Kasvuyrittäjyys on ollut suurta muotia juuri nyt, etenkin poliitikkojen ja yrityskehittäjien parissa. Ehkä suurin hypetys on jo hieman ohi, mutta teeman ympärille on perustettu useita projekteja ja tapahtumia. Annetaan kuva, että kasvuyritys on joku sellainen yrityksen alalaji, joka voidaan tuosta noin vain ottaa haltuun. Raadollinen totuus on kuitenkin se, että tarvitaan paljon startuppeja, joista joistakin saattaa sitten tulla kasvuyrityskin. Idean lisäksi idean omistajalla pitää olla sellainen ajattelutapa, että hän haluaa ottaa suuremman riskin ja lähteä katsomaan, miten käy.
Sanotaan, että
- Yritysideaan perustuvan tuotteen tai palvelun on oltava kilpailijoiden tuotteita parempi, tuottavampi ja omaperäisempi. (Kuinka otat parhaat puolet eri ideoista ja teet niistä tuotteen?/MM)
- Markkinoilla kilpailu on kovaa ja useilla aloilla on ylitarjontaa. (Mikä on sinun sininen meresi?/MM)
- Liiketoiminnassa edellytetään monipuolista osaamista, on tunnettava yrityksen toimiala, osattava tuotanto, markkinointi ja hallittava talousasioiden hoito. (Mitkä asiat kannattaa ulkoistaa, mikä on sitä jolla teet rahaa ja joka on sinun ydinosaamistasi?/MM)
- Kansainvälistyminen lisää kilpailua, mutta toisaalta tuo myös uusia mahdollisuuksia. (Kasvua hallitusti ja globaalisti. Mahdollisuudet menestymiseen paremmat. Tunne se kulttuurialue, jonne olet menossa tai hanki siitä asiantuntemusta./MM) (Lähde Kasvuyritys Oy, omat kommenttini suluissa/MM.)
Tilastokeskuksen sivulla määritellään, Kiljunen ja Rikaman kirjoittamassa artikkelissa, kasvuyritystä OECD:n ja Eurostatin mukaan. Näissä määritelmissä sanotaan, että kasvuyrityksen työllisyys ajanjakson alussa on vähintään 10 henkeä ja seuraavan kolmen vuoden aikana henkilöstön keskimääräinen kasvu ylittää 20 prosenttia vuositasolla.
Toisaalta, sivustolla sanotaa, että kasvuyritysten määrittely on erittäin herkkää suhteessa sekä valittuihin kriteereihin – liikevaihto vai henkilöstö – että kasvuvauhtiin. Kirjoittajat toteavatkin, että tyypillisesti liikevaihto kasvukriteerinä antaa selvästi henkilöstöä suuremman joukon kasvuyrityksiä.
Kiljunen ja Rikama toteavat, että vähintään 20 prosentin vuosittaiseen keskikasvuun kolmena vuotena peräkkäin ylsi liikevaihdon osalta 1 360 yritystä, kun henkilömäärän suhteen vastaavaan pystyi 665 yritystä eli noin puolet vähemmän (Kuvio 1). Tilanne on samankaltainen eri kasvuvauhteja tarkasteltaessa. Tiukempi 30 prosentin kasvukriteeri antaa liikevaihdolla reilut 700 yritystä mutta henkilöstöllä enää kolmisensataa yritystä. (Lähde. Tilastokeskus, Kiljunen & Rikama)
Työ- ja elinkeinoministeriön sivulla kerrotaan kasvuyrityksistä mm. seuraavasti:
Valtaosa uusista työpaikoista ja tuottavuuden lisäyksestä syntyy nopeasti kasvavissa pienissä ja keskisuurissa yrityksissä. Tavoitteena on, että Suomeen syntyy kansainvälisesti kilpailukykyisiä kasvuyrityksiä ja sellaisia toimialoja, jotka synnyttävät uusia, korkean lisäarvon yrityksiä.
