Kuva Margit Mannila
Kuten tekstissäni Tutkimusongelma ja tutkimuskysymys (Mannila 2016 ), kirjoitan, ohjaa tutkimusongelma
myös sitä, suoritetaanko tutkimus kvantitatiivisin vai kvaltatiivisin
menetelmien avulla. Tiedonkeruumenetelmän valitseminen on tärkeässä roolissa tutkimuksen onnistumisen kannalta. Tilastokeskuksen sivustolta löytyy ohjeistusta aiheeseen otsikolla Tiedonkeruumenetelmän valitsemiseen.
Tutkimusongelma ohjaa, millaisia kysymyksiä
tutkittavalta kohteelta kysytään, jotta saadaan vastauksia nimenomaan
siihen tutkimusongelmaan, johon halutaan. Teos Jyrinki, E. (1976). Kysely ja haastattelu tutkimuksessa. Helsinki: Gaudeamus, on klassikko, joka on kestänyt aikaa jo yli 40 vuotta. Teoksen voit ladata Jyväskylän yliopiston sivustolta luettavaksesi. (16.3.2017.)
Aineistonkeruu tutkimuslomakkeella (kyselylomakkeella) on työläs alkuvaiheessa, mutta sitten kun on saatu kehitettyä hyvä lomake ja kun vielä saadaan siihen vastauksetkin, ja etenkin jos kyetään käyttämään ohjelmia, joiden avulla on helppo viedä aineisto tietokantaan, on aineiston käsitteleminen helppoa. (Tämä edellyttää tietenkin tilastollista osaamista ja SPSS-ohjelman tai vastaavan käyttötaitoa.)
Kyselylomakkeen merkitystä ei voi korostaa liikaa. Kun kysymyslomake on laadittu hyvin, saadaan siihen todennäköisesti enemmän vastauksia kuin lomakkeeseen, joka on tehty vähän sinne päin. Aiempiin tutkimuksiin perhtyminen on siksi erittäin kannatettavaa, jotta voi ottaa mallia hyvin tehdyistä kyselylomakkeista.
Kyselyn ja haastattelun perusasiat:
Kuvan lähde linkki by Amanda Walker. (28.3.2017).
Kuvan lähde http://images.slideplayer.com/23/6642656/slides/slide_7.jpg. (28.3.2017).
Alkuperäinen Likertin asteikkoon perustuva kyselylomake on viisiportainen.
Lähde Kuvan lähde tästä linkistä. (29.3.2017)
KvantiMOTV -sivustolla kohdassa Mittaaminen: Muuttujien ominaisuudet todetaan, että asenteita mitataan usein Rensis Likertin (1932) kehittämällä asteikolla, joka järjestää vastaajat "samanmielisyyden" määrän mukaan. Likert-asteikon vastausvaihtoehdot ovat 'täysin samaa mieltä', 'jokseenkin samaa mieltä', 'jokseenkin eri mieltä', 'täysin erimieltä'. Vastausvaihtoehtoihin voidaan lisätä vaihtoehtoja, jolloin asteikko voi olla esimerkiksi seuraavanlainen: 'täysin samaa mieltä', 'jokseenkin samaa mieltä', 'ei samaa eikä eri mieltä', 'jokseenkin eri mieltä', 'en osaa sanoa', 'en halua sanoa'. Analysointivaiheessa 'en osaa sanoa (eos)' ja 'en halua sanoa' vaihtoehdot voidaan määritellä puuttuvaksi tiedoksi. (Mittaaminen: Muuttujien ominaisuudet. 29.3.2017.)
Tutkimuslomaketta suunniteltaessa kannattaa huomata, että positiivista koodausta on helpompi käyttää (ks. esim. Heikkilä), joten ei kannta kikkailla kysymyksillä kovin paljon.
.
Lähde Tästä linkistä. (29.3.2017)
Lähde Tästä linkistä. (29.3.2017).
Lähde Tästä linkistä. (29.3.2017).
Kuvan lähde https://zapier.cachefly.net/storage/photos/5b9af42bb9c9a35588346deabc2bfa0b.png. (28.3.2017)
Kuvan lähde https://www.qualtrics.com/wp-content/uploads/2015/02/what-makes-a-good-survey-question-infographic.png. (28.3.2017).
Kuvan lähde linkki. (28.3.2017).
Kuvan lähde https://image.slidesharecdn.com/uxpawebinarsurveysmonterary-140612154415-phpapp02/95/surveys-28-638.jpg?cb=1402588522. (28.3.2017).
Kyselylomakkeen merkitystä ei voi korostaa liikaa. Kun kysymyslomake on laadittu hyvin, saadaan siihen todennäköisesti enemmän vastauksia kuin lomakkeeseen, joka on tehty vähän sinne päin. Aiempiin tutkimuksiin perhtyminen on siksi erittäin kannatettavaa, jotta voi ottaa mallia hyvin tehdyistä kyselylomakkeista.
Kyselyn ja haastattelun perusasiat:
Kuvan lähde linkki by Amanda Walker. (28.3.2017).
Kuvan lähde http://images.slideplayer.com/23/6642656/slides/slide_7.jpg. (28.3.2017).
Alkuperäinen Likertin asteikkoon perustuva kyselylomake on viisiportainen.
Lähde Kuvan lähde tästä linkistä. (29.3.2017)
KvantiMOTV -sivustolla kohdassa Mittaaminen: Muuttujien ominaisuudet todetaan, että asenteita mitataan usein Rensis Likertin (1932) kehittämällä asteikolla, joka järjestää vastaajat "samanmielisyyden" määrän mukaan. Likert-asteikon vastausvaihtoehdot ovat 'täysin samaa mieltä', 'jokseenkin samaa mieltä', 'jokseenkin eri mieltä', 'täysin erimieltä'. Vastausvaihtoehtoihin voidaan lisätä vaihtoehtoja, jolloin asteikko voi olla esimerkiksi seuraavanlainen: 'täysin samaa mieltä', 'jokseenkin samaa mieltä', 'ei samaa eikä eri mieltä', 'jokseenkin eri mieltä', 'en osaa sanoa', 'en halua sanoa'. Analysointivaiheessa 'en osaa sanoa (eos)' ja 'en halua sanoa' vaihtoehdot voidaan määritellä puuttuvaksi tiedoksi. (Mittaaminen: Muuttujien ominaisuudet. 29.3.2017.)
Tutkimuslomaketta suunniteltaessa kannattaa huomata, että positiivista koodausta on helpompi käyttää (ks. esim. Heikkilä), joten ei kannta kikkailla kysymyksillä kovin paljon.
. Lähde Tästä linkistä. (29.3.2017)
Lähde Tästä linkistä. (29.3.2017).
Lähde Tästä linkistä. (29.3.2017).
Kuvan lähde https://zapier.cachefly.net/storage/photos/5b9af42bb9c9a35588346deabc2bfa0b.png. (28.3.2017)
Kuvan lähde https://www.qualtrics.com/wp-content/uploads/2015/02/what-makes-a-good-survey-question-infographic.png. (28.3.2017).
Kuvan lähde linkki. (28.3.2017).
Kuvan lähde https://image.slidesharecdn.com/uxpawebinarsurveysmonterary-140612154415-phpapp02/95/surveys-28-638.jpg?cb=1402588522. (28.3.2017).
TehtäväMieti, millaisen kysymyslomakkeen laatisit, jos tutkit esimerkiksi millaisiin tehtäviin expaattien puolisot työllistyvät kohdemaassa. Millaista tietoa ja millaisia taustamuuttujia tarvitset?, jotta saat vastauksen tutkimuskysymykseesi. Aloita tehtävä muotoilemalla tutkimuskysymys ensin.
Siispä: Siinä vaiheessa, kun sinulla on tutkimusongelma hanskassa (=tiedät, mitä aihetta tutkit/mihin kysymykseen haluat saada vastauksen), ryhdyt miettimään, miten ja millaisilla kysymyksillä sitten saisit riittävästi tietoa, jotta pystyt vastaamaan tutkimuskysymykseesi.
Saaranen-Kauppinen & Puusniekka (2006) toimittamalla. KvantiMOTV-sivustolla on hyvä esitys kyselylomakkeen muotoilemiseen. Lisäksi sivustolta löytyy esimerkkejä lomakkeen laatimiseen (16.3.2017).
Lähteet ja lukemisto
Aineistonkeruu tutkimuslomakkeella. Helsingin yliopisto. (16.3.2017).
Heikkilä, Tarja. Kvantitatiivinen tutkimus. Perustuu teokseen Tilastollinen tutkimus. (29.3.2017). Setti, johon kannattaa ehdottomasti tutustua. Esimerkiksi tilastollisen tiedonkeruun materiaalia löytyy tästä todella laajasti. Tilastollinen tiedonkeruu. (19.1.2024).
Jyrinki, E. 1976. Kysely ja haastattelu tutkimuksessa. Helsinki: Gaudeamus. https://jyx.jyu.fi/dspace/handle/123456789/50766 (16.3.2017).
KvantiMOTV. Kyselylomakkeen laatiminen. (16.3.2017).
Kysely- ja haastattelumenetelmät. VERNE Liikenteen tutkimuskeskus. Tampereen teknillinen yliopisto. (19.1.2024).
Kyselyyn perustuvan tutkimuksen suorittaminen. KvantiMOTV. (19.1.2024).
Mannila, Margit. (2016). Opinnäytetyön tekeminen. Perheyrittäjyys. (16.3.2017).
Mannila, Margit. (2017). Tutkimusongelma ja tutkimuskysymys. Perheyrittäjyys. (16.3.2017).
Saaranen-Kauppinen & Puusniekka (2006). KvantiMOTV. (16.3.2017). Uusi versio löytyy tästä linkistä. (19.1.2024).
SurveyMonkey. Alusta kyselyjen tekemiseen. (16.3.2017).
Strukturoitu haastattelu. (19.1.2024).
Tilastokeskus. Tiedonkeruumenetelmän valitseminen. (19.1.2024).
In English
Questionnaire Design. (19.1.2024).
Arifin, W. N. (2019). Questionnaire Development (PDF).
Frary, R. B. A Brief Guide to Questionnaire Development. Office of Measurement and Research Service Virginia Polytechnic Institute and State University (19.1.2024).
Kishore K, Jaswal V, Kulkarni V, De D. Practical Guidelines to Develop and Evaluate a Questionnaire. Indian Dermatol Online J. 2021 Mar
2;12(2):266-275. doi: 10.4103/idoj.IDOJ_674_20. PMID: 33959523; PMCID:
PMC8088187. (19.1.2024).
The Questionnaire development process. (19.1.2024).
Rattray, J. R. & Jones, M. C..(2007). Essential elements of questionnaire design and development. Journal of Clinical Nursing, 16(2), 234-243.
Katherine S. Tippett and Yasmin S. Cypel, editors (1997). Design and Operation: The Continuing Survey of Food Intakes by Individuals and the Diet and Health Knowledge Survey, 1994–96. United States Department of Agriculture Agricultural Research Service NFS Report No. 96–1 December 1997. Katso sivulta 42 alkaen, Chapter 4: Questionnaire Development and Data Collection Procedures By Patricia M. Guenther, Linda E. Cleveland, and Linda A. Ingwersen. (19.1.2024).
Song, Y. Son, Y-S & Doonam Oh, D. (2015). Methodological Issues in Questionnaire Design. Journal of Korean Academy of Nursing 2015; 45(3): 323-328. Published online: 30 June 2015 DOI: https://doi.org/10.4040/jkan.2015.45.3.323 (19.1.2024).
Katherine S. Tippett and Yasmin S. Cypel, editors (1997). Design and Operation: The Continuing Survey of Food Intakes by Individuals and the Diet and Health Knowledge Survey, 1994–96. United States Department of Agriculture Agricultural Research Service NFS Report No. 96–1 December 1997. Katso sivulta 42 alkaen, Chapter 4: Questionnaire Development and Data Collection Procedures By Patricia M. Guenther, Linda E. Cleveland, and Linda A. Ingwersen. (19.1.2024).
Weiss, G., Steinacher, I., Lamprecht, B. et al. (2017). Development and validation of the Salzburg COPD-screening questionnaire (SCSQ): a questionnaire development and validation study. npj Prim Care Resp Med 27, 4 (2017). https://doi.org/10.1038/s41533-016-0005-7 (19.1.2024).
What are the ways to prepare questionaries for the survey? Add various steps involved to analyze survey result (19.1.2024).
What is product design survey? (19.1.2024).
Auta minua pitämään sivusto ajan tasalla. Jos huomaat, jonkun linkkaamisen arvoisen sivuston tai huomaat, että joku linkki ei toimi tai se on vanhentunut, laita viesti kommenttikenttään. Viestiäsi ei julkaista, jos kiellät sen julkaisemisen.
Edit
19.1.2024 80
Comments