Me olemme, mitä ajattelemme

Kuvan lähde: http://www.jillrobbins.com/gwu/brown_eco.jpg

 Katso myös teksti http://www.jillrobbins.com/gwu/sattp.html

Useimmat meistä tuntevat sanonnan: ihminen on sitä, mitä hän syö (Ludwig Feuerbach, 1804–1872) sen sijaan sanonta ihminen on sitä, mitä hän ajattelee on harvinaisempi.  "Ihmisiä eivät häiritse tapahtumat sinänsä, vaan asenne, jonka he ottavat niihin." - Epiktetos (Gustafsberg 2014, 59.)

Kuva: GuNi hevosblogistani

Tosiasioiden merkitys alkaa vasta niiden tunnistamisen jälkeen. Mitä paremmin olemme tietoisia omista ajattelutavoistamme, sitä paremmin voimme myös vaikuttaa niihin ja olla avoimempia muiden ajatuksille ja näkemyksille. Oikeiden asiayhteyksien avulla opimme pois ajatusvääristymistä. Ajattelutaidon kehittäminen ja omien ajatusrakenteiden muuttaminen lähtee pysähtymisestä, rauhoittumisesta ja rentoutumisesta. Jotta pystymme hahmottamaan ja omaksumaan uutta, vanhan on väistyttävä. Ongelma on yleensä siinä, että pyrimme muuttamaan ilmiötä eikä syytä, josta ilmiö johtuu. Vanhojen tapojen muuttaminen vaatii syyn ja seurauksen ymmärtämistä ja molempiin vaikuttamista. Muutos lähteee omien ajatusten tiedostamisesta. Me näemme maailman aina oman totuutemme mukaisesti. (Gustafsberg 2014, 60-61.) On siis oikeastaan turhaa puhua objektiivisesta ajattelusta. Ajattelumme on aina jokseenkin subjektiivista objektiivisuutta.

Haasteissa voimme kääntää ajatuksia seuraavasti:
1) Millaisia vaihtoehtoja meillä on toiminnan suhteen?
2) Mitä tämä mahdollistaa?
3) Mitä rakentavaa löydämme asiasta?

Positiivareiden Ajatusten aamiaisessa oli 24.11.2015 seuraava lista otsikolla Pohdittavaksi:
• Millaisissa asioissa roikut eniten kiinni?
• Millaisista tunteista olet yrittänyt päästä eroon huonolla menestyksellä?
• Millaisista tunteista olet yrittänyt päästä eroon hyvällä menestyksellä?
• Jos aloittaisit irti päästämisen nyt, mikä olisi ensimmäinen asia? Entä toinen?

Myönteisten ajatusten kehässä tapahtuu näin: Myönteiset ajatukset-> myönteiset tunteet->aivojen aktivointi->myönteiset asenteet->vaikutus tekoihin. (Emt.  62-63.)

Muuta ajatuksia muuta elämää - Siispä:
1. Aina kun on mahdollista, etsi positiivinen näkökulma
2. Ellei myönteistä löydy, hae kuitenkin ratkaisu
3. Ellei ratkaisua löydy, hae vaihtoehtoja
4. Ellei niitä löydy, määrittele uudestaan ongelman sisältö tai sen merkitys. (Emt. 64, 66.)

Mielen valmentamisen näkökulmasta tunteiden ymmärtäminen ja niihin vaikuttaminen on keskeisen tärkeää.





Kuvan lähde: How to hire a good worker

Tunteet

Tunteiden rooli on mielen valmentamisen näkökulmasta tärkeä asia. Tunne on kehon vastaus sisäiselle äänelle (ajatukselle), ja ne ohjaavat toimintaamme. Ajatus muuttuu tunteeksi, tunne saa meidät toimimaan. Tunne saa meidät joskus toimimaan eduksemme, joskus haitaksemme. Tunteet vaikuttavat  voimakkaita tuntemuksia kehossa. Tunteet varastoituvat kehoomme ja käyttäytymistämme ohjaavat useimmin tunteet kuin järki.  Limbinen systeemi aivoissa ei erittele tunteita, vaan se on kiinnostunut kahdesta reaktiosta: 1) pois kivusta (hekinen tai fyysinen) 29 mielihyvää/palkkiota kohti. Tunteisiin liittyy toiminnan liikkeellepaneva tai pakottava tekijä. (Gustafsberg 2014, 69-71.)

Stressaavassa tilanteessa ihmisen käyttäytyminen perustuu pitkäkestoiseen muistiin ja sielä oleviin kokemuksiin ja tunneassosiaatioihin. On helppo taantua vanhaan käyttäytymismuotoon. Ilmeisesti tässä on syy miksi juoppo ratkeaa juomaan tietyissä tilanteissa tai miksi tupakkalakkoa, karkkilakkoa tms. on vaikea pitää. Stressaavien rekatioiden voimakkuus vaihtelee ihmisten välillä. Tunteet ovat tarttuvia ja ne liittyvät keskeiseti sosiaaliseen vuorovaikutukseen. Tunteet vaikuttavat ihmisen ajatteluun ja rationaaliseen tiedonkäsittelyyn. Persoonalla on merkitystä tunteiden ilmenemisessä.  Toimintamme taustalla ovat tunteet ja päätöksemme ja valintamme perustuvat niihin, vaikka itse haluaisimmekin nähdä tekevämme päätöksemme rationaalisesti. (Emt. 72-74.)

Gustafsberg (2015, 75) otsikoi yhden luvuistaan Tunteiden niityllä. Niityllä kulkisessa voi valita, mitä kasveja ihailee tai poimii. Voi valita kauneimmat. Niityllä kierrämme nokkoset. Tosin nokkonen on kyllä ihan hyvä hyötykasvi, mutta siihen ei tee mieli koskea paljain käsin. Voimme siis valita tunteitamme samalla tavalla. Tunteita tulee ja menee.

 

Kuva:  GuNi hevosblogistani

Pelko 

Peloista perimmäisin ja voimakkain on kuolemanpelko. Toimintaa ohjaava voimakkain vietti on hengissä pysymisen vietti. Tämä on samankaltainen kulttuurista riippumatta. Pelon päätehtävä on suojella meitä vaaroilta. Epäonnistumisen pelko on hyvin usein luulo muiden ihmisten mielipiteestä.

Yksinkertaistettuna tunteiden valintoja ohjaavat kaksi tunnetilaa: rakkaus tai pelko. Kummasta käsin valitsemme suhtautumisemme?  Hallinnan tunteen menettämisen taustalla on pelkotila: pelko siitä, että menetänkö hallinnan asiaan, johon olen voinut aikaisemmin vaikuttaa ja pelon tunne siitä, saavutanko hallinnan takaisin.  Mikään tunne ei ole sinänsä huono asia, mutta jos tunne hallitsee meitä ja estää meitä tekemästä jotakin, sitten asialle täytyy tehdä jotakin. (Gustafsberg 2014, 75-78.)

Aina kun valitsemme turvallisuuden, vahvistamme pelkoa.
- Cheri Huber, Zen-opettaja ja kirjailija

Rakkaus

Rakkaus vaikuttaa aivotoimintaamme ja elämässä menestymiseemme, sillä aivot ovat linkki ihmissuhteiden maailmaan ja meidän itsemme välillä. Tuskalliset muistot ovat käytännössä rakkauden puutetta. Kun valitsemme suhtautumisemme rakkaudesta käsin, vihalle, pelolle ja muille negatiivisille tunteille ei jää tilaa. (Gustafsberg 2014, 80-81.)

Suru

Kyky surra on yksi tunteen toimintamuoto, jolla ihminen pitää omaa henkistä tasapainoaan yllä. Surun kieltäminen ja tunteiden hautominen voi viedä pitkäaikaisiin ongelmiin ja masennukseen, joka johtaa synkkään ja murheelliseen elämään. Surun tunteminen, eläminen ja kokeminen on osa ihmisenä kasvamista ja kehittymistä. Defenssit eli suojelumekanismit ovat aivojen suojaksi olevia tekijöitä. Sellaiset käyttäytymismallit, kuten vetäytyminen, hiljaisuus ja masentuneisuus ovat sisäisen suojeliamme reaktiota tuskaan ja rakkauden puutteen pelkoon. (Gustafsberg 2014, 82.)

Ilo

Positiiviset tunteet, kuten ilo, lisäävät energiatasoamme. Flow on mielentila, jossa tietoisuus on sopusointuisessa järjestyksessä ja ihmien haluaa tehdä sitä mitä tekee asian itsensä vuosi. Flowta on tutkinut Csikszentmihalyi.  Flown kokemista voi kuvata virtauksesksi, joka rakentuu arvojen ja motivaatioiden kirkastumisen kautta.Ihminen on flow-tilassa keskittynyt intensiivisesti, suorastaan hurmioitunut. Ilo tehdystä työstä (sisäinen palkkio) on motivaatiota lisäävä tekijä. Gustafsberg (2014, 84) tiivistää Csikszentmihalyin sanoin Flown kokemiseen voi valmentaa itseään. Keskeisiä kriteerejä ovat: a) motivaation selkeys, toiminnan mielekkyys ja ilo, b) resurssien ja haasteiden tasapaino eli vastaavatko taitotasomme sitä haastetta, mitä suoritamme;  ja c) mielen tilan on oltava keskittynyt ja tietoinen. (Emt. 2014, 83-84.)

Viha

Kielteisten tunteiden kokeminen on osa inhimillisyyttä ja kuuluu elämään. Viha voi kasvaa pelosta, mustasukkaisuudesta, katkeruudesta tai muusta negatiivisesta tunteesta. Vihan tunne on hyvä purkaa, että ne eivät jää mielen syövereihin. Fyysinen purkaminen auttaa usein. Vuonna 2009 sivusin vihan tunteita kirjoituksessani verkkohuhuja ja huhuverkkoja. Hetkellisesti viha voi toimia energian lähteenä. Parhaiden suoritusten saavuttamiseksi viha on heikko energianlähde. Viha sitoo liikaa energiaa ja heikentää sekä mentaalista että fyysistä suoritusta. Vihaa ei tule ruokkia eikä siihen tule sitoutua tai takertua. Sen pitää antaa mennä. (Emt. 84-86.)

Etkö näe, että vihainen mies menettää järkensä? Kun sinulla on vielä järkesi tallessa, niin ota oppia toisen hulluudesta.
- Buddha

Häpeä

Inhimillisen keskeneräisyyden tunnistamiseen kuuluvat häpeän tunteet. Nöyryys on tässä keskeinen elementti, se auttaa näkemään keskeneräisyyttä ja tarvetta kehittyä. Häpeän tunnetta ei pidä kokea syyllistävänä, vaan suuntaa antavana. Häpeäntunteen käsittely on tärkeä kokonaisvaltaisen kehittymisen kannalta. (Emt. 86-87.)

Intuitio

Intuitio on sisäinen ääni, ohjausmekanismi tai suunnannäyttäjä, joka kertoo meille, miten asioihin, tilanteisiin tai ihmmisiin tulisi suhtautua. Ajatusten, tunteiden ja tekojen tasapaino luo tapoja, joilla vahvistamme intuition ohjausmekanismia.  Gustafsberg (2014, 89) kuvaa intuitiopumpun:

Ajatus->Tunne->Toiminta->Tapa-Intuitio. (Emt. 88-89.)


Tietoisuus

Tietoisuus on toiminnanohjauksen ydin ja ainakin osittain ulkona tieteellisestä maailmasta. Itsensä kehittyminen lähtee tietoisuudesta. Tietoisuus kasvaa ja nousee pysähtymisen  ja rauhallisuuden kokemuksen kautta. Tietoisessa läsnäolossa on kysymys siitä, että olemme tietoisia nykyhetkestä. Tietoinen läsnäolo on nykyhetken aistimista, kuulemista, näkemistä ja tuntemista. Se tarkoittaa mielen ja huomion kohdistamista sekä sisäiseen että ulkoiseen maailmaan. Ihminen tekee monia asioita ilman tietoisuutta: käveleminen ja hengittäminen ja refleksit ovat tällaisia asioita. Yksi tapa kehittää tietoisuutta on meditointi. Ymmärtämisen lainalaisuudessa on periaate: ainoastaan sen mikä ymmärrämme, siihen voimme vaikuttaa. Sisäänpäin kääntyminen tarkoittaa oman sisäisen maailman tarkastelemista. Sinne pääsee ainoastaan henkilökohtaisen vastuun ottamisen ja vallan tunnistamisen kautta.  Jos emme ota vastuuta omista ajatuksistamme ja tunteistamme, sekä niihin vaikuttamisesta, olemme jatkuvasti alttiina ympäristön ärsykkeille ja niistä aiheutuville tunnemyrskyille. Elämän yksinkertaisin ja samalla vaikein asia on elää nyt, tässä hetkessä.  Viisi ohjetta tietoisuuden ja läsnäolon harjoittamisessa ovat:

1. Hidasta yleistä elämän rytmiä ja tahtia. Aika riittää kyllä kaikkeen tärkeään. Mieti mikä riittää. 
2. Yksinkertaista ajatuksia ja tekoja. Suhtaudu asioihin tyynesti ja pyri löytämään kaikesta jotakin rakentavaa.
3. Kun tunnet oloisi kiireiseksi pysähdy ja keskity hengitykseen. Keskity siihen mitä aistit.
4. Keskity vuorovaikutuksessa toisen kuuntelemiseen sen sijaan että keskittyisit omaan tarinaan. Ole läsnä ja pyri aistimaan muiden tunteita.
5. Keskity juuri siihen asiaan, mitä nyt teet.  (Emt. 89-95.)

Tietoinen läsnäolo kaventaa tiedostamattoman mielen tietä (Emt. 95).

Kuva:  GuNi hevosblogistani

Huomaa näiden kahden ratsastuskuvan ero. Ylemmässä olen täysin keskittynyt tilanteeseen ja alemmassa ajatukseni harhailevat.

Lähteet
Gustafsberg, Harri (2014). Mielen valmentamisella optimaaliseen suoritukseen. Kustannus Siipipyörä.

Mannila, M. (2013). Csikszentmihalyi-flow (18.11.2015).

Mannila. M. (2009). Verkkohuhuja ja huhuverkkoja. (18.11.2015).