Skip to main content

Yritystoimintaan liittyviä vakuutuksia

Kuva Margit Mannila


Yrittäjä tarvitsee itselleen, yritykselleen ja työntekijöilleen erilaisia vakuutuksia. Osa vakuutuksista on lakisääteisiä eli ns. pakollisia ja osa vapaaehtoisia.

Fennian sivustolla mainostetaan yritystoimintaan liittyviä vakuutuksia mm. näin: Onko yrityksessäsi varauduttu omaisuusvahinkoihin, liiketoiminnan keskeytymiseen tai yritykselle esitettyihin vahingonkorvausvaatimuksiin? Turvallinen toiminta auttaa välttämään vahinkoja, ja vakuutukset antavat turvaa vahingon sattuessa.

Lakisääteiset vakuutukset
Yrittäjä on lain mukaan velvoitettu ottamaan itselleen yrittäjän eläkevakuutuksen (YEL) tai maatalousyrittäjän eläkevakuutuksen (MYEL). Työntekijöitä palkatessaan hänellä on velvollisuus vakuuttaa lisäksi työntekijänsä työntekijän eläkelain (TyEL) ja tapaturmavakuutuslain mukaisesti. YEL- ja MYEL-työtulot ovat vakuutuksen perusta.

Potilasvakuutus
Terveyden- tai sairaanhoitotoimintaa harjoittavan yrittäjän on otettava potilasvakuutus, joka korvaa terveydenhoidon yhteydessä potilaalle aiheutuneita vahinkoja.

Ympäristövahinkovakuutus
Ympäristövahinkovakuutus on otettava silloin, kun toimintaa varten tarvitaan ympäristöviranomaisen lupa. Lisätietoa ympäristövahinkovakuutuksesta on Ympäristövakuutuskeskuksen sivuilla.

Liikennevakuutus
Liikennevakuutus on pakollinen, lakisääteinen vakuutus, joka on oltava kaikilla liikenteeseen käytettävillä moottoriajoneuvoilla ja perävaunuilla. Lisätietoa on Liikennevakuutuskeskuksen sivuilla. (Lähde: YritysSuomi.fi Lakisääteiset vakuutukset)

Yrittäjä voi ottaa toimintansa suojaksi myös vapaaehtoisia vakuutusia
Vapaaehtoisia vakuutuksia hoitavat vahinkovakuutusyhtiöt. Myös Suomen yrittäjien sivustolla on asiaa vakuutuksista.

Yrittäjän tapaturmavakuutus
Lakisääteisen tapaturmavakuutuksen ulkopuolelle jäävät ammatin- ja liikkeenharjoittajat sekä elinkeinoyhtymän ja osakeyhtiön osakkaat voivat vakuuttaa itsensä yrittäjien tapaturmavakuutuksella. Yrittäjien tapaturmavakuutus on voimassa sekä työ- että vapaa-aikana ja se kattaa tapaturmat ja ammattitaudit. Vakuutuksen voi ottaa myös vain työajalle.
 Tapaturmavakuutuslaitosten liiton (TVL) jäsenvakuutuslaitokset antavat lisätietoja ja tarjoavat vakuutuksia.

Omaisuusvakuutukset
Omaisuusvakuutuksilla voidaan vakuuttaa muun muassa yrityksen kiinteistöt sekä käyttö- ja vaihto-omaisuus. Omaisuusvakuutukset kattavat esimerkiksi tulipalosta, vuotovahingosta, murrosta ja rikkoutumisesta aiheutuneita kustannuksia vakuutusturvan laajuuden ja vakuutusehtojen mukaisesti.

Keskeytysvakuutukset
Keskeytysvakuutukset korvaavat vakuutusehtojen mukaisesti liiketoiminnan keskeytymisestä aiheutuneita menetyksiä, esimerkiksi menetettyä myyntikatetta, muuttuvia palkkoja tai vahingosta aiheutuneita ylimääräisiä kuluja.

Vastuuvakuutukset
Vastuuvakuutukset korvaavat vahinkoja, joista vakuutettu on voimassa olevan oikeuden mukaan vastuussa. Vastuuvakuutuksia ovat esimerkiksi toiminnan vastuuvakuutus, tuotevastuuvakuutus ja kiinteistönomistajan vastuuvakuutus.

Oikeusturvavakuutus
Oikeusturvavakuutus korvaa välttämättömiä ja kohtuullisia asianajo- ja oikeudenkäyntikuluja yrityksen toimintaa koskevissa riitatilanteissa.

Ajoneuvovakuutukset
Vapaaehtoiset ajoneuvovakuutukset korvaavat vakuutetulle ajoneuvolle sattuneita esinevahinkoja vakuussopimuksen ja -ehtojen mukaan. Ajoneuvon esinevakuutuksia ovat esimerkiksi kolari-, palo-, varkaus-, ilkivalta-, hirvivahinko- ja lasivakuutus.

Esinevakuutusten antamaa turvaa voidaan täydentää mm. keskeytys-, oikeusturva- ja autopalveluvakuutuksin. (Lähde YritysSuomi.fi)

Työnantajan lakisääteiset vakuutukset
Kun yrityksesi palkkaa työntekijöitä, tulee sen huolehtia työntekijöiden vakuuttamisesta sekä palkanmaksun, ennakonpidätysten ja vakuutusmaksujen maksamisesta.

