Skip to main content

Harjoittelu ammattikorkeakoulussa


Ammattikorkeakoulututkintoon kuuluu lakisääteisesti ammattitaitoa edistävä harjoittelu. (Asetus ammattikorkeakouluopinnoista 1129/2014 ). Katso myös laki Ammattikorkeakoulusta 932/2014.
4 §
Opintojen rakenne
Ammattikorkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin kuuluu:
1) perus- ja ammattiopintoja;
2) vapaasti valittavia opintoja;
3) ammattitaitoa edistävää harjoittelua; sekä
4) opinnäytetyö.


Harjoittelun tavoitteena on perehdyttää opiskelija ohjatusti erityisesti ammattiopintojen kannalta keskeisiin käytännön työtehtäviin sekä tietojen ja taitojen soveltamiseen työelämässä. (Asetus ammattikorkeakouluopinnoista 1129/2014 ). Se on laajuudeltaan  30-120 opintopistettä tutkinto-ohjelmasta riippuen. (Metropolia.) Harjoittelun kokonaiskestoksi muodostuu siten 20–80 työviikkoa (1 työviikko = 37,5 h). Kokopäiväisesti työskennellen se tarkoittaa 5–20 kuukauden työtä. (JAMK.)

4 §
Ammattikorkeakoulututkintoon johtavien opintojen tavoitteena on, että tutkinnon suorittaneella on:
1) laaja-alaiset käytännölliset perustiedot ja -taidot sekä teoreettiset perusteet toimia työelämässä oman alansa asiantuntijatehtävissä;
2) valmiudet seurata ja edistää oman ammattialansa kehittymistä;
3) edellytykset oman ammattitaidon kehittämiseen ja elinikäiseen oppimiseen;
4) riittävä viestintä- ja kielitaito oman alansa tehtäviin sekä kansainväliseen toimintaan ja yhteistyöhön. (Asetus ammattikorkeakouluopinnoista 1129/2014 ).

Harjoittelun  aikana perehdyt oman tutkintosi näkökulmasta keskeisiin työtehtäviin. Tämä onkin yksi asia, joka tekee amattikorkeakouluopetuksesta käytännönläheisempää, mitä yliopisto-opiskelu on. (Metropolia.) Tarkoituksena on, että harjoittelun aikana oppisit myös hieman analysoimaan työelämän kehittämiskohteita. Harjoitteluun liittyvien tehtävien tulee siis palvella sekä työnantajien tarpeita sekä omia oppimistavoitteitasi. (JAMK.)

VAMK:n harjoitteluohjeen löydät tästä linkistä.  VAMK:ssa Liiketalouden koulutusohjelmassa perus- ja ammattiharjoittelu ajoittuvat seuraavasti. Harjoittelukoordinaattorien yhteystiedot löytyvät tästä linkistä.

6. Perus- ja Ammattiharjoittelun ajoitus

Perusharjoittelu suoritetaan ensimmäisen lukuvuoden jälkeen kesällä ja ammattiharjoittelu seuraavasti:
-  Liiketalous: 2. vuoden kevät (5. jakso) - 3. vuoden syksy (1. jakso)
-  International Business:
  • FT: 2. vuoden kevät (5. jakso) - 3. vuoden syksy (1. jakso)
-  Tietojenkäsittely: 2. vuoden kevät (5. jakso) - 3. vuoden syksy (1. jakso)


Harjoittelusta kirjoitetaan harjoitteluraportti.

Katso myös


Yksityiskohtaisemmat tavoitteet, vaatimukset, toteutustapa ja arviointi on määritelty tutkinto-ohjelmittain. Harjoittelun voi suorittaa Suomessa tai ulkomailla.(Metropolia.)

Harjoittelu suoritetaan ammattikorkeakoulun ja harjoittelupaikan ohjauksessa ja valvonnassa tutkinto-ohjelmansa harjoittelukäytäntöjen mukaisesti. Sosiaali- ja terveysalalla on omat, tarkkaan määritellyt käytännöt niin harjoittelun suorittamisessa kuin harjoittelupaikan hankinnassa. 

