Kuvat Margit Mannila
Kesällä on aikaa keskittyä arkistojen siivoamiseen. Tällaisen projektin yhteydessä osui käteeni lehtileike 12 vuoden takaa. Kirjoitus on julkaistu alunperin Puheenvuorot-palstalla sanomalehti Keskisuomalaisessa 3.8.2005. Valmistelin tuohon aikaan väitöskirjaani Jyväskylän yliopistossa.
Jotenkin kirjoituksen aihe tuntuu olevan ajankohtainen myös tänään.
Näkökulmia talouden terminologiaan
Jyväskylässä on viime viikkoina
puhuttu paljon säästämisestä. Mitä säästäminen oikeastaan on? Esimerkiksi
internetistä löytyy monia käsityksiä säästämisestä. Sampo-pankki määrittelee
säästämisen itselle: "Säästän
itselleni Kovalla työllä
ansaitut rahat kannattaa laittaa tuottamaan. Sijoituskohdetta ja
tuotto-odotusta valittaessa nyrkkisääntönä on, mitä suurempi tuotto-odotus sitä
suurempi riski. Maltillisellakin tuotto-odotuksella saat säästösi kasvamaan
mukavasti. Mitä pitemmällä aikajänteellä säästät sitä pienemmällä
kuukausisäästöllä tavoitteeseesi pääset. Lisäksi pitkäaikainen sijoittaminen
tasoittaa kurssinousuja ja -laskuja".
Fennian mukaan säästämällä
mahdollistetaan haaveiden toteutumista: "Säännöllinen säästäminen mahdollistaa sen, mistä olet aina haaveillut -
kenties vuoden sapattivapaan tai matkan kuuman auringon alle."
Nordea
vakuuttaa säästämisen olevan arjen valintoja: "Säästäminen on usein helpompaa
kuin lisätulojen hankkiminen. Säästäminen on pieniä päivittäisiä valintoja
kotona, ruokakaupassa, harrastuksissa... Elämäntapana säästäminen on hyväksi
myös ympäristölle. Elämisestä aiheutuu
menoja, joita ei voi kokonaan välttää. Aina on hyvä olla myös pieni vararahasto
yllättäviä menoja, kuten pesukoneen uusimista, varten. Kun sinulla jää rahaa
vielä välttämättömien menojen jälkeen, kannattaa miettiä eri säästötapoja:
säästätkö pankkitilille, sijoitusrahastoon, osakkeisiin vai kenties vakuutusten
muodossa? Muitakin vaihtoehtoja toki on,
onhan asuntolainan takaisinmaksukin säästämistä. Pitkäjänteisellä suunnittelulla saavutat säästötavoitteesi, oli se
vaikkapa auto tai lomamatka. Muistilistaan on kerätty perustietoa säästämisestä
ja sijoittamisesta."
Tapiola-pankin sivuilla todetaan, että: "Tilisäästäminen on hyvä vaihtoehto silloin,
kun haluaa varautua yllättäviin menoihin tai säästää johonkin lähitulevaisuuden
tavoitteeseen."
Lukioaikainen
matematiikanopettajani, jo edesmennyt J. Annala, muistutti meitä usein, että ei
ne suuret tulot vaan pienet menot. Samaan on päädytty mainio.net-sivustolla: "Kun tulot pidetään suurempana kuin
menot, voidaan kasvattaa mahdollisuuksia tulevaisuuden tavoitteita varten." Säästämistä
siis voidaan pitää tulevaisuuteen tähtäävänä varallisuuden ja toisaalta mahdollisuuksien
kartuttamisena.
Kulujen karsiminen
Helsingin sanomien verkkoliitteen (26.5.2005)
mukaan kulujen karsiminen on parantanut Nordean tulosta: "Tiukka kulujen ja riskien hallinta ovat Nordströmin mukaan
edelleen keskeisiä asioita Nordean toiminnassa. Myös toiminnan tehostamista ja
virtaviivaistamista jatketaan. Oraclen lähtökohtana on kulujen karsiminen ja tuottavuuden
lisääminen. Vakuutusväki-lehdessä todetaan, että Maaseutupaikkakunnat on jo putsattu vakuutuskonttoreista. Samalla
asiakasvirta käy niihin vakuutusyhtiöihin, jotka edelleen haluavat palvella
yksityisasiakkaita omissa toimipisteissään. Tämä ei kuitenkaan näytä
huolettavan markkinaosuuttaan menettäviä vakuutusyhtiöitä. Tärkeintä on saada
kulusuhde mahdollisimman alas. Tässä yritykset ovatkin onnistuneet, mutta miten
käy jatkossa? Vakuutusala myy pitkäaikaista vastuunkantoa, mutta toimii
kvartaaleittain."
