Kuva Margit Mannila
Kirjoitin taannoin kirjoituksen otsikolla Myynti ratkaisee kaikki ongelmat? Pohdiskelin siinä paljon sitä, miten tapa, jolla asia esitetään ratkaisee sen saavutetaanko haluttu lopputulos. Ei liene siis yllätys, että samat elementit, joita on hyvässä tuotteen myyntipuheessa ovat myös hyvässä työhakemuksessa. Käytännössä työnantaja etsii osaamisvajeeseen ratkaisua. Millaisen ratkaisun tai ratkaisumielikuvan hakija pystyy tarjoamaan.
Liisa Viima kirjoittaa Duunitorin vierasblogissa otsikolla: Omakohtaisia kokemuksia työnhausta (17.8.2017). Oman osaamisen kaupallistaminen, osaamismyynti, on haastavaa, etenkin vähän iäkkäämmille työntekijöille. Hissipuheen merkitys nousi myös tässä kirjoituksessa esille. Hissipuhe on napakka tiivistelmä sinusta ja osaamisestasi.
Riittääkö sitten työpaikan saamisessa se että osaa kaupallistaa oman osaamisensa, kirjoittaa täydellisen hakemuksen, kysyä oikeat kysymykset työnhakijalta, pukeutua oikein, käyttää oikeanlaisia sanoja ja kertoa miten juuri minä olen paras tekijä tehtävään ja millaisia verkostoja minulla ja on miten ne hyödyntävät.
Voi olla. Olen kuitenkin hieman sarkastinen. Aina ei välttämättä hyvä myyntitaito, oikea asenne ja täydellinen kielitaito tai työkokemus riitä. Miksi? Syitä voidaan erotella useampiakin. Voi olla jopa niin raadollista, että tuleva (potentiaalinen) esimiehesi pelkää oman asemansa puolesta, jos olet häntä koulutetumpi tai työkokemuksesi on monipuolisempaa kuin hänen.
Syväkurkut
Syväkurkut ovat sitten oma lajinsa. Ymmärtääkseni työnhaussa ei noin keskimäärin auta asiaa, jos heti työpaikkahaastattelussa erehtyy kertomaan, mitä firmassa tehdään väärin ja esittelee kauaskantoisia muutossuunnitelmia tuntematta yritystä ja kokonaisuutta, johon on menossa. Tällaista kaikkitetävää ylimielisyyttä ilmenee hyvin nuorilla ihmisillä aina silloin tällöin. Tosin eivät tästä ole vapaina kaikki hieman vanhemmatkaan yksilöt. Päsmäröintiin ei mielestäni kannata langeta, vaikka sitä haastettelussa kysyttäisiinkin ja hakijalla olisi selkeät näkemykset, miten kannattaisi toimia. Et voi tietää vielä siinä vaiheessa miten yrityksessä on toimittu ja jonkun toisen yrityksen toimintatavat eivät välttämättä toimisi juuri tässä yrityksessä, jonne olet hakeutumassa.
Voi olla. Olen kuitenkin hieman sarkastinen. Aina ei välttämättä hyvä myyntitaito, oikea asenne ja täydellinen kielitaito tai työkokemus riitä. Miksi? Syitä voidaan erotella useampiakin. Voi olla jopa niin raadollista, että tuleva (potentiaalinen) esimiehesi pelkää oman asemansa puolesta, jos olet häntä koulutetumpi tai työkokemuksesi on monipuolisempaa kuin hänen.