Kasvuyrityspolitiikka
Kasvuyrityspolitiikan tehtävänä on kehittää uusien yritysten synnylle ja kasvulle suotuisa toimintaympäristö. OECD:n ja EU:n määritelmän mukaan kasvuyrityksen lähtötyöllisyys on vähintään 10 henkeä, ja seuraavana kolmena vuonna työllisyyden keskimääräinen vuosikasvu ylittää 20 prosenttia.
Kasvuyrityspolitiikan keskeisenä tavoitteena on parantaa julkisia yrityspalveluja vastaamaan kasvuyritysten tarpeisiin ja huolehtia siitä, että palvelut ovat helposti ja kaikkien yritysten saatavilla. Toisena tavoitteena on kehittää taloudellisia kannustimia ja toimintamalleja, joilla voidaan valjastaa yksityistä huipputason liiketoimintaosaamista ja yksityistä riskipääomaa yritysten varhaisen kasvun tukemiseksi.
Näitä tavoitteita edistetään julkisesti tuetuilla yrityshautomoilla ja yrityskiihdyttämöillä. Yhtenä osana kasvuyrityspolitiikkaa on uudistaa rakenteita ja toimintoja, joilla yliopistojen ja korkeakoulujen tutkimustuloksia muutetaan liiketoiminnaksi.
Kasvuyrittäjyyspolitiikka muodostaa osan EU:n laajempaa yrittäjyys- ja innovaatiopolitiikkaa. Euroopan keskeisenä haasteena on lisätä pk-yritysten innovaatiotoimintaa. Tämä tarkoittaa, että innovaatio- ja yrittäjyyspolitiikka kytketään entistä tiiviimmin yhteen kansallisella ja ja EU:n tasolla.
Toimintapolitiikan tueksi ministeriö julkaisee vuosittain tilastotietoon ja tutkimukseen perustuvan katsauksen kasvuyritysten määrästä, kehityksestä ja ominaispiirteistä.
Team Finland - uudenlainen julkinen palvelu
Team Finland -verkosto edistää Suomen asiaa maailmalla: Suomen taloudellisia ulkosuhteita, suomalaisten yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia ulkomaisia investointeja ja Suomen maakuvaa. Team Finland -verkoston ytimen muodostavat työ- ja elinkeinoministeriö, ulkoasiainministeriö ja opetus- ja kulttuuriministeriö.
Maailmalla Team Finland -verkostoa edustaa yli 70 paikallista tiimiä, jotka kokoavat yhteen kullakin alueella toimivat Suomen viranomaiset, julkisrahoitteiset organisaatiot ja muut Suomi-toimijat. Kotimaassa Team Finland -verkoston tärkeä osa ovat puolestaan ELY-keskusten paikalliset tiimit. Verkoston ytimen muodostavat julkisrahoitteiset toimijat mutta yhteistyö yritysten, järjestöjen ja korkeakoulujen kanssa on erittäin tärkeää. (Lähede TEM Kasvuyrittäjyys.)
Mikä kasvuyritys sitten oikeasti on ja kuinka se määritellään?
Voinee ajatella, että Työ- ja elinkeinoministeriön sivuston määritelmä kasvuyrittäjyydestä on valtakunnan virallinen näkemys aiheeseen. Se kuuluu näin:
OECD:n ja EU:n määritelmän mukaan kasvuyrityksen lähtötyöllisyys on vähintään 10 henkeä, ja seuraavana kolmena vuonna työllisyyden keskimääräinen vuosikasvu ylittää 20 prosenttia.
Julkisia rahoitus-, asiantuntija- ja verkottumispalveluja yritystoiminnan käynnistämiseen ja kehittämiseen tarjoavat Tekes, ELY-keskukset, Finnvera Oyj, Teollisuussijoitus Oy ja Finpro.