Käytännössä harjoittelupaikan etsiminen ja hankkiminen on opiskelijan vastuulla. Suunnitelmallisuus työnhaussa ja aktiiviset yhteydenotot työnantajiin ovat avuksi harjoittelupaikan hankinnassa.Tee itsellesi työnhakusuunnitelma.

Näkökulmana harjoittelupaikan etsimisessä voi olla esim.
  • mikä on se oman opiskelualasi osa-alue, jolle ajattelet suuntautuvasi
  • haluatko tutustua johonkin itsellesi vieraaseen osa-alueeseen omalta alaltasi
  • haluatko vahvistaa jo jotakin ennestään osaamaasi asiaa
  • mitä osaamista sinä voit tässä vaiheessa tarjota työnantajalle?
Huomaa, että hyvin hoidettu harjoittelu voi auttaa sinua työllistymään pysyvästi harjoittelupaikkaasi tai voit saada sieltä opinnäytetyöaiheen. Joka tapauksessa harjoittelu on aina hieno tilaisuus verkostua ja saada kontakteja. 

 Saako harjoittelusta palkkaa?

Harjoittelu suoritetaan usein kesällä, joka on opiskelijalle normaalisti aikaa hankkia rahaa tulevaa lukuvuotta varten. Siksi monelle olennainen kysymys onkin, saako harjoitelusta palkkaa. Tähän ei ole mitään yksiselitteistä sääntöä tai ohjetta. 

Esim. Jyväskylän ammattikorkeakoulun sivustolla sanotaan näin: "Harjoittelu voi olla palkallista tai palkatonta. Palkasta tai muista etuuksista sovit työnantajan kanssa. Mikäli harjoittelusta maksetaan palkkaa, teet työnantajan kanssa harjoittelusopimuksen lisäksi työsopimuksen. Koska harjoittelu on osa opintoja, voit hakea opintotukea harjoitteluajalle. Tällöin harjoittelupalkan määrä vaikuttaa opintotukeen."(JAMK.)

"Harjoittelujakson päättyessä käyt työpaikan esimiehesi kanssa kehityskeskustelun periaatteita noudattavan henkilökohtaisen palautekeskustelun. Laadit harjoittelustasi harjoitteluraportin. Huom! Sinun tulee saada harjoittelujaksosta harjoittelutyönantajalta työ- tai harjoittelutodistus." (JAMK.)

 Palkka-asiaan on otettu kantaa mm. korkeakouluosaajat.fi -sivustolla. Siellä sanotaan näin:
  • Ammattikorkeakouluopiskelijan harjoittelu voi olla palkallista tai palkatonta. Tähän vaikuttavat muun muassa opiskelijan opintojen vaihe ja aiempi työkokemus. Käytännöt ovat alakohtaisia. Palkaton harjoittelu on aina työhön tutustumista ohjaajan opastuksella ja työtä seuraamalla. Se ei saa sisältää vaativia tai itsenäisiä työtehtäviä.
  • Suosituksena on, että työnantaja maksaa harjoittelusta palkkaa oman alansa työehtosopimuksen mukaan. Alasta riippuen palkka on yleensä 70–90 % alan vastaavasta palkasta tai alimmasta taulukkopalkasta. (korkeakouluosaajat.fi)
Liiketalouden alan palkkasuosituksia löytyy Tradenomiliiton TRAL ry:n ja Tradenomiopiskelijliiton TROL ry:n sivustoilta. Ne julkaisevat vuosittain palkkasuositukset sekä harjoittelijoille että valmistuville.
Sosiaali- ja terveysalan tietoja voi etsiä seuraavien liittojen sivustoilta:


Tekniikan alalla suosituksia julkaisevat mm. Uusi Insinööriliitto UIL ry, Insinööriopiskelijaliitto IOL ry ja Rakennusinsinöörit ja -arkkitehdit RIA ry 

 Työharjoittelun pelisäännöt-linkistä löytyy aihepiiriin liittyen paljon informaatiota. 

