Skip to main content

Maksiimi



 Kuva Margit Mannila


Maksiimilla tarkoitetaan lyhyttä kokemuksesta johdettua yleistä totuutta, periaatetta tai käyttäytymissääntöä. Se sisältää tyypillisesti jonkin elämänohjeen, joka on usein  puettu mietelauseen (aforismin) muotoon. (Wikipedia)
  • Aristoteles: "Nuoren miehen ei sovi ilmaista ehdottomia elämänohjeita."
  • Karl von Clausewitz: "Sota on politiikan jatkamista toisin keinoin."
  • Kardinaali Richelieu: "Mikään ei ole valtiolle vaarallisempaa kuin ne, jotka yrittävät hallita kuningaskuntia kirjoista otettujen maksiimien avulla."
  • Plutarkhos: "Ihmisen on mahdotonta oppia sitä, minkä hän luulee jo tietävänsä."
  • Einstein: "Terve järki tarkoittaa ennakkoluuloja, jotka ihminen on kerännyt 18. ikävuoteensa mennessä."
Sivistyssanakirjan mukaan maksiimi on:

  1. elämänohje, periaate
  2. mietelause.
Kirjailija, lakimies, Jarkko Tontti valottaa maksiimia Kirjaamo-blogissaan seuraavalla esimerkillä: "Äärimmäisessä muodossaan suvereenin tahdon ylivalta ilmeni kansallissosialistisessa Saksassa, jossa oikeusjärjestyksen perusta oli maksiimi Das Gesetz ist der Wille des Führers (laki on Johtajan tahto)."

Teoksessa Oikeustiede (2011) Antti Aine (2011, 10) kirjoittaa, että oikeusperiaatteet luovat edellytyksiä oikeusjärjestyksen sisällölliseen perustelemiseen. Ne muodostavat yhteyden oikeusjärjestyksen sekä sen taustalla olevien yhteiskunnallisten arvojen ja tavoitteiden välille. Oikeusperiaatteet tuovat niiden taustalla olevat arvot ja tavoitteet oikeusjärjestyksen osaksi ja siten oikeudellisesti merkityksellisiksi. Ne edellyttävät tausta-arvonsa tai -tavoitteensa mahdollisimman laajaa soveltamista (maksiimi). Kirjoittaja viittaa Tolosen (1988, 188) teokseen.

Oikeustiede on Suomalaisen lakimiesyhdistyksen vuosikirja. 

Comments

Popular posts from this blog

Opinnäytetyön työsuunnitelma

Opinnäytetyön työsuunnitelman kappaleet Seinäjoen ammattikorkeakoulun opinnäytetyöohjeen mukaan. 1. Työn tausta - Tilanne yrityksessä/organisaatiossa - Tilanne markkinoilla/toimintaympäristössä yms. - Kirjallisuudessa tms. esiintyvät teemat 2. Työn tavoitteet - Johdetaan työn taustasta - Työn päätarkoitus - Osaongelmat (mahdollistavat päätarkoituksen saavuttamisen) - Työn merkitys: kuka hyötyy ja mitä/miten - Rajaukset: mitä otetaan mukaan ja mitä jää ulkopuolelle - Viittaus tarvittaessa mahdoolisiin erillisiin projektisuunnitelmiin 3. Työn teoreettinen tausta (viitekehys) - Aihealue, keskeiset käsitteet ja niiden väliset suhteet 4. Toimenpidesuunnitelma - Tärkeimmät toimenpiteet: mitä pitää tehdä - Viittaus tarvittaessa mahdollisiin erillisiin projektisuunnitelmiin 5. Mahdolliset tutkimusmenetelmät - Mikäli työ vaatii tutkimuksen/tutkimusten tekemistä - Tarvittavan tiedon luonne: - mikä menetelmä - keneltä - miten (konkrettisesti...

Projektisanastoa

Kuvat Margit Mannila Projektijohtamisen sanastoa  Projekti-instituutti (14.2.2017) Tässä esimerkinomaisesti joitakin projektijohtamiseen liittyviä termejä ja niiden määritelmiä. A Guide to the Project Management Body of Knowledge (PM BOK) A Guide to the Project Management Body of Knowledge eli PMBOK on projektijohtamisen kansainvälisen järjestön Project Management Instituten (PMI:n) julkaisema, standardin asemassa oleva projektijohtamisen yleisteos, joka kuvaa projektijohtamisen prosessit ja tarjoaa yleisiä ohjeita projektin organisoimiseksi ja johtamiseksi. Teoksen ensimmäinen painos on vuodelta 1981. Aikalaskenta Laskentamenttely, jolla saadaan kunkin tehtävän aikaisimmat ja myöhäisimät alkamis- ja päättymisajat sekä pelivarat. Aikasuunnittelu Projektin tehtäväerittely ja aikataulun laatiminen.  Aikaisin alkamishetki (AAH) Tehtävän alkuriippuvuukisen määräämä aikaisin mahdollinen alkamishetki. Myöhäisin alkamishetki (MAH) Tehtävän loppuriippuvuuksi...

Oikeustapausharjoitusten ja -analyysin ratkaisuohjeet

  Kuvat Margit Mannila Oikeudellisen ratkaisutoiminnan perusrakenne Oikeudellista ratkaisutoimintaa eli oikeudellisten ongelmien tai tapausten ratkaisemista voidaan yksinkertaistetusti kuvata niin sanotun subsumption avulla. Tämä subsumptiopäättely rakentuu seuraavasti: Kuvataan oikeudellisen normin (esim. lain) oikeusohje. ( ylälause ) Kuvataan ongelmatilanteen tosiasiat. ( alalause ) Sovelletaan oikeusohjetta kyseiseen tapaukseen sijoittamalla alalauseen sisältämät tosiasiat ylälauseen tunnusmerkistöön jolloin saadaan johtopäätös. (Anni Tuomela 7.6.2017) Tämä on ns. syllogismimalli (ks. Virolainen & Martikainen 2010, 229). Virolainen & Martikainen (2010, 227-228) toteavat, että OK 4/1734 24:4 ja ROL 39/1889 11:4 mukaan tuomion perusteluissa on ilmoitettava, mihin seikkoihin ja oikeudelliseen päätökseen ratkaisu perustuu. Ks. myös hallinnonkäyttölain 586/1996  53 §.  Perusteluissa on oltava tosiasia- eli faktaperustelu (faktapremissi...