Tutkimus- ja kehittämistehtävä prosessina

Kuvat Margit Mannila

Tutkimus- ja kehittämistehtävä prosessina

TLYS2403 2019-2023

Ylempi AMK

Laajuus 2 op
Tavoite

Opiskelija hallitsee tutkimus- ja kehittämisprosessin pääperiaatteet. Hän osaa suunnitella ja toteuttaa tutkimus- ja kehittämisprojektin. Hän soveltaa oppimaansa ja kykenee suunnittelemaan ja toteuttamaan kehittämistehtävän opinnäytetyönään.

• tutkimus- ja kehittämistehtävä prosessina

YAMK -tutkinnon opinnäytetyö on laajuudeltaan maisteritasoinen

YAMK -tutkinnon opinnäytetyö on laajuudeltaan maisterintutkinnon tasoinen työ.  Erona yliopistolliseen tutkimukseen on se, että YAMK-työ tehdään kehittämistehtävänä yritykselle, jossa opiskelija työskentelee. Työ on lähtökohtaisesti huomattavasti itsenäisempi kuin kandintasoinen tutkimustehtävä. Opiskelijalta odotetaan omatoimisuutta ja kyvykkyttä tehdä työhön liittyvät ratkaisut huomattavan itsenäisesti.

Jyväskylän yliopistossa taloustieteissä korostetaan (Kyrön 2014) kykyä itsenäiseen tieteelliseen työskentelyyn ja maisterin lopputyön kandidaatin lopputyötä korkeampaa tieteellistä tasoa (Jyväskylän yliopisto, 1999). Jönköping international Business Schoolissa lopputyön tavoitteet on tarkemmin yksilöity seuraavasti:

• Pro gradu-työ on kandidaatintyötä akateemisempi ja tieteellisempi. Siinä tutkitaan jotakin omaan erikoistumisalaan liittyvää ongelmaa tai ilmiötä eli tutkimuksen liittyy omiin syventäviin opintoihin. Opinnäytetyö on tutkimusraportti, mikä tarkoittaa, että se:
• Osoittaa opiskelijan hallitsevan käymiensä menetelmäkurssien sisältöjä ja osaavan käyttää eri teorioita ja tutkimusmenetelmiä saavuttaakseen uutta tietoa tutkimastaan ilmiöstä.
• Liittyy aikaisempaan ilmiöaluetta koskevan tutkimukseen. Tekijän tulee osoittaa, että hän on tutustunut aikaisempiin tutkimuksiin (aikaisemmat opinnäytetyöt, tieteelliset artikkelit, väitöskirjat jne.) ja kirjallisuuteen, jotka liittyvät lopputyön aiheeseen.
• Osoittaa tekijän kykyä arvioida oman työnsä vahvuuksia ja heikkouksia.
• Käsittelee jotain yleistä ongelmaa ja tuo siihen uutta tietoa ja johtopäätöksiä. Tutkimuksen johtopäätökset eivät näin saisi koskea vain yhtä tiettyä toimijaa (esim. yhden firman ongelmat). (Davidsson 1995) (Kyrö 2014 31.8.2017)

Opinnäytetyö, tutkimustehtävä on  kehittämisprosessi, joka lähtee luontevasti liikkeelle kysymyksistä:

Mitä

Miksi 

Kenelle

Tutkimuskysymys/tutkimusongelma - siitä kaikki lähtee

Tutkimuskysymyksen rooli on tutkimus- ja kehittämisprosessissa  olennainen. Se ohjaa työn  menetelmien valintaa, teoriaa  ja ylipäätään työn tekemistä alusta loppuun.
Mistä kaikki lähtee liikkeelle?
Tutkimuskysymys ja sen merkitys työssäsi.

Tavoite ja aikataulu

Ei pidä unohtaa myöskään sitä tosiasiaa, että tutkimuksen kirjoittaamiseen, lähdekirjallisuuden lukemiseen kysymyksen miettimiseen, kysymyslomakkeen laatimiseen, vastausten analysointiin, tekstin korjaamiseen uudelleen ja uudelleen jne, on varattava riittävästi aikaa. 

Tämä kaikki, onnistuakseen, vaatii määrätietoista aikatauluttamista. Ajanhallinta (23.8.2017) on tästä syystä yksi keskeisimmistä asioista, joka on syytä ottaa haltuun heti opintojen alussa. Ja tarkoitan tätä aivan konkreettisesti, että opiskelija  asettaa tavoitteen (23.8.2017) työskentelylleen. 

