Hyväksilukeminen ja ahotointi poikkeaa hieman toisistaan eri korkeakouluissa. Tästä linkistä löytyvät eri ammattikorkeakoulujen käytännöt.
Toisen asteen opinnot (lukio, ammattiopisto) antavat hakukelpoisuuden, yleensä niitä ei voi hyväksilukea, koska ne eivät ole korkea-asteen opintoja, ellei niitä ei ole järjestetty korkea-asteen toimesta. [...] Pääsääntöisesti yli 10 vuotta vanhoja opintoja ei voi hyväksilukea. (Vaasan ammattikorkeakoulu)
Tässä on Haaga-Helian ohjeistus:
Aikaisemmin hankitun osaamisen tunnustamisen ohjeet (AHOT)
Hyväksytty johtoryhmässä 21.3.2014
Aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen (arkikielessä AHOTointi) on suoritustapa, jolla opiskelija voi suorittaa opintojaan osoittamalla aiemmin hankittua osaamistaan. AHOToinnilla opiskelija suorittaa opintojaan nopeammin eikä hänen tarvitse opiskella asioita/taitoja, jotka jo osaa.
AHOTointia voi käyttää läpi lukuvuoden sekä pakollisten että vapaavalintaisten opintojen suorittamiseen ilman erillisiä opintopistemäärärajoituksia. Opiskelijan opintorekisteriin merkitään AHOToitujen opintopisteiden määrä sekä hyväksiluettujen opintojen alkuperäinen suorituspaikka, suoritusaika ja arvosana.
AHOTointiprosessi alkaa aina opiskelijan omasta aloitteesta. Tarkemmat tiedot ja ohjeet prosessista on viestitty opiskelijoiden MyNetissä (linkki vaatii kirjautumisen) ja opintonsa aloittaville opiskelijoille kutsukirjeen yhteydessä sekä orientaatiopäivinä.
AHOTointitapoja on kaksi, hyväksiluku ja näyttö, ja niihin sovelletaan seuraavia periaatteita:
Hyväksiluku
Opiskelija voi hyväksilukea opintoihinsa seuraavissa paikoissa suoritettuja opintoja edellyttäen, että ne täyttävät koulutusohjelman tavoitteet:- Muu kotimainen korkeakoulu (esim. yliopistot ja muut ammattikorkeakoulut)
- Ulkomainen korkeakoulu
- Kesäyliopisto
- Avoin yliopisto tai avoin ammattikorkeakoulu
- 12 kuukauden ali- ja reserviupseerikoulutus
Opintoja suunnitellessaan opiskelijan on hyvä tietää, ettei Kansaneläkelaitos (KELA) huomioi AHOToinnilla suoritettuja korvaavuuksia lukuvuosittaisessa opintojen edistymisen seurannassa.
Näyttö
Opiskelija voi suorittaa opintojaksoja kokonaan/osittain näyttämällä seuraavien kokemuksien kautta hankittua osaamistaan:- Toisen asteen koulutus (esim. ammattikoulu)
- Työpaikka
- Yrittäjyys
- Vapaa-aika, esim. harrastukset
Työharjoittelu
Opiskelija voi suorittaa AHOToimalla myös työharjoittelunsa. Työharjoittelu voidaan joko korvata aiempiin korkeakouluopintoihin sisältyneellä harjoittelulla tai suorittaa näytöllä aiemmin hankitun työkokemuksen perusteella. AHOToinnista sovitaan koulutusohjelman työharjoittelukoordinaattorin kanssa.Opinnäytetyö
Opinnäytetyötä ei voi suorittaa AHOToimalla. (Haaga-Helia)Helsingin yliopiston sivustolla hyväksilukua koskevaa informaatiota
Yliopistossa opiskeleva voi saada hyväksiluettua ennen opintoja tai opintojen aikana eri tilanteissa hankkimansa osaamisen osaksi tutkintoa. Yliopistolla tämä prosessi tunnetaan nimellä aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen eli AHOT.