Syväkurkut
Syväkurkut ovat sitten oma lajinsa. Ymmärtääkseni työnhaussa ei noin keskimäärin auta asiaa, jos heti työpaikkahaastattelussa erehtyy kertomaan, mitä firmassa tehdään väärin ja esittelee kauaskantoisia muutossuunnitelmia tuntematta yritystä ja kokonaisuutta, johon on menossa. Tällaista kaikkitetävää ylimielisyyttä ilmenee hyvin nuorilla ihmisillä aina silloin tällöin. Tosin eivät tästä ole vapaina kaikki hieman vanhemmatkaan yksilöt. Päsmäröintiin ei mielestäni kannata langeta, vaikka sitä haastettelussa kysyttäisiinkin ja hakijalla olisi selkeät näkemykset, miten kannattaisi toimia. Et voi tietää vielä siinä vaiheessa miten yrityksessä on toimittu ja jonkun toisen yrityksen toimintatavat eivät välttämättä toimisi juuri tässä yrityksessä, jonne olet hakeutumassa.
Vaatimattomat ja ujot
Yksi ryhmä ovat vaatimattomat ja ujot ihmiset, jotka eivät kykene tuomaan osaamistaan esiin ja myymään sitä oikealla tavalla. He hyvin pelkistetysti kertovat, mitä ovat tehneet. He eivät hehkuta saavutuksillaan, vaan antavat työn puhua puolestaan. Ongelma on vain siinä, että kun haastattelija ei heitä tunne, työ ei puhu heidän puolestaan.
Energinen tehopakkaus
Putoajana energinen tehopakkaus, joka on aktiivinen sisäinen yrittäjä, jolla on monipuolinen työkokemus ja osaaminen. Osaaminen voi olla jopa niin laaja-alaista, että se ei tunnu enää edes uskottavalta. Toki ilmoituksessa on saatettu mainita, että sinulta odotetaan yrittäjämäistä asennetta. Mutta millainen yrittäjämäinen asenne sitten on: siihen liittyy hyvin paljon kritiikkiä, myös omaan toimintaan, ja tyytymättömyyttä vallitseviin olosuhteisiin. Yrittäjämäinen henkilö pohdiskelee jatkuvasti, miten voisi tehdä asioita helpommin, toisin, paremmin, järkevämmin jne.
Negatiivinen vai kriittinen?
Negatiivinen asenne ei ole kiva eikä kukaan halua sellaisia ihmisiä työhön. Negatiivisuus ja asiallinen kriittisyys ovat kuitenkin aivan eri asioita. Kritiikki on aivan välttämätöntä, että firma voi kehittyä ja pysyä kilpailukykyisenä. Rakentavaan kritiikkiin kuuluu yleensä myös ehdotus siitä, miten asioita voisi tai pitäsi tehdä, jotta ne muuttuisivat paremmiksi. Kuten jo edellä mainitsin, yrittäjämäisesti toimivat ihmiset ovat hyvin usein kriitikkoja. He näkevät asioissa jatkuvasti kehittämisen tarvetta ja kuvittelevat muidenkin ajattelevan samalla tavalla. Kuitenkin, hyvin usein, vaikka muutoksesta puhutaan, käytännössä sitä halutaan kuitenkin kaikista vähiten, sillä muutos on työlästä ja se pitää aina aloittaa peilikuvasta.
Sopiva organisaatioon
Hyväkin hakija voi pudota pois, jos hän ei jostakin muusta syystä tai toisesta sovi organisaatioon. Virherekrytointi maksaa yritykselle. Jos tulokas ei sopeudu työskentelykulttuuriin, ei auta vaikka hän olisi täydellinen osaamiseltaan ja työasenteeltaan. Luultavasti vähän vajavaisella osaamisella varustettu henkilö sopii paremmin kuin pätevä, jolla ei ole motivaatiota, sillä yleensä kaikki asiat voi pääsääntöisesti oppia, jos on halua oppia.
Asennettaan työhön ja putoamisvaaraan voi testata esim. Harvard Business Schoolin sivustolla julkaistun kyselyn avulla.
Karie Willyerd & Barbara Mistick (2016) Assessment: Are You in Danger of Becoming Obsolete? HBR. (31.3.2016). Kirjoittajat ovat tutkineet aihetta ja siitä on julkaistu kirja, jonka voi ostaa Amazonin kautta.
Comments