Tiedonhaku- ja kirjoitustaidot hioutuvat

Opinnäytetyö ei myöskään ole irrallinen tehtävä, joka on pakko tehdä.  Se ennenkaikkea on oppimisprosessi, jossa opitaan siivilöimään suurehkosta tietomäärästä, asetetun tutkimuskysymyksen näkökulmasta olennainen ja kirjoittamaan raportti prosessista noudattaen muodollista formaattia niin rakenteellisesti kuin sisällöllisestikin.

Opinnäytetyössä hioutuvat tutkimustaidot auttavat sinua ratkaisemaan työtehtävissäsi eteen tulevia haasteita. Hakemaan tietoa eri lähteistä ja etsimään suurehkosta tietomääristä olennaisen, aiheeseen kuuluvan, aineksen.

Loistavana apuna tutkimusprosessissa toimivat projektinhallinnan (23.8.2017)  työkalut. Joten näiltäkin osin lopputyöllä on konkreettinen linkki käytäntöön. Aivan samoin kuin ajanhallinnalla ja tavoitteella on keskeinen rooli projektinhallinnassa, on opinnäytetyöllä selkeä yhteys käytännön työn tekemiseen ja yleisemminkin elämänhallintaan.

Kuvan lähde Kataja Kari (2007)

Kuvan lähde Mikael Uotila Prosessien ohjaus ja mittaus. (22.8.2017)

Kuvan lähde Kataja Kari (2007)

Kuvan lähde Kataja Kari (2007)

Sunnitteleminen ja aikatauluttaminen

Suunnittele työsi

Opinnäytetyöprosessi voidaan esittää peruskaaviona (Ekholm & Heinisuo (2002,19):

1. Sunnittele
2. Tee luonnos
3. Tee työsuunnitelma
4. Suunnittele tiedonhankinta
5. Tee raakateksti
6. Kirjoita luvut, tiivistelmä, kirjallisuusluettelo
7. Palauta opinnäytteesi ohaajallesi
8. Tee korjaukset, luovuta työ.
9. Opinnäytetyösi on valmis.

Suunnitelman tekeminen aloitetaan karkealla tasolla. Koska kysymys on projektimaisesta kokonaisuudesta, on sillä aina alkamisajankohta ja päättymisajankohta.  Aloita työskentelysi laittamalla itsellesi tavoitepäivämäärä sille, koska haluat olla valmis ja kalenteroi matkaasi liittyvät asiat aivan konkreettisesti. Onnistut ainoastaan ja vain kun myös noudatat laatimaasi suunitelmaa.

Arki järjestykseen

Elämänhallinta/arjen hallinta on keskeinen osa tutkimus- ja kehittämistehtävää tehtäessä. Kohtaamme stressiä elämässämme joka tasolla. Ekholm ja Heinisuo (2002, 22) toteavat, että stressin ikävimmät puolet voi välttää poistamalla joitakin työtapoihin liittyviä esteitä. Kirjoittajien mukaan stressi tai haluttomuus aiheutuu yleensä seuraavista asioista:

• järjestykseen liittyvät ongelmat
• riittämätön taustoitus
• ylipitkät työpäivät
• heikot työtavat
• epävarmuus
• epätäsmällinen työnmäärittely
• epärealistisen korkeat odotukset (perfektionismi)
• voimattamuus päätöksenteossa (inertia)
• alituiset ristiriidat ohjaajien kanssa
• eristyminen muista ja samalla muiden tuesta ja kommenteista
• ylityöskentely ja aikaan liittyvät paineet
• monipuolisuuden puute tiedonhankinnassa ja työtavoissa
• heikko viestintä
• heikko työn johtaminen
• konfliktit kollegoiden kanssa
• kyvyttömyys viedä työ päätökseen
• turhien taistelujen taisteleminen.

Pohdi myös

• mitä tiedät jo ennalta?
• mitä osaamista sinulla on ennestään tutkimuksen tekemisestä?
• mitä osaamisaukkoja sinun on otettava haltuun tutkimuksen tekemiseen liittyen?
• mitä haluaisit oppia juuri nyt?
• miten voit hyödyntää oppimiasi asioita työtehtävissäsi?
• miten voit hyödyntää työtehtävissäsi oppimiasi asioita opiskelussasi?
• mitkä asiat sinun on ehdottomasti saatava kuntoon, jotta voit opiskella täysipainoisesti?
• mitkä asiat voivat todennäköisemmin haitata opiskeluasi ja opinnäytetyöprosessiasi? Miten selviät niistä?
• mitkä asiat voivat muodostua uhkaksi etteivät opintosi valmistu ajallaan?

Tiedonhaku



Kuvan lähde Tiedonhaun perusteet. (28.8.2017).

