Skip to main content

Projektin organistointi ja käynnistys

 Kuvat Margit Mannila

Projekti on
  • ainutkertainen, kertaluonteinen ajallisesti rajattu eli alkaa päättyäkseen suunnitellusti työsuoritus, 
  • jolla on omat resurssipuitteet eli budjetti, 
  • valta tehtäväänsä ja työvoima määritetty tehtävä tuottaa vaatimukset täyttävä tulos (esim. tilaisuus, matka, kurssitoteutus, ohjelmisto, selvitys) 
Lähde: Virkki, P. Somermeri, A. 1997. Projektityö – kehittämisen moottori.


Projektin organistointi ja käynnistys
Projektin organisointi ja käynnistys pitää sisällään sellaiset asiat kuin
- miten projektiorganisaatio toimii
- tehtävänkuvat projektiorganisaatiossa
- projekti- ja linaorganisaation suhde
-  mitä tulee muistaa projektin käynnistysvaiheessa

Projektiorganisaatiolla tarkoiteaan organisaatiota, joka on muodostettu projektin läpiviemiseksi.  Etenkin usean vuoden pituisissa hankkeissa kannattaa muodostaa puhdas projektiorganisaatio, jossa projektin kannalta keskeiset resurssit ovat projektipäällikön alaisuudessa. Tavallisesti projektissa on mukana usean eri yrityksen  resursseja. Näin projektiorganisaatio on summa useasta osaprojektista. (Pelin 2011, 64.)

Projektin onnistumisen kannalta, on tärkeää kuinka projektipäällikkö kykenee organisoimaan toimiman projektiryhmän. Esimerkiksi henkilön palkkaus vie huomattavasti kalenteriaikaa ja se on käynnistettävä ajoissa. 

Pelin (2011, 66-68) hahmottaa projektiorganisaation keskeiset toimenkuvat. Projektin asettaja, projektin johtoryhmä, projektipäällikkö, projektiryhmän jäsen ja projektisihteeri/assistentti. On tärkeä, että projektin organisointi tehdään huolella.  

http://images.slideplayer.biz/7/2005398/slides/slide_5.jpg


Projektin asettaja 
Projektin asettaja tekee päätöksen projektin käynnistämisestä ja toimii projektin rahoittajana. Projektin asettajan tehtäviin kuuluvat seuraavat asiat:
  • päättää projektin aloittamisesta, keskeyttämisestä ja päättämisestä
  • nimeää projektin johtoryhmän
  • vastaa viimekädessä siitä, että projektilla on käytettävissä tarvittavat resurssit
  • ratkaisee mahdolliset projekti- ja linjaorgainisaation väliset kiistat.
Tutkimusprojektissa projektin rahoittajana toimii tilaaja.

Projektin johtoryhmä
Projektin johtoryhmä (=valvontaryhmä) edustaa projektin asettajaa. Pienissä projekteissa johtoryhmää vastaa yksi henkilö, projektin valvoja.

Toimitusprojekteissa saattaa olla tarpeen erillinen
  • tilaaja johtoryhmä (tilaajan ja toimittajan edustajat)
  • toimittajan johtoryhmä (yrityksen sisäinen)

Projektin johtoryhmässässä jäseninä ovat henkilöt niistä organisaatioyksiköistä, joiden toimintaan projektin tulos merkittävästi vaikuttaa. Johtorymä on projektin korkein päättävä elin, jonka toimintaa ohjaavat projektin määräykset ja voimassa olevat kaikkia projekteja koskeat yleisohjeet. Projektin johtoryhmän tehtäviä ovat:
  • määrittää projektin ajalliset, tekniset ja kustanukselliset tavoitteet
  • nimetä projektipäällikkö
  • hyväksyä projektipäällikön laatima projektisuunnitelma
  • antaa projektille sen tarvitsemat henkilö- ja muut resurssit
  • tehdä projektin kannalta keskeiset päätökset
  • hyväksyä projektin tulos
  • päättää projektin lopettamisesta

Projektipäällikkö valmistelee projektin johtoryhmän kokoukset ja tuo käsittelyyn johtoryhmän päätöstä tarvitsevat asiat. 


Projektipäällikkö
Projektipäällikkö on myös kokonaisvastuussa projektista ja sen  suunnittelusta, toimeenpanosta sekä tehtävien valvonnasta. Projektipäällikön tehtävänä on raportoida projektin etenemisestä johtoryhmälle. Tiivistetysti projektipäällikön tehtäviä ovat:
  • laatia projektisuunnitelma tai johtaa sen laatimista
  • käynnistää projektiryhmän työskentely ja ohjata ryhmää
  • johtaa projektin toimeenpanoa ja tehtävien antoa sekä valvoa työn edistymistä
  • varustaa projektiryhmä tarvittavalla tiedolla ja koulutuksella
  • huolehtia projektin dokumentoinnista ja arkistoinnista
  • laatia projektin loppuraportti ja suorittaa projektin päättäminen
Käytännössä laajat projektin jaetaan osaprojekteihin. Jos projekti on sen verran suuri, että osaprojekteilla ovat omat vetäjänsä, niin kunkin osaprojektin vetäjällä (osaprojektipäällikkö) on oman osaprojektinsa osalta samat tehtävät kuin  projektipäälliköllä.

Projektiryhmän jäsen
Projektiryhmän jäsenellä tulee olla oman vastuualueen ammattaitaidon hallintaa ja yhteistyökykyisyyttä. Projektiryhmän  jäsenen tehtävä:
  • osallistuu projektisuunnitelman laatimseen varsinkin oman tehätävalueensa osalta (tehtävän sisältö, työmäärä, aikataulu)
  • huolehtii projektipäällikön määritteleminen tehtävien suorittamisesta laadullisesti hyvin 
  • raportoi työn edistymisestä projektipäällikölle
  • työn tulosten dokumentointi
  • noudattaa annettuja teknisiä standardeja
  • kehittää omaa ammattitaitoaan ja työmenetelmiä

Projektisihteeri/projektiassistentti
Projektiassistentti toimii projektipäällikön alaisuudessa, hoitaen sovitun osan projektipäällikön tehtävistä. Projektiassistentin tehtäviin kuuluvat mm. seuraavia asioita:
  • projektimanuaalin laadinta ja ylläpito
  • aikataulujen laadinta ja seuranta
  • projektin eri osaprojektien ja organisaatioiden projektiaikataulujen koordinointi
  • projektibudjetin laatiminen yhteistyössä eri vastuuhenkilöiden kanssa
  • projektin asiakirjojen luokittelun ja arkistoinnin suunnittelu sekä dokumentoinnin ohjaus
  • tarjouskyselyjen laadinta
  • toimittajien valvonta
  • kustannusseuranta ja ennusteiden laadinta
  • kokousjärjestelyt ja raportointi

Projektissa voi olla lisäksi erilaisia erityistehtäviä
  • kustannusinsinööri (cost engineer)
  • sopimusinsinööri 
  • aikatauluvalvoja jne.







Lähteet ja lukemisto
Huotari, Jouni & Moilanen, Paavo. (2009). Projektin organisointi. JAMK. (10.10.2016)

Mannila, Margit. (2012). Mikä on projekti? Perheyrittäjyys. (10.10.2016).

Mannila, Margit. (2011). Projekti- Projektisuunnitelma. Perheyrittäjyys. (10.10.2016). 

Pelin, Risto. (2011). Projektihallinnan käsikirja. 400 s. 7. uudistettu painos. Projektijohtaminen Oy Risto Pelin.

Projektiorganisaatio. Wikipedia. (10.10.2016).

Tietojärjestelmien kehittäminen. SlidePlayer.  (10.10.2016).

Valsta, Anne. Projektityö. Haaga-Helia. (10.10.2016). 

Lähetetty Windows Phonesta

(Edit 16.2.2017)

Comments

Popular posts from this blog

Projektisanastoa

Kuvat Margit Mannila Projektijohtamisen sanastoa  Projekti-instituutti (14.2.2017) Tässä esimerkinomaisesti joitakin projektijohtamiseen liittyviä termejä ja niiden määritelmiä. A Guide to the Project Management Body of Knowledge (PM BOK) A Guide to the Project Management Body of Knowledge eli PMBOK on projektijohtamisen kansainvälisen järjestön Project Management Instituten (PMI:n) julkaisema, standardin asemassa oleva projektijohtamisen yleisteos, joka kuvaa projektijohtamisen prosessit ja tarjoaa yleisiä ohjeita projektin organisoimiseksi ja johtamiseksi. Teoksen ensimmäinen painos on vuodelta 1981. Aikalaskenta Laskentamenttely, jolla saadaan kunkin tehtävän aikaisimmat ja myöhäisimät alkamis- ja päättymisajat sekä pelivarat. Aikasuunnittelu Projektin tehtäväerittely ja aikataulun laatiminen.  Aikaisin alkamishetki (AAH) Tehtävän alkuriippuvuukisen määräämä aikaisin mahdollinen alkamishetki. Myöhäisin alkamishetki (MAH) Tehtävän loppuriippuvuuksi...

Katetuottolaskenta ja -hinnoittelu

Kuva Margit Mannila Katetuottolaskennassa tarkastellaan mm. seuraavia asioita (ks.  Tomperi, S. (2010). Yrityksen taloushallinto 3. Kannattavuus- ja kustannuslaskenta. Edita. 23-68): Kriittinen myynti Varmuusmarginaali Kannattavuuskuvio Katetuottokuvio Kannattavuuteen vaikuttavia tekijöitä: hinnan nousu myynnin lisäys muuttuvien kustannusten aleneminen kiinteiden kustannusten aleneminen taloustekijöiden keskinäinen riippuvuus  myynnin rakenne ja kannattavuus alennukset kilpailukeinona Katetuottohinnoittelu-kirjoituksen alkuperäinen lähde on täällä . KATETUOTTOHINNOITTELU Katetuottohinnoittelu perustuu minimikalkyyliin, jossa tuotteelle kohdistetaan vain muuttuvat kustannukset ja hinnoittelussa huomioidaan katetarve kiinteille kustannuksille ja tavoitevoitolle. Peruskaava Tuotteen tai palvelun muuttuvat kustannukset    + Katetuottotavoite = Myyntihinta ilman alv    + Arvonlisävero = Verollinen myyntihinta Kate las...

Oikeustapausharjoitusten ja -analyysin ratkaisuohjeet

  Kuvat Margit Mannila Oikeudellisen ratkaisutoiminnan perusrakenne Oikeudellista ratkaisutoimintaa eli oikeudellisten ongelmien tai tapausten ratkaisemista voidaan yksinkertaistetusti kuvata niin sanotun subsumption avulla. Tämä subsumptiopäättely rakentuu seuraavasti: Kuvataan oikeudellisen normin (esim. lain) oikeusohje. ( ylälause ) Kuvataan ongelmatilanteen tosiasiat. ( alalause ) Sovelletaan oikeusohjetta kyseiseen tapaukseen sijoittamalla alalauseen sisältämät tosiasiat ylälauseen tunnusmerkistöön jolloin saadaan johtopäätös. (Anni Tuomela 7.6.2017) Tämä on ns. syllogismimalli (ks. Virolainen & Martikainen 2010, 229). Virolainen & Martikainen (2010, 227-228) toteavat, että OK 4/1734 24:4 ja ROL 39/1889 11:4 mukaan tuomion perusteluissa on ilmoitettava, mihin seikkoihin ja oikeudelliseen päätökseen ratkaisu perustuu. Ks. myös hallinnonkäyttölain 586/1996  53 §.  Perusteluissa on oltava tosiasia- eli faktaperustelu (faktapremissi...