Skip to main content

Kuvauslupa: mitä ja missä saa kuvata


Kuva Margit Mannila


"Valokuvassa selkeästi tunnistettavan henkilön kuvaa ei saa käyttää ilman hänen suostumustaan mainos- tai markkinointitarkoituksessa." (Kuvauslupa/mediakasvatus.fi) Lisäksi on muistettava, että kuvaajalla on tekijänoikeus kuviinsa ellei hän ole niitä luovuttanut esim. osallistuttuaan johonkin valokuvauskilpailuun.
Punkari (2013)  toteaa asiasta näin: "Valokuvakilpailujen ja lehtien ”lukijan kuva”  -säännöt kannattaa lukea tarkasti. Jos luovutat järjestäjälle kaikki oikeudet kuvan käyttöön, se voi päätyä mainokseen tai muuhun epäasialliseen käyttöön. Tällöin kuvaaja joutuu vastuuseen kuvan julkaisun aiheuttamasta haitasta. Kuvia  ei saa käyttää ilman kuvaajan lupaa."

Finfoto sivustolla sanotaan mm. näin: Googlen uusi hakutoiminto http://www.google.com/insidesearch/searchbyimage.html on paljastanut, että kuvavarkaudet ja näiden varastettujen kuvien kaupallinenkin käyttö on yllättävän laajaa. Yleensä kuvavarkauksiin syyllistytään yrityksissä, joissa kotisivujen päivittää isompi joukko webmastereita, ja joissa vaihtuvuus on suurta.

Esimerkiksi omia kuviani on päätynyt mainoksiin eikä minulta ole kysytty niihin lupaa. Yhdessäkään tapauksessa ei ole kuvaajan nimeä mainittu vaikka se olisi vähintä mitä kuvittelisi tehtävän.

Periaatteessa tekijänoikeuksien sekä kuvaus- ja julkaisulupien kanssa on helppo elää. Ei käytä toisen tekemää ja kysyy aina kuvatessaan luvan kuvattavalta sekä kuvaamiseen että julkaisemiseen. Näitä sääntöjä tarkasti noudattamalla ei varmasti joudu vaikeuksiin, mutta toisaalta silloin
turhan monet kuvat jäisivät ottamatta ja julkaisematta. Siksi jokaisen fotarin olisi syytä hahmottaa ne tilanteet, joissa ylivarovaisuus ei ole perusteltua. (Mäkelä & Suvanto)


Julkisrauha kieltää kuvauksen ilman lupaa virastoissa, kouluissa ja muilla työpaikoilla, joihin ei ole yleistä pääsyä. Myös kokoukset voivat kuulua julkisrauhan piiriin. Kuvausmahdollisuus kannattaa varmistaa lisäksi museoiden ja muiden näyttelyiden lippukassalta.

Kuvaus on kiellettyä. raja-alueilla ja sotilaskohteiden läheisyydessä. Monissa maissa viranomaiset voivat estää esimerkiksi lento-, rautatie ja metroasemien sekä satamien kuvauksen. Punkari, Pekka. (2013). Missä saa kuvata...ja julkaista?

Tietosuojavaltuutettu sanoo kuvaamisesta, että kuvassa saattaa esiintyä itsesi lisäksi myös muita. Haluavatko he, että heidän kuvansa päätyvät nettiin? Tiedustele kuvassa esiintyviltä henkilöiltä, voitko julkaista kuvan.
Tietosujavaltuutettu. (2010). Valokuva ja yksityisyyden suoja tietosuojalain kannalta. (PDF).

Tietosuojavaltuutettu on kannanotossaan 2/452/2005 22.3.2005 valokuvien internetiin siirtoa koskevana yleisenä suosituksenaan todennut, että henkilötietolain kantavaksi periaatteeksi
omaksuttua itsemääräämisoikeuden periaatetta mukaillen suostumuksen pyytämiseen olisi aina pyrittävä kaikissa niissä tilanteissa, joissa yksityisyyden suojan voidaan edes epäillä vaarantuvan.
Valokuvien kannalta on henkilötietolailla käytännön merkitystä myös käyttäessä internetiä tietolähteenä.

Tunnistettavien henkilöiden valokuvien kerääminen internetistä ei ole automaattisesti sellaisenaan sallittua. Henkilötietolaki saattaa tulla tällaisessa toiminnassa sovellettavaksi,
jolloin valokuvien kerääjää arvioidaan henkilötietolain kappaleessa 2 esiteltyjen soveltamisedellytysten täyttyessä rekisterinpitäjänä, jota koskevat laissa säädetyt velvoitteet ja vastuut. Menettelyn lainmukaisuus voi tulla arvioitavaksi myös muun lain perusteella. [...]
Koskien kysymystä oppilaiden
valokuvien laittamisesta koulun kotisivuille, tietosuojavaltuutettu
on kannanotossaan 1567/41/2003 todennut, että kuvat voidaan viedä internetiin vain oppilaan
tai hänen huoltajansa yksiselitteisesti antamalla suostumuksella. Kouluyhteisössä valokuva on
melko helposti liitettävissä tiettyyn oppilaaseen ilman oppilaan nimeäkin. (Valokuva ja yksityisyyden suoja tietosuojalain kannalta.)

