä. Aineistoa ei ole annettu esteellisille lautakunnan jäsenille. Mikäli lautakunnan jäsen kuitenkin haluaa nähtäväkseen saman aineiston, ei häneltä voi kuntalain 43 §:n perusteella tämän aineiston saamista kieltääkään. Lautakunnan jäsen, joka on yksittäisessä kysymyksessä esteellinen, voinee aina perustella tarvitsevansa tietoa esim. toisen kaava-alueen asioiden käsittelyä varten, joten hänelle on kuntalain 43 §:n perusteella annettava tällainenkin aineisto, jos hän sitä pyytää. Valmisteltavana olevat asiakirjathan eivät ole salaisia asiakirjoja, vaan vain ei-julkisia.
SUOMEN KUNTALIITTO
Lakiasiain päällikkö Kari Prättälä
Lakimies Auli Valli-Lintu
Oikeustapauksia
Lahjoman vastaanotto
Hankinnat
Esim. Tarjouskilpailusta poissulkeminen puuttellisen tarjouksen vuoksi.
Esteellisyys ja sidonnaisuudet (Iisalmi.fi)
Comments