Olennaista on, että kulujen
karsimisella pyritään siihen, että kulut laskevat pysyvästi. Työntekijöitä
irtisanottaessa ei säästetä työntekijöiden määrässä, vaan karsitaan kuluja.
Palkkakustannukset, joita ei tällaisen kulujen karsimisen jälkeen tarvitse
maksaa, eivät yleensä jää säästöön, vaan ne maksetaan optioina tai
tulospalkkioina niille joilla ei ole välttämättä mitään konkreettista osuutta
yrityksen tulokseen. Aikaisemmin yrityksissä säästettiin voittoa, jotta voitiin
investoida yritykseen ja henkilökuntaan (tulevaisuuteen). Olennaista kulujen
karsimisessa on kuitenkin mielestäni se, että silloin ollaan tilanteessa, että
on pakko tehdä jotakin kun kulutetaan enemmän kuin ansaitaan. Tämä tulojen ja
menojen tasapaino ja varovaisuus investoinneissa on yleensä, esimerkiksi
pitkäikäisissä perheyrityksissä, terveen taloudenhoidon taustalla.
Investointi on Akavan (www.
akava.fi) sivuilta löytyvän määritelmän mukaan: "Pitkäaikainen sijoitus, josta odotetaan saatavan myöhemmin tuloa.
Investointeja voivat olla laitteet ja koneet, joilla valmistetaan tuotteita
myyntiin. Investointeja ovat myös tuotantotilat ja muu tuotannossa tarvittava.
Nykyään puhutaan yhä useammin investoinneista henkiseen pääomaan. Tällä voidaan
tarkoittaa esimerkiksi henkilöstön koulutusta, työilmapiirin kehittämistä ja
työntekijöiden työskentelytapojen uudistamista entistä. Aineettomilla
investoinneilla tarkoitetaan myös esimerkiksi tutkimustyötä, jonka tulokset
kenties joskus johtavat uusiin tuotteisiin ja tuottoon."
Koulutus on, terveydenhoidon ohella, yksi yhteiskunnan
tärkeimmistä ja kalliimmista investoinneista yksilöön. Kuinka investointi
vaikuttaa investoitavaan riippuu tietenkin monesta (myös yksilöön liittyvästä)
seikasta. Kuinka investoinnin kohde käyttää hyödykseen saamansa etuuden.
Ulkoiset puitteet eivät välttämättä takaa sisällön laatua. On kuitenkin selvää,
että myös ulkoisen laadullisen ja määrällisen tason on oltava riittävä, jotta
investointi voi tuottaa tulosta ja jotta sen vaikutukset ovat sen suuntaisia
mihin ollaan ylipäätään pyrkimässä. Koulutus on investointi, joka tuottaa
myöhemmin tuloa. Tai siitä voidaan ajatella saavan myöhemmin tuloa. Tulo syntyy
kollektiivisesti: työpaikkoina, keksintöinä, yhteiskunnan toiminnan turvaavina
verotuloilla. Veroja maksavat ihmiset ja yritykset. Jotta voidaan säästää on
tehtävä investointeja, jotta voidaan tehdä investointeja pitää säästää. Tästä
näkökulmasta katsottuna hyvää koulutusta voidaan pitää sekä säästämisenä että
investointina tulevaisuutta varten. Olemmeko nyt tilanteessa, jossa ihmisellä
ei ole enää varaa itseensä?
Margit Niemelä
KTM, Jyväskylä
(Kirjoittaja valmistelee
väitöskirjaa pitkäikäisten perheyritysten arvoprofiilista Jyväskylän
yliopistossa)
Kirjoitus on julkaistu alunperin Puheenvuorot-palstalla sanomalehti Keskisuomalaisessa 3.8.2005.
Comments