Mediakasvatus.fi -sivustolla käsitellään kuvauslupaa ja kuvien julkaisemista. Tekesissä on tiivistetty
  1. Tekijänoikeudet – kuvaajan on tiedettävä saako hän kuvata kohdetta (esim. nauhoittaa tai kuvata konserttia) sekä tunnettava omiin kuviin liittyvät oikeudet
  2. Kuvausluvat ja julkaisuluvat – kuvaajan takataskusta on usein löydyttävä nämä molemmat
  3. Sananvapaus vs. yksityisyyden suoja – kuvaajan tulee olla tietoinen lain rajoitteista.
Mäkelä, Sakari  & Suvanto, Timo Ketä saa kuvata ja missä? (PDF) (9.10.2019)


Kuva Margit Mannila

Rikoslaki

Katso myös

http://www.finnfoto.fi/tyokalut  (4.11.2015)

http://www.avoin.helsinki.fi/kurssit/viesaan/materiaali/luku3.html  (4.11.2015)



Auta minua pitämään sivusto ajan tasalla. Jos huomaat, jonkun linkkaamisen arvoisen sivuston tai huomaat, että joku linkki ei toimi, laita viesti kommenttikenttään. Viestiäsi ei julkaista, jos kiellät sen julkaisemisen.

Edit
9.10.2019

Comments

Popular posts from this blog

Projektisanastoa

Kuvat Margit Mannila Projektijohtamisen sanastoa  Projekti-instituutti (14.2.2017) Tässä esimerkinomaisesti joitakin projektijohtamiseen liittyviä termejä ja niiden määritelmiä. A Guide to the Project Management Body of Knowledge (PM BOK) A Guide to the Project Management Body of Knowledge eli PMBOK on projektijohtamisen kansainvälisen järjestön Project Management Instituten (PMI:n) julkaisema, standardin asemassa oleva projektijohtamisen yleisteos, joka kuvaa projektijohtamisen prosessit ja tarjoaa yleisiä ohjeita projektin organisoimiseksi ja johtamiseksi. Teoksen ensimmäinen painos on vuodelta 1981. Aikalaskenta Laskentamenttely, jolla saadaan kunkin tehtävän aikaisimmat ja myöhäisimät alkamis- ja päättymisajat sekä pelivarat. Aikasuunnittelu Projektin tehtäväerittely ja aikataulun laatiminen.  Aikaisin alkamishetki (AAH) Tehtävän alkuriippuvuukisen määräämä aikaisin mahdollinen alkamishetki. Myöhäisin alkamishetki (MAH) Tehtävän loppuriippuvuuksi...

Katetuottolaskenta ja -hinnoittelu

Kuva Margit Mannila Katetuottolaskennassa tarkastellaan mm. seuraavia asioita (ks.  Tomperi, S. (2010). Yrityksen taloushallinto 3. Kannattavuus- ja kustannuslaskenta. Edita. 23-68): Kriittinen myynti Varmuusmarginaali Kannattavuuskuvio Katetuottokuvio Kannattavuuteen vaikuttavia tekijöitä: hinnan nousu myynnin lisäys muuttuvien kustannusten aleneminen kiinteiden kustannusten aleneminen taloustekijöiden keskinäinen riippuvuus  myynnin rakenne ja kannattavuus alennukset kilpailukeinona Katetuottohinnoittelu-kirjoituksen alkuperäinen lähde on täällä . KATETUOTTOHINNOITTELU Katetuottohinnoittelu perustuu minimikalkyyliin, jossa tuotteelle kohdistetaan vain muuttuvat kustannukset ja hinnoittelussa huomioidaan katetarve kiinteille kustannuksille ja tavoitevoitolle. Peruskaava Tuotteen tai palvelun muuttuvat kustannukset    + Katetuottotavoite = Myyntihinta ilman alv    + Arvonlisävero = Verollinen myyntihinta Kate las...

Oikeustapausharjoitusten ja -analyysin ratkaisuohjeet

  Kuvat Margit Mannila Oikeudellisen ratkaisutoiminnan perusrakenne Oikeudellista ratkaisutoimintaa eli oikeudellisten ongelmien tai tapausten ratkaisemista voidaan yksinkertaistetusti kuvata niin sanotun subsumption avulla. Tämä subsumptiopäättely rakentuu seuraavasti: Kuvataan oikeudellisen normin (esim. lain) oikeusohje. ( ylälause ) Kuvataan ongelmatilanteen tosiasiat. ( alalause ) Sovelletaan oikeusohjetta kyseiseen tapaukseen sijoittamalla alalauseen sisältämät tosiasiat ylälauseen tunnusmerkistöön jolloin saadaan johtopäätös. (Anni Tuomela 7.6.2017) Tämä on ns. syllogismimalli (ks. Virolainen & Martikainen 2010, 229). Virolainen & Martikainen (2010, 227-228) toteavat, että OK 4/1734 24:4 ja ROL 39/1889 11:4 mukaan tuomion perusteluissa on ilmoitettava, mihin seikkoihin ja oikeudelliseen päätökseen ratkaisu perustuu. Ks. myös hallinnonkäyttölain 586/1996  53 §.  Perusteluissa on oltava tosiasia- eli faktaperustelu (faktapremissi...