Tutkimusselosteen perusrakenne

1. Nimiösivu eli nimiölehti

2. Tiivistelmä (abstrakti)

3. Esipuhe (ei yleensä pro gradu  -töissä)

4. Sisällysluettelo

5. Johdanto

6. Aiemman tutkimuksen erittely/Teoreettinen tausta

7. Tutkimuksen pääkysymys, ongelmat ja mahdolliset hypoteesit

8. Menetelmä

9. Tulokset (ja johtopäätökset)

10. Tarkastelu (“diskurssio”)

11. Lähdeluettelo

12. Liitteet

(Lähde: Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 1997, 232.)

• Teoksessa, Tutki ja kirjoita (Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 1997, 48-49) puhutaan ns. tutkimuspäiväkirjan merkityksestä. Kirjoittajat neuvovat pitämään tarkkaa päiväkirjaa tutkimuksen etenemisestä. Avainsana on säännöllisyys, merkintöjen lykkääminen nimittäin merkitsee sitä, että asiat hidastuvat ja unohtuvat.
• Tutkimuspäiväkirjan muodoksi he ehdottavat yksinkertaista ruudukkoa, jonka idea on ilmeisemmin Rothilta (Roth 1898, 12-13).

Työpakan kehittämiskohteet
Millaisia tutkimus- ja kehittämisaiheita sinulle tulee mieleesi omalta työpaikaltasi?
Ovatko aiheet sellaisia, joista voit kuvitella tekeväsi opinnäytetyösi?
Millaiset aiheet kiinnostavat sinua?
Voisiko opinnäytetyö olla mahdollisuus myydä itsesi unelmatyöpaikkaasi?

Tutkimusprosessiin liittyviä asioita
Tutkimuksen teoria on yksi niistä asioista, jonka opiskelijan on hyvä sisäistää heti oman tutkimuksena aloittamisvaiheessa.

Mitä teorialla tarkoitetaan?
Mistä sitä löytyy?
Mistä tiedän, että olen valinnut oikein?
Paljonko teorian keräämiseen pitää varata aikaa?
Mitä eroa on tutkimuskysymyksellä ja tutkimuksen kyselylomakkeella?

Tutkimusprosessi
Tutkimusprosessi (KvantiMOTV) (31.8.2017).

 

Kuvan lähde http://www.fsd.uta.fi/menetelmaopetus/tutkimus/prosessi2.gif (31.8.2017)

• Aiheen valinta, sen täsmentäminen tutkimuskohteeksi ja tutkimuskohteen muotoileminen tutkimusongelmaksi
• Tutkimussuunnitelman ja tutkimusasetelman laatiminen
• Aiheen ja sen tutkimisen kannalta olennaiseen kirjallisuuteen tutustuminen
• Tutkimuksen teoreettisen viitekehyksen rakentaminen
• Aineiston ja tutkimusmenetelmän valinta
• Aineiston analyysi ja johtopäätösten tekeminen
• Tutkimusraportin kirjoittaminen sekä keskustelu tiedeyhteisön kanssa. (Lähde Saukkonen 31.8.2017)

KvantiMOTV-sivuston Tutkimusprosessi -sivustolla todetaan, että teorian testaamisen ja teorian rakentamisen erot näyttäytyvät myös varsinaisten kvantitatiivisten menetelmien tasolla. Joskus tehdään ero eksploratiivisten (aineisto) ja konfirmatoristen (teoria) menetelmien välillä. 

Esimerkiksi faktorianalyysissa tehdään tällainen erottelu. Eksploratiivinen faktorianalyysi perustuu aineistolähtöiselle lähestymistavalle. Siinä katsotaan millaisia piileviä (latentteja) ulottuvuuksia aineistosta löytyy rajaamatta etukäteen mitenkään niiden määrää tai luonnetta.

Vastaavasti konfirmatorisessa faktorianalyysissa tutkijalla on jo ennen aineiston analyysia teoreettinen käsitys (hypoteesi) siitä, millaisen tai millaisia ulottuvuuksia hän olettaa aineistoa löytyvän. Tämän jälkeen konfirmatorinen faktorianalyysi tuottaa tilastollisia tunnuslukuja, joiden pohjalta tutkija voi päättää saivatko hänen odotuksensa tukea aineistosta vai ei. Eksploratiivinen faktorianalyysi ei näitä tunnuslukuja voi tuottaa, koska tarkoituksena on etsiä aineiston sisältämiä ulottuvuuksia ja perustaa tulkinta näihin tuloksiin.