Yleensä hyväksilukeminen koskee aikaisemmin suoritettuja yliopisto- tai ammattikorkeakouluopintoja. Tietyissä tilanteissa on myös mahdollisuus hyödyntää muulla tavoin kuin muodollisessa koulutuksessa hankittua osaamista. Tätä voi olla esimerkiksi työkokemus tai harrastuksen/opiskelijajärjestötoiminnan parissa hankittu osaaminen.
Hyväksiluvun edellytyksenä on aina, että osaaminen on tutkinnolle ja opintojaksolle asetettujen tavoitteiden mukaista. Osaaminen on siis pystyttävä todentamaan niin, että sitä pystytään myös arvioimaan.
Hyväksilukemisen muodot ovat korvaaminen ja sisällyttäminen. Korvaaminen tarkoittaa tutkintovaatimuksiin kuuluvien opintojen korvaamista aiemmin hankitun osaamisen perusteella. Tämä vaatii, että sisällöt vastaavat toisiaan.
Sisällyttäminen tarkoittaa aiemmin hankitun osaamisen liittämistä osaksi tutkintoa, esimerkiksi sivuaineena tai yksittäisinä muina opintoina. Tällöin ei edellytetä sisällöllistä vastaavuutta.
Tiedekuntien ei ole mahdollista etukäteen arvioida, miten paljon opintoja voi saada hyväksiluettua. Opintojen hyväksilukemisesta päätetään aina tapauskohtaisesti sen jälkeen, kun opiskelija aloittaa opintonsa.
Yliopistotasolla on kuitenkin joitakin yhteisiä periaatteita, jotka koskevat hyväksilukemista.
Voit hyväksilukea:
- suorittamasi pakolliset kieliopinnot
- Helsingin yliopiston tvt-ajokortin
- muulla tavoin kuin muodollisessa koulutuksessa hankkimaasi osaamista.
- opinnäytteitä (poikkeus: lääketieteellinen tiedekunta)
- alemmasta yliopistotutkinnosta (kandidaatin tutkinnosta) et voi hyväksilukea opintoja ylempään yliopistotutkintoon (maisterin tutkintoon)
- yli 10 vuotta vanhempia opintoja (vanhenemisraja lasketaan publiikkiin ilmoittautumispäivästä tai tutkintotodistuksen pyytämispäivästä).
- tiedekunnan omista hyväksilukemisen perusteista
- miten ja mistä hyväksilukemista haetaan
- mitä dokumentteja tarvitaan hakemukseen ja osaamisen osoittamiseen
- kuka päättää hyväksilukemisesta.
Aikaisempien opintojen hyväksilukeminen tiedekunnissa
- Bio- ja ympäristötieteellinen tiedekunta
- Eläinlääketieteellinen tiedekunta --> kohta 13
- Farmasian tiedekunta
- Humanistinen tiedekunta, yliopiston intranetissa Flammassa, vaatii kirjautumisen
- Käyttäytymistieteellinen tiedekunta
- Lääketieteellinen tiedekunta
- Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta
- Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta --> kohta 16
- Oikeustieteellinen tiedekunta
- Svenska social- och kommunalhögskolan --> kapitel 5
- Teologinen tiedekunta
- Valtiotieteellinen tiedekunta --> kohta 4.2
AHOT ei ole automaatti
Paula haki AHOTtia pakollisesta
ammatillisesta opintojaksosta.
Opiskelijalla on opistotasoinen tutkinto ja
muutama vuosi työkokemusta. AHOThakemus
hylätään, koska näyttöä
työkokemuksen tai mahdollisen
lisäkoulutuksen kautta hankitusta
korkeakoulutasoisesta osaamisesta ei ole.
Myöskään työn haasteet eivät vastaa
opintojaksolle asetettuja tavoitteita. (JAMK) Lisää esimerkkitapauksia löytyy JAMK:n sivustolta.
Lähteitä ja lukemistoa
Ammattikorkeakouluun liittyvä lainsäädäntö. (9.11.2015)
(Edit 9.11.2015)
Comments