Harjoittelupaikkoja voi etsiä esimerkiksi täältä.

(Edit 9.11.2015) 

Comments

Popular posts from this blog

Projektisanastoa

Kuvat Margit Mannila Projektijohtamisen sanastoa  Projekti-instituutti (14.2.2017) Tässä esimerkinomaisesti joitakin projektijohtamiseen liittyviä termejä ja niiden määritelmiä. A Guide to the Project Management Body of Knowledge (PM BOK) A Guide to the Project Management Body of Knowledge eli PMBOK on projektijohtamisen kansainvälisen järjestön Project Management Instituten (PMI:n) julkaisema, standardin asemassa oleva projektijohtamisen yleisteos, joka kuvaa projektijohtamisen prosessit ja tarjoaa yleisiä ohjeita projektin organisoimiseksi ja johtamiseksi. Teoksen ensimmäinen painos on vuodelta 1981. Aikalaskenta Laskentamenttely, jolla saadaan kunkin tehtävän aikaisimmat ja myöhäisimät alkamis- ja päättymisajat sekä pelivarat. Aikasuunnittelu Projektin tehtäväerittely ja aikataulun laatiminen.  Aikaisin alkamishetki (AAH) Tehtävän alkuriippuvuukisen määräämä aikaisin mahdollinen alkamishetki. Myöhäisin alkamishetki (MAH) Tehtävän loppuriippuvuuksi...

Katetuottolaskenta ja -hinnoittelu

Kuva Margit Mannila Katetuottolaskennassa tarkastellaan mm. seuraavia asioita (ks.  Tomperi, S. (2010). Yrityksen taloushallinto 3. Kannattavuus- ja kustannuslaskenta. Edita. 23-68): Kriittinen myynti Varmuusmarginaali Kannattavuuskuvio Katetuottokuvio Kannattavuuteen vaikuttavia tekijöitä: hinnan nousu myynnin lisäys muuttuvien kustannusten aleneminen kiinteiden kustannusten aleneminen taloustekijöiden keskinäinen riippuvuus  myynnin rakenne ja kannattavuus alennukset kilpailukeinona Katetuottohinnoittelu-kirjoituksen alkuperäinen lähde on täällä . KATETUOTTOHINNOITTELU Katetuottohinnoittelu perustuu minimikalkyyliin, jossa tuotteelle kohdistetaan vain muuttuvat kustannukset ja hinnoittelussa huomioidaan katetarve kiinteille kustannuksille ja tavoitevoitolle. Peruskaava Tuotteen tai palvelun muuttuvat kustannukset    + Katetuottotavoite = Myyntihinta ilman alv    + Arvonlisävero = Verollinen myyntihinta Kate las...

Oikeustapausharjoitusten ja -analyysin ratkaisuohjeet

  Kuvat Margit Mannila Oikeudellisen ratkaisutoiminnan perusrakenne Oikeudellista ratkaisutoimintaa eli oikeudellisten ongelmien tai tapausten ratkaisemista voidaan yksinkertaistetusti kuvata niin sanotun subsumption avulla. Tämä subsumptiopäättely rakentuu seuraavasti: Kuvataan oikeudellisen normin (esim. lain) oikeusohje. ( ylälause ) Kuvataan ongelmatilanteen tosiasiat. ( alalause ) Sovelletaan oikeusohjetta kyseiseen tapaukseen sijoittamalla alalauseen sisältämät tosiasiat ylälauseen tunnusmerkistöön jolloin saadaan johtopäätös. (Anni Tuomela 7.6.2017) Tämä on ns. syllogismimalli (ks. Virolainen & Martikainen 2010, 229). Virolainen & Martikainen (2010, 227-228) toteavat, että OK 4/1734 24:4 ja ROL 39/1889 11:4 mukaan tuomion perusteluissa on ilmoitettava, mihin seikkoihin ja oikeudelliseen päätökseen ratkaisu perustuu. Ks. myös hallinnonkäyttölain 586/1996  53 §.  Perusteluissa on oltava tosiasia- eli faktaperustelu (faktapremissi...