Erityinen sopimusoikeus

Kuva Margit Mannila

Liittyy sopimusoikeuden kurssiin

4 Erityinen sopimusoikeus

Irtaimen kauppa

Vaaranvastuu

Etä- ja kotimyynti

Viranomaiset kuluttajan apuna

Kuluttajapalvelusopimus

Kulutusluotot

Kiinteistön kauppa

Virhe kiinteistön kaupassa

Kauppahinnan maksaminen

Huoneenvuokra

Liikehuoneiston vuokrasopimus

Irtaimen kauppa
Kauppalaki 355/1987 säätelee irtaimen kauppaa. Irtaimen kaupalla tarkoitetaan sellaista sopimusta, jossa tavara vaihtaa omistajaa vastiketta eli maksua vastaan. Yksi irtaimen kaupan alalaji on kuluttajakauppa. Kuluttajakauppaa säätelee kuluttajansuojalaki 38/1978.

Vaaranvastuu

Kauppalaki 355/1987 3 luku käsittelee vaaranvastuuta tavarasta. Usein irtaimen kaupassa tavara luovutetaan ostajalle heti kaupantekohetkellä. Se ei ole aina mahdollista, vaan joskus syntyy tilanteita, joissa ostaja saa tavaran vasta tