Skip to main content

Projektin vaiheistus ja ositus


 Kuvat Margit Mannila

Projektiosituksella tarkoitetaan projektin jakamista itsenäisesti suunniteltaviin ja toteutettaviin tehtäväkokonaisuuksiin.  (WBS Work Breakdown Structure). (Pelin 2011, 91.)

Projektin osoittamisen tavoitteita ovat
  • Projektiositus vaiheistaa projektin. Kussakin projektin vaiheessa ositus voi olla erilainen.
  • Projektiositus jakaa projektin organisatorisesti selviin vastuukokonaisuuksiin ja osaprojekteihin.
  • Projektiositus jakaa projektin aikataulut erillisiksi osa-aikatauluiksi, joihjin on merkitty niiden keskinäiset riippuvuussuhteet. 
  • Projektiositus luo puitteet kustannusohjaukselle määrittämällä seurattavat kustannuskohteet (ns. työpaketit).
  • Projektiositus antaa projektin työlle hierarkkisen jäsentelyn ja koodauksen (WBS-no).
  • Projektiosituksen avulla voidaan integroida ajallinen ja taloudellinen ohjaus. (Pelin 2011, 91-92.)

Osituksen menetelmät
  • vaiheittainen ositus
  • järjestelmin osittaminen
  • rakenteellinen ositus
  • työlajin mukainen ositus
 Vaiheittaisella osituksella tarkoitetaan projektin jakamista peräkkäisiin vaiheisiin. Tavallisia vaiheita ovat  mm.  esitutkimus, suunnittelu, toteutus ja käyttöönotto. 

Järjestelmiin osittaminen tarkoittaa sitä, että projekti eritellään systeemeittän. Systeemi on toiminnallisesti itsenäinen kokonaisuus, joka tyypillisesti liittyy poikittaisesti projektin eri rakenteisiin. Esimerkiksi tiedonsiirtojärjestelmä, jäähdytysjärjestelmä jne.

Rekenteellisessa osituksessa projekti pilkotaan fyysisiin osiinsa. Tämä muistuttaa osaluettelon laatimista.

Työlajin mukaisessa osittamisessa projekti eritellään siinä esiintyvien työlajien mukaisesti. Työlajeja ovat mm. projektihallinto, sähkösuunnittelu, rakennustyöt, tarkastukset jne.  (Pelin 2011, 93.)


Projektin vaiheistus
Projekti jaksotetaan ajallisesti peräkkäisiin vaiheisiin. Vaiheistus helpottaa päätöksentekoa. Kunkin vaiheen sisällä projekti jaetaan vielä osaprojekteihin jne. projektin koosta riippuen.  Kunkin vaiheen lopussa syntyy selvä mitattava tulos. (Pelin 2011, 97.)

Projektiositus ja aikataulut
Projektiositus paloittelee projektissa laadittavat aikataulut hierkkiseksi aikataulujärjestelmäksi. Projektin aikatauluhierarkia tulisi määritellä projektin alussa ja kuvat kaaviona. Myös voidaan standardisoida kaaviopohjat, erittelytarkkuus, riippuvuusmerkinnät, ylläpitotavat jne. (Pelin 2011, 98-100.)

Projektiositus ja kustannusohjaus
Projektiosituksen avulla projektista saadaan  eri tasolla erilaisia kustannusyhteenvetoja. Projektiosituksen pienin elementti, työpaketti, on myös pienin seurattava kustannuskohde. Työpaketti on  yleensä joukko tehtäviä, joskus yksi tärkeä tehtävä. Työpaketti tekee kytkennän aikataulu-ja kustannusseurannan välille. (Pelin 2011, 101.)

Projektiositus ja organisaatio
Projektiosiuts muistuttaa organisaatiokaaviota. Ositus tulee liittää organisaatioon siten että kullekin elementille on yksiselitteinen vastuuorganisaatio tai vastuuhenkilö.   (Pelin 2011, 102-103.)


http://www.projectmanagementdocs.com/images/work-breakdown-structure-tree-view.gif

 Kuvan lähde http://www.projectmanagementdocs.com/images/work-breakdown-structure-tree-view.gif (8.12.2016). Katso myös tämä Work Breakdown Structure (8.12.2016).

Lähteet
Pelin, Risto. (2011). Projektihallinnan käsikirja. 400 s. 7. uudistettu painos. Projektijohtaminen Oy Risto Pelin.

Comments

Popular posts from this blog

Projektisanastoa

Kuvat Margit Mannila Projektijohtamisen sanastoa  Projekti-instituutti (14.2.2017) Tässä esimerkinomaisesti joitakin projektijohtamiseen liittyviä termejä ja niiden määritelmiä. A Guide to the Project Management Body of Knowledge (PM BOK) A Guide to the Project Management Body of Knowledge eli PMBOK on projektijohtamisen kansainvälisen järjestön Project Management Instituten (PMI:n) julkaisema, standardin asemassa oleva projektijohtamisen yleisteos, joka kuvaa projektijohtamisen prosessit ja tarjoaa yleisiä ohjeita projektin organisoimiseksi ja johtamiseksi. Teoksen ensimmäinen painos on vuodelta 1981. Aikalaskenta Laskentamenttely, jolla saadaan kunkin tehtävän aikaisimmat ja myöhäisimät alkamis- ja päättymisajat sekä pelivarat. Aikasuunnittelu Projektin tehtäväerittely ja aikataulun laatiminen.  Aikaisin alkamishetki (AAH) Tehtävän alkuriippuvuukisen määräämä aikaisin mahdollinen alkamishetki. Myöhäisin alkamishetki (MAH) Tehtävän loppuriippuvuuksi...

Katetuottolaskenta ja -hinnoittelu

Kuva Margit Mannila Katetuottolaskennassa tarkastellaan mm. seuraavia asioita (ks.  Tomperi, S. (2010). Yrityksen taloushallinto 3. Kannattavuus- ja kustannuslaskenta. Edita. 23-68): Kriittinen myynti Varmuusmarginaali Kannattavuuskuvio Katetuottokuvio Kannattavuuteen vaikuttavia tekijöitä: hinnan nousu myynnin lisäys muuttuvien kustannusten aleneminen kiinteiden kustannusten aleneminen taloustekijöiden keskinäinen riippuvuus  myynnin rakenne ja kannattavuus alennukset kilpailukeinona Katetuottohinnoittelu-kirjoituksen alkuperäinen lähde on täällä . KATETUOTTOHINNOITTELU Katetuottohinnoittelu perustuu minimikalkyyliin, jossa tuotteelle kohdistetaan vain muuttuvat kustannukset ja hinnoittelussa huomioidaan katetarve kiinteille kustannuksille ja tavoitevoitolle. Peruskaava Tuotteen tai palvelun muuttuvat kustannukset    + Katetuottotavoite = Myyntihinta ilman alv    + Arvonlisävero = Verollinen myyntihinta Kate las...

Oikeustapausharjoitusten ja -analyysin ratkaisuohjeet

  Kuvat Margit Mannila Oikeudellisen ratkaisutoiminnan perusrakenne Oikeudellista ratkaisutoimintaa eli oikeudellisten ongelmien tai tapausten ratkaisemista voidaan yksinkertaistetusti kuvata niin sanotun subsumption avulla. Tämä subsumptiopäättely rakentuu seuraavasti: Kuvataan oikeudellisen normin (esim. lain) oikeusohje. ( ylälause ) Kuvataan ongelmatilanteen tosiasiat. ( alalause ) Sovelletaan oikeusohjetta kyseiseen tapaukseen sijoittamalla alalauseen sisältämät tosiasiat ylälauseen tunnusmerkistöön jolloin saadaan johtopäätös. (Anni Tuomela 7.6.2017) Tämä on ns. syllogismimalli (ks. Virolainen & Martikainen 2010, 229). Virolainen & Martikainen (2010, 227-228) toteavat, että OK 4/1734 24:4 ja ROL 39/1889 11:4 mukaan tuomion perusteluissa on ilmoitettava, mihin seikkoihin ja oikeudelliseen päätökseen ratkaisu perustuu. Ks. myös hallinnonkäyttölain 586/1996  53 §.  Perusteluissa on oltava tosiasia- eli faktaperustelu (faktapremissi...