Skip to main content

Kirjanpitolaki uudistui 2016



http://www.peoplepremier.com/assets/peoplepremier/images/business_plan.jpg

Source RiskManagement. (25.1.2016).

Taloustaito 12/2015 on Marjo Salinin kirjoittama artikkeli kirjanpitolain uudistumisesta.

Kirjanpitolaki- ja asetus muuttuivat vuodenvaihteessa. Vuoden 2015 tilinpäätöksen saa laatia vanhojen säännösten mukaisesti. (Salin 2015, 9.)

Kirjanpitovelvollisten uudet kokoluokat ovat:
- määrittelyssä otetaan huomioon sekä päättynyt että sitä välittömästi edeltänyt tilikausi.

Mikroyritykset
Mikroyritykset ovat kaikkein pienimpiä kirjanpitovelvollisia.
Enintään yksi seuraavista kolmesta ylittyy :
1) taseen loppusumma 350 000 euroa
2) liikevaihto 700 000 euroa
3) tilikauden aikana palveluksessa keskimäärin 10 henkilöä

Pienyritykset
Enintään yksi seuraavista kolmesta raja-arvosta ylittyy
1) taseen loppusumma on 6 000 000 euroa
2) liikevaihto 12 000 000 euroa
3) tilikauden aikana palveluksessa keskimäärin 50 henkilöä

Suuryritykset
vähintää kaksi seuraavista kolmesta raja-arvosta ylittyy:

1) taseen loppusumma 20 000 000 euroa
2) liikevaihto 40 000 000 euroa
3) tilikauden aikana palveluksessa keskimäärin 250 henkilöä

Ne yritykset, jotka eivät kuulu mihinkään kokoluokista
- Ne yritykset, jotka tilinpäätöksissään jäävät pien- ja suuryritysten väliin

Pienkonsernin ei jatkossa tarvitse laatia konsernitilinpäätöstä, vaikka emo-osakeyhtiö tai  -osuuskunta jakaisi varoja osakkailleen tai jäsenilleen. Pienkonserni on konserni, jossa konserniyritysten yhteenlaskettujen lukujen perusteella emoyrityksen tilinpäätöspäivänä ylittyy enintään yksi pienyrityksen rajoista. (Salin 2015, 10.)


Yhdenkertaista kirjanpitoa pidettäessä tilikausi on aina kalenterivuosi. Jos tilikaudeksi halutaan muu kuin kalenterivuosi, on pidettävä kahdenkertaista kirjanpitoa. Jatkossa sekä liikkeen- että ammatinharjoittaja saa jatkossa pitää yhdenkertaista kirjanpitoa, jos sekä päättyneellä että sitä edeltäneellä tilikaudella on täyttynyt enintään yksi seuraavista edellytyksistä:
1) taseen loppusumma ylittää  100 000 euroa
2) liikevaihto tai sitä vastaava tuotto ylittää 200 000 euroa
tai
3) yhtiön palveluksessa on keskimäärin yli kolme henkilöä.

Tilinpäätös liikkeen- tai ammatinharjoittajan on kirjanpitolain mukaan laadittava, jos sekä päättyneellä että välittömästi edeltäneellä tilikaudella on ylittynyt vähintään kaksi mikroyrityksen rajoista tai jos tilikausi poikkeaa kalenterivuodesta. Jos tilinpäätös on siis laadittava, se laaditaan mikroyrityksen tilinpäätöstä koskevia säännöksiä noudattaen. (Salin 2015, 11.) Salin (2015, 11) toteaakin, että käytännössä tilinpäätöksen laatiminen voi olla tarpeen, vaikka kirjanpitolaki ei siihen pakottaisi.

Kirjanpitolain (1336/1997) 1 luvun 4 § todetaan tilikaudesta seuraavasti:
4 §
Tilikausi
Tilikausi on 12 kuukautta. Toimintaa aloitettaessa tai lopetettaessa taikka tilinpäätöksen ajankohtaa muutettaessa tilikausi saa olla tätä lyhyempi tai pitempi, kuitenkin enintään 18 kuukautta.

Kirjanpitovelvollisen kaikilla liikkeillä on oltava sama tilikausi.

Poiketen siitä, mitä 1 momentissa säädetään, ammatin- ja liikkeenharjoittajan tilikautena on aina kalenterivuosi. Jos noudatetaan kahdenkertaista kirjanpitoa, voi tilikausi kuitenkin erota kalenterivuodesta siten kuin 1 momentissa säädetään. Tällaiselta tilikaudelta laaditaan tilinpäätös 1 a §:n 3 momentin mukaisesti. (30.12.2015/1620)

Tilintarkastuslaki (1620/2015) muuttui syyskuussa vuonna 2015.  Tilintarkastusvelvollisuudesta sanotaan Tilintarkastuslain 1620/2015 2 luvun 2 § seuraavasti: (1620/2015 2:2.)
2 §
Tilintarkastusvelvollisuus
Yhteisössä ja säätiössä on valittava tilintarkastaja ja toimitettava tilintarkastus sen mukaan kuin tässä laissa ja muussa laissa säädetään.
Jollei muussa laissa toisin säädetä, tilintarkastaja voidaan jättää valitsematta yhteisössä, jossa sekä päättyneellä että sitä välittömästi edeltäneellä tilikaudella on täyttynyt enintään yksi seuraavista edellytyksistä:
1) taseen loppusumma ylittää 100 000 euroa;
2) liikevaihto tai sitä vastaava tuotto ylittää 200 000 euroa; tai
3) palveluksessa on keskimäärin yli kolme henkilöä.
Tilintarkastaja voidaan myös jättää valitsematta toimintaansa aloittavassa yhteisössä, jolla ei vielä ole 2 momentissa tarkoitettuja tilikausia, jollei ole ilmeistä, ettei edellytyksiä tilintarkastajan valitsematta jättämiseen ole.
Tilintarkastaja on kuitenkin aina valittava yhteisössä, jonka pääasiallisena toimialana on arvopapereiden omistaminen ja hallinta ja jolla on kirjanpitolain 1 luvun 8 §:ssä tarkoitettu huomattava vaikutusvalta toisen kirjanpitovelvollisen liiketoiminnan tai rahoituksen johtamisessa.
Jos yhteisöllä ei ole 1, 2 tai 3 momentin mukaista velvollisuutta valita tilintarkastajaa, yhtiöjärjestyksessä, yhtiösopimuksessa tai säännöissä voidaan määrätä tilintarkastuksesta sekä useamman tilintarkastajan valinnasta

(Lihavointi tämän blogin kirjoittajan.)

Lähteet
Finlex. Kirjanpitolaki 1336/1997. (26.1.2016). (1620/2015)

Finlex.  Laki kirjanpitolain 3 luvun 12 § muuttamisesta 1208/2015.  (26.1.2016).



Finlex. Tilintarkastuslaki 1141/2015. (26.1.2016).

Salin, Marjo. (2015). Kirjanpitolaki uudistuu vuonna 2016.  Taloustaito 68 (12), 9- 11.

Suomen tilintarkastajat. Kirjanpitolaki uudistuu. (25.1.2016).

Taloushallintoliitto. Kirjpanpitolaki uudistuu. (25.1.2016).


Comments

Popular posts from this blog

Projektisanastoa

Kuvat Margit Mannila Projektijohtamisen sanastoa  Projekti-instituutti (14.2.2017) Tässä esimerkinomaisesti joitakin projektijohtamiseen liittyviä termejä ja niiden määritelmiä. A Guide to the Project Management Body of Knowledge (PM BOK) A Guide to the Project Management Body of Knowledge eli PMBOK on projektijohtamisen kansainvälisen järjestön Project Management Instituten (PMI:n) julkaisema, standardin asemassa oleva projektijohtamisen yleisteos, joka kuvaa projektijohtamisen prosessit ja tarjoaa yleisiä ohjeita projektin organisoimiseksi ja johtamiseksi. Teoksen ensimmäinen painos on vuodelta 1981. Aikalaskenta Laskentamenttely, jolla saadaan kunkin tehtävän aikaisimmat ja myöhäisimät alkamis- ja päättymisajat sekä pelivarat. Aikasuunnittelu Projektin tehtäväerittely ja aikataulun laatiminen.  Aikaisin alkamishetki (AAH) Tehtävän alkuriippuvuukisen määräämä aikaisin mahdollinen alkamishetki. Myöhäisin alkamishetki (MAH) Tehtävän loppuriippuvuuksi...

Katetuottolaskenta ja -hinnoittelu

Kuva Margit Mannila Katetuottolaskennassa tarkastellaan mm. seuraavia asioita (ks.  Tomperi, S. (2010). Yrityksen taloushallinto 3. Kannattavuus- ja kustannuslaskenta. Edita. 23-68): Kriittinen myynti Varmuusmarginaali Kannattavuuskuvio Katetuottokuvio Kannattavuuteen vaikuttavia tekijöitä: hinnan nousu myynnin lisäys muuttuvien kustannusten aleneminen kiinteiden kustannusten aleneminen taloustekijöiden keskinäinen riippuvuus  myynnin rakenne ja kannattavuus alennukset kilpailukeinona Katetuottohinnoittelu-kirjoituksen alkuperäinen lähde on täällä . KATETUOTTOHINNOITTELU Katetuottohinnoittelu perustuu minimikalkyyliin, jossa tuotteelle kohdistetaan vain muuttuvat kustannukset ja hinnoittelussa huomioidaan katetarve kiinteille kustannuksille ja tavoitevoitolle. Peruskaava Tuotteen tai palvelun muuttuvat kustannukset    + Katetuottotavoite = Myyntihinta ilman alv    + Arvonlisävero = Verollinen myyntihinta Kate las...

Oikeustapausharjoitusten ja -analyysin ratkaisuohjeet

  Kuvat Margit Mannila Oikeudellisen ratkaisutoiminnan perusrakenne Oikeudellista ratkaisutoimintaa eli oikeudellisten ongelmien tai tapausten ratkaisemista voidaan yksinkertaistetusti kuvata niin sanotun subsumption avulla. Tämä subsumptiopäättely rakentuu seuraavasti: Kuvataan oikeudellisen normin (esim. lain) oikeusohje. ( ylälause ) Kuvataan ongelmatilanteen tosiasiat. ( alalause ) Sovelletaan oikeusohjetta kyseiseen tapaukseen sijoittamalla alalauseen sisältämät tosiasiat ylälauseen tunnusmerkistöön jolloin saadaan johtopäätös. (Anni Tuomela 7.6.2017) Tämä on ns. syllogismimalli (ks. Virolainen & Martikainen 2010, 229). Virolainen & Martikainen (2010, 227-228) toteavat, että OK 4/1734 24:4 ja ROL 39/1889 11:4 mukaan tuomion perusteluissa on ilmoitettava, mihin seikkoihin ja oikeudelliseen päätökseen ratkaisu perustuu. Ks. myös hallinnonkäyttölain 586/1996  53 §.  Perusteluissa on oltava tosiasia- eli faktaperustelu (faktapremissi...