Kuvan lähde: TEKES
Työ- ja elinkeinoministeriö ja edellä mainitut toimijat ovat ottaneet käyttöön kasvuväylätoimintamallin. Sillä varmistetaan, että kansainvälistä liiketoimintaa avaavat yritykset saavat nopeasti tarpeitansa vastaavat palvelut. Finpro tukee yrityksiä kasvamaan auttamalla niitä asiantuntijapalveluillaan kansainvälisille markkinoille. ELY-keskukset etsivät ja arvioivat yksityishenkilöiden ja alkavien yritysten keksintöjä ja innovatiivisia ideoita ja auttavat kehittämään niistä liiketoimintaa.
Yrityskiihdyttämö ja NIY-rahoitus
Yrityskiihdyttämöohjelma Vigo tarjoaa parhaan kehittymis- ja kansainvälistymispotentiaalin omaaville yrityksille huippuluokan kiihdyttämöpalveluja ja asiantuntemusta liiketoiminnan kehittämiseen ja kansainvälistymiseen. ELY-keskukset voivat antaa monipuolista tukea ja neuvontaa yrityksen perustamis- ja käynnistysvaiheessa.
Tekesissä on käytössään nuorten innovatiivisten yritysten ns. NIY-rahoitus. Finnvera keskittyy pk-yritysten käyttöpääoman ja viennin rahoitukseen ja investointeihin. Se on uusien innovatiivisten yritysten riskirahoittaja. Teollisuussijoitus edistää yritysten kasvua ja kansainvälistymistä pääomasijoituksin ja kansainvälisten verkostojen avulla.
Yritys-Suomen verkkosivuilla kerrotaan TEM-konsernin toimijoiden ja muista julkisista yrityspalveluista.
Kasvuyrittäjyyspolitiikka muodostaa osan Euroopan unionin laajempaa yrittäjyys- ja innovaatiopolitiikkaa. Tavoitteena on nostaa kasvuyrittäjyys sen pysyväksi osaksi. (Lähde: TEM Kasvuyrittäjyys)
Teoksessa Kasvuyritys (2007, 31) Mauri Laukkanen toteaa, että kasvuyritykset alkavat jostakin kuten kaikki yritykset. Ne eivät perustettaessa tai kasvuun lähteissään välttämättä ulkoisesti poikkea toisista, näennäisen samanlaisista yrityksistä.
Kriittinen analyysi tarpeen
Tekniikka- ja talous -lehdessä otsikoidaan, että kasvuyrittäjän tulisi olla maanis-depressiivinen. Maanista vaihetta, jutun mukaan, tarvittaisiin silloin kun yrityksellä menee huonosti ja depressiivistä vaihetta silloin kun yrityksellä menee hyvin. Silloin, artikkelin mukaan, yrittäjän tulisi ruveta kyselemään, että missä ollaan menossa vikaan.
Joku voi olla sitä mieltä, että miksi ottaa negatiivinen sävy kun kaikki on hyvin. Ehkä pieni realismi on kuitenkin tarpeen, ettei vauhtisokeus pääsisi yllättämään. Yritysmaailmassa lienee useampia esimerkkejä siitä, mihin kyvyttömyys vastaanottaa palautetta lopulta johtaa.
Korulauseita
Yrittäjyys ja kasvuyritykset otetaan juhlapuheiden teemaksi ja korulauseiksi aina silloin kuin halutaan ilmaista sitä, että tarvitaan kasvua ja työpaikkoja. Ks. esim. EK:n sivustolla olevaa tekstiä tästä linkistä. Sivustolta löytyy myös PDF: Mahdollisuuksien Suomi – EK:n Yrittäjyyslinjaukset 2015–2019 (pdf).
Lähteitä
Jättikauppa
Kasvuyrittäjyyden 10 teesiä
Talouselämä. Kasvuyritykset.
Saarinen, J. (2013) Ulkoistaminen luo kasvuyrityksiä. HelsinginSanomat.fi
YritysHelsinki.fi
Comments