Regressioanalyysi on perusluonteeltaan konfirmatorinen. Regressioanalyysissä tutkija päättää etukäteen, mitkä muuttujat analyysiin sisällytetään. Tuloksena on joukko tilastollisia tunnuslukuja, joiden perusteella arvioidaan muuttujien selitysvoimaa.

Regressioanalyysin voi tehdä myös niin, että lisätään malliin kaikki saatavilla olevat mahdollisesti asiaan vaikuttavat muuttujat ja katsotaan, mitkä niistä sitten sattuu olemaan tilastollisesti merkitseviä. Tällainen regressioanalyysin käyttö lähenee eksploratiivista analyysia. Aina tätä lähestymistapaa ei pidetä kovin suositeltavana.

Aineistonhallinnan käsikirja tarkastelee kattavasti sähköisen tutkimusaineiston prosessointia ja koko elinkaarta.


Kielijelpissä viitataan Hirsjärven teokseen ja todetaan, että tutkimusprosessi alkaa aiheen valinnasta. Sitä on kuitenkin voinut edeltää jo pitkä kirjallisuuteen tutustuminen, metodin punnitseminen ja kirjoittaminen.
Tutkimusprosessissa ei ole kyse perättäisistä selvärajaisista jaksoista vaan erilaisten vaiheiden vuorottelusta. Myös tutkijoiden henkilökohtaiset ominaisuudet tekevät kunkin prosessista omanlaisensa. Erilaiset tutkimukset voivat alkaa eri vaiheista. Vaiheita on seuraavanlaisia:

• Teoriaan tutustuminen. Tutkimuksen teoreettiset lähtökohdat vaikuttavat tutkimuksen alkuasetelmaan. Ne voivat myös muuttua tai tarkentua tutkimuksen edetessä.

• Aineiston analysointi. Moni tutkimus lähtee aineistosta tehdyistä havainnoista. Havainnot suodattuvat yleensä tutkimuksen teoreettisen näkökulman ja käytetyn metodin läpi. Aineistoa voidaan myös käyttää tietyn metodin tai teoreettisen hypoteesin testaamiseen.

• Kirjoittaminen. Kirjoittamalla tutkija tekee tutkimuksensa olemassa olevaksi. Kirjoittamalla kerrotaan teoreettiset lähtökohdat ja kehitellään niitä, näytetään aineistosta tehdyt löydökset ja argumentoidaan. Kirjoittamiseen on varattava riittävästi aikaa; kannattaa varautua useaankin muokkauskierrokseen.

• Metodin tarkentaminen. Aineiston analyysin edetessä lähtökohtana ollut metodi voi osoittautua epätarkoituksenmukaiseksi, mikä johtaa käyttökelpoisemman menetelmän etsimiseen. Metodin muuttuminen ja tarkentuminen on normaali osa etenkin laadullista tutkimusta.

Seuraava kuvio kuvaa tutkimusprosessin spiraaliluonnetta. Voidaan ajatella, että tutkimusprosessin voi aloittaa mistä vaiheesta tahansa (vrt. mm. Hirsjärvi 2005: 14–15). (Tutkimusprosessi/Kielijelppi. 31.8.2017) tai aihevalinnalla kuten Jyväskylän yliopisto KOPPA- sivustolla todetaan: Tutkimus aloitetaan aiheenvalinnalla ja aiheeseen perehtymisellä aikaisemman tutkimuksen pohjalta. Aiheeseen perehtymisessä saatu käsitys tutkimusaiheesta ja kiinnostavista tutkimuskysymyksistä muotoillaan kirjalliseen muotoon tutkimussuunnitelmassa. Tutkimussuunnitelman laatiminen on tutkimusprosessin vaihe, jossa tutkimuksen lähtökohdat, toteuttaminen ja raportointi suunnitellaan yksityiskohtaisesti. Tutkimussuunnitelma ohjaa tutkimuksen etenemistä ja se voi tarkentua tai jopa muuttua tutkimusprosessin kuluessa. Tutkimuksen toteuttamisvaiheessa suunniteltu aineistonkeruu ja aineiston analyysi toteutetaan käytännössä ja analyysin pohjalta muodostetaan johtopäätökset. Tutkimustulokset ja niiden saamiseen liittyvät toimet ja lähtökohdat raportoidaan kirjallisesti. Raportti noudattaa tieteellisen kirjoittamisen periaatteita ja sen päämääränä on tutkimuksen kulun selvittäminen ja tulosten argumentoiminen. Tutkimusprosessi. Koppa/Jyväskylän yliopisto. (31.8.2017).

Paula Kyrö (2014) on kirjoittaa Metodix-sivustolla tieteellisestä tutkimusprosessista laaja-alaisen koosteen. (31.8.2017)


Kuvan lähde Biggam 2008, 15.