Lakisääteisiä maksuja ovat:
  • työeläkevakuutus 
  • tapaturmavakuutus 
  • ryhmähenkivakuutus 
  • työttömyysvakuutusmaksu 
  • sosiaaliturvamaksu 

 Lakisääteistä vakuutusturvaa työnantaja voi täydentää halutessaan työntekijöilleen ottamillaan vapaaehtoisilla vakuutuksilla, joista vastaavat yksityiset vahinkovakuutusyhtiöt.

Työeläkevakuutus
Työnantajan kuuluu järjestää ja kustantaa jokaisen työntekijänsä eläketurva. Työnantaja on velvollinen vakuuttamaan työntekijänsä ottamalla työntekijän eläkelain (TyEL) mukaisen eläkevakuutuksen tai hoitamalla tilapäisen työnantajan vakuutusmaksutilitykset. Myös työntekijä osallistuu eläkekustannuksiin. Työeläkemaksut maksetaan 18 - 68 -vuotiaista työntekijöistä sekä eläkkeellä olevista työntekijöistä.


Tapaturmavakuutus
Työnantajan on otettava lakisääteinen tapaturmavakuutus työsuhteessa oleville työntekijöilleen aina ennen töiden aloittamista. Tapaturmavakuutusta ei voi tehdä takautuvasti. Työnantajalla on vakuuttamisvelvollisuus, jos työtä teetetään työsuhteessa kalenterivuoden aikana yli 12 päivänä (esimerkiksi kaksi työntekijää työskentelee kuutena päivänä = yhteensä 12 työpäivää). Vakuutus on mahdollista ottaa myös, vaikka työtä teetettäisiin 12 päivänä tai vähemmän. Työpäivän pituudella ei ole merkitystä, tunninkin työ päivässä täyttää yhden työpäivän määritteen. Vakuuttamisvelvollisuus ei riipu työntekijöiden lukumäärästä tai maksettujen palkkojen määrästä.



Ryhmähenkivakuutus
Työnantajan on otettava työntekijöilleen ryhmähenkivakuutus, kun alalla on tätä edellyttävä valtakunnallinen työehtosopimus. Lähes kaikki tapaturmavakuutuslain mukaan pakollisesti vakuutettavat henkilöt kuuluvat työntekijöiden ryhmähenkivakuutuksen piiriin. Vakuutus on otettava siitä vakuutusyhtiöstä, jossa työnantajalla on tapaturmavakuutuslain mukainen vakuutus työntekijöilleen. Vakuutusmaksu on alle 0,1 % ja se määräytyy samasta palkkasummasta kuin tapaturmavakuutusmaksu.

Työttömyysvakuutusmaksu
Työttömyysvakuutusmaksu muodostuu kahdesta osasta eli työnantajan ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksusta. Työnantaja pidättää työntekijältä jokaisen palkanmaksun yhteydessä palkansaajan maksun. Työttömyysvakuutusmaksujen suuruus (maksuprosentit) ja eräpäivät vahvistetaan vuosittain. Pääsääntöisesti työttömyysvakuutusmaksu peritään lakisääteiseen tapaturmavakuutukseen kuuluvista henkilöistä. Lisätietoa saa Työttömyysvakuutusrahaston verkkosivulta. (Lähde: YritysSuomi.fi)

Työterveyshuolto 
Työnantajalla on velvollisuus järjestää ja kustantaa työntekijöilleen lakisääteinen työterveyshuolto. Lisäksi työnantaja voi järjestää yleislääkäritasoisia sairaanhoitopalveluja.

Työterveyshuolto on järjestettävä yhdellekin työntekijälle.  Työterveyshuollon järjestämiseen on useita vaihtoehtoja. Työnantaja voi hankkia työterveyspalvelut: terveyskeskukselta yksityiseltä lääkäriasemalta, jolla on lupa työterveyshuoltopalvelujen antamiseen itsenäisesti toimivalta työterveyshuollon ammattihenkilöltä. Työnantaja voi järjestää palvelut myös itse tai yhdessä toisten työnantajien kanssa ylläpitämällä omaa tai yhteistä työterveysasemaa toisten työnantajien kanssa.

Sopimuksen laatiminen palvelutarjoajan kanssa 
Järjestäessäsi työterveyshuoltoa palveluntarjoajan kanssa tee kirjallinen sopimus palveluntarjoajan kanssa laadi toimintasuunnitelma työterveyshuollon järjestämisestä. Mikäli nämä asiakirjat eivät ole voimassa estävät ne työterveyshuollon kela-korvausten saamisen. Kun työnantaja valmistelee päätöstä työterveyshuollon järjestämisestä, on hänen toimittava yhteisyössä työntekijöiden tai näiden edustajien kanssa. Päätöksen palveluiden hankkimisesta ja laajuudesta tekee työnantaja, mutta hänen on kuultava työntekijöitä tai näiden edustajia ennen päätöksentekoa.