Lähteet ja lukemisto

Aineistohallinnan käsikirja. Tietoarkisto. Tampereen yliopisto. (31.8.2017).

Biggam, John. (2008). Succeeding with your Master’s Dissertation A step-by-step handbook. Open University Press. (16.8.2019).  Erittäin lukijaystävällisesti kirjoitettu teos.

Hakala, J. T. 1998. Opinnäytetyö luovasti. Kehittämis- ja tutkimustyönopas. Helsinki: Gaudeamus.

Hakala, J. T. 2004. Opinnäytetyöopas ammattikorkeakouluille. Helsinki: Gaudeamus.

Hirsjärvi, S., Remes, P. & Sajavaara, P. 2009. Tutki ja kirjoita. 15., uudistettu painos. Helsinki:

Tammi.

Kataja, Kari. (2007). Prosessien mallintaminen. Luentomoniste. Tampereen yliopisto. (22.8.2017).

Kyrö, Paula. (2014). Tieteellinen tutkimusprosessi. METODIX. https://metodix.fi/2014/05/17/kyro-paula-tieteellinen-tutkimusprosessi/ . (31.8.2017).

Laamanen, Kai. (2007). Johta suorituskykyä tiedon avulla. Laatukeskus. (22.8.2017).

Mannila, Margit. (2011). Ajanhallinta. Perheyrittäjyys. (22.8.2017).

Mannila, Margit. (2017). Aseta itsellesi tavoitteet. Perheyrittäjyys. (23.8.2017).

Mannila, Margit. (2015). Opinnäytetyö. Perheyrittäjyys. (22.8.2017).

Mannila, Margit. (2016). Opinnäytetyöprosessi. Perheyrittäjyys. (22.8.2017).

Mannila, Margit. (2016). Opinnäytetyön tekeminen. Perheyrittäjyys. (22.8.2017). 

Mannila, Margit. (2016). Projekti. Perheyrittäjyys. (23.8.2017).

Mannila, Margit. (2015). Tiede ja tutkimus. Perheyrittäjyys. (22.8.2017).

Mannila, Margit. (2011). Tutkielma valmiiksi. Perheyrittäjyys. (23.8.2017).

Mannila, Margit. (2013). Tutkimuksen kirjallisuuskatsaus. (22.8.2017).

Mannila, Margit. (2017). Tutkimuksen kysymyslomake. Perheyrittäjyys. (22.8.2017)

Mannila, Margit. (2016). Tutkimusongelma ja tutkimuskysymys. (22.8.2017).

Mannila, Margit. (2012). Tutkimusprosessi teoksen Hirsjärvi, Remes ja Sajavaara Tutki ja kirjoita -teoksen mukaan. Perheyrittäjyys. (24.8.2017). 


Mannila, Margit. (2013). Tutkimuksen laatimisskeema. (22.8.2017).

Mouton, Johan. How to succeed in your master's and doctoral studies: A South African guide and resource book . Research Gate. (16.8.2019).

Rautiainen, Timo. Sata neuvoa tehdä opinnäytetyö paremmin. Ohjeita opinnätetyön kokeneilta. Luettu 23.8.2017.  Tiivistelmä neuvoista tässä blogissa. (23.8.2017).

Saukkonen, Pasi. Tutkimus prosessina. Helsingin yliopisto. (31.8.2017). 

Suomen akatemia. Tutkimussuunnitelma. (16.8.2019).

Tiedonhaun perusteet. YTK:n kirjasto- ja tietopalvelut. Aalto yliopisto. (28.8.2017).

Tutkimusprosessi. Kielijelppi. Helsingin yliopiston kielikeskus. Helsingin yliopisto. http://kielijelppi.virtamieli.fi/kirjoitusviestinta/tutkimusprosessi (31.8.2017).

Tutkimusprosessi. Koppa/Jyväskylän yliopisto. https://koppa.jyu.fi/avoimet/hum/menetelmapolkuja/tutkimusprosessi. (31.8.2017).

Opinnäytetyön raportointi. JAMK. (24.8.2017).

Uotila, Mikael. Laadunhallinta Prosessien ohjaus ja mittaus . SlidePlay. (22.8.2017).

Kurssille annettu kokonaistuntimäärä 36.4 h

Ajankäyttö

16.8.2019 60/1845
2.9.2017 (oppitunnit)
31.8.2017 3 h (29.45 = 1785 min)
30.8.2017 3 h
28.8.2017 6 h
25.8.2017 4 h
24.8.2017 4 h
23.8.2017 6.45 h
22.8.2017 3 h