Työntekijän työkyvyttömyys 
Sairausvakuutuslain ja työterveyshuoltolain muutosten perusteella työterveyslääkärin on arvioitava työntekijän jäljellä oleva työkyky, jos työkyvyttömyys pitkittyy. Työnantajan on selvitettävä yhdessä työntekijän ja työterveyshuollon kanssa työntekijän mahdollisuudet jatkaa työssä. Työntekijän tulee toimittaa Kelaan lausunto työkyvystään ja mahdollisuuksistaan jatkaa työssä viimeistään silloin, kun sairauspäivärahaa on maksettu 90 arkipäivältä. Työnantajan on ilmoitettava työntekijän sairauspoissaolosta työterveyshuoltoon viimeistään silloin, kun poissaolo on jatkunut kuukauden ajan, jos sairauspoissaolo ei ole työterveyshuollon määräämä.

Kelan korvaukset työterveyshuollosta
Kela korvaa työnantajalle työterveyshuoltosopimukseen perustuvan ehkäisevän työterveyshuollon ja sen lisäksi järjestetyn sairaanhoidon tarpeelliset ja kohtuulliset kustannukset sairausvakuutuslain perusteella. (Lähde: YritysSuomi.fi/työterveyshuolto)

Comments

Popular posts from this blog

Projektisanastoa

Kuvat Margit Mannila Projektijohtamisen sanastoa  Projekti-instituutti (14.2.2017) Tässä esimerkinomaisesti joitakin projektijohtamiseen liittyviä termejä ja niiden määritelmiä. A Guide to the Project Management Body of Knowledge (PM BOK) A Guide to the Project Management Body of Knowledge eli PMBOK on projektijohtamisen kansainvälisen järjestön Project Management Instituten (PMI:n) julkaisema, standardin asemassa oleva projektijohtamisen yleisteos, joka kuvaa projektijohtamisen prosessit ja tarjoaa yleisiä ohjeita projektin organisoimiseksi ja johtamiseksi. Teoksen ensimmäinen painos on vuodelta 1981. Aikalaskenta Laskentamenttely, jolla saadaan kunkin tehtävän aikaisimmat ja myöhäisimät alkamis- ja päättymisajat sekä pelivarat. Aikasuunnittelu Projektin tehtäväerittely ja aikataulun laatiminen.  Aikaisin alkamishetki (AAH) Tehtävän alkuriippuvuukisen määräämä aikaisin mahdollinen alkamishetki. Myöhäisin alkamishetki (MAH) Tehtävän loppuriippuvuuksi...

Katetuottolaskenta ja -hinnoittelu

Kuva Margit Mannila Katetuottolaskennassa tarkastellaan mm. seuraavia asioita (ks.  Tomperi, S. (2010). Yrityksen taloushallinto 3. Kannattavuus- ja kustannuslaskenta. Edita. 23-68): Kriittinen myynti Varmuusmarginaali Kannattavuuskuvio Katetuottokuvio Kannattavuuteen vaikuttavia tekijöitä: hinnan nousu myynnin lisäys muuttuvien kustannusten aleneminen kiinteiden kustannusten aleneminen taloustekijöiden keskinäinen riippuvuus  myynnin rakenne ja kannattavuus alennukset kilpailukeinona Katetuottohinnoittelu-kirjoituksen alkuperäinen lähde on täällä . KATETUOTTOHINNOITTELU Katetuottohinnoittelu perustuu minimikalkyyliin, jossa tuotteelle kohdistetaan vain muuttuvat kustannukset ja hinnoittelussa huomioidaan katetarve kiinteille kustannuksille ja tavoitevoitolle. Peruskaava Tuotteen tai palvelun muuttuvat kustannukset    + Katetuottotavoite = Myyntihinta ilman alv    + Arvonlisävero = Verollinen myyntihinta Kate las...

Oikeustapausharjoitusten ja -analyysin ratkaisuohjeet

  Kuvat Margit Mannila Oikeudellisen ratkaisutoiminnan perusrakenne Oikeudellista ratkaisutoimintaa eli oikeudellisten ongelmien tai tapausten ratkaisemista voidaan yksinkertaistetusti kuvata niin sanotun subsumption avulla. Tämä subsumptiopäättely rakentuu seuraavasti: Kuvataan oikeudellisen normin (esim. lain) oikeusohje. ( ylälause ) Kuvataan ongelmatilanteen tosiasiat. ( alalause ) Sovelletaan oikeusohjetta kyseiseen tapaukseen sijoittamalla alalauseen sisältämät tosiasiat ylälauseen tunnusmerkistöön jolloin saadaan johtopäätös. (Anni Tuomela 7.6.2017) Tämä on ns. syllogismimalli (ks. Virolainen & Martikainen 2010, 229). Virolainen & Martikainen (2010, 227-228) toteavat, että OK 4/1734 24:4 ja ROL 39/1889 11:4 mukaan tuomion perusteluissa on ilmoitettava, mihin seikkoihin ja oikeudelliseen päätökseen ratkaisu perustuu. Ks. myös hallinnonkäyttölain 586/1996  53 §.  Perusteluissa on oltava tosiasia- eli faktaperustelu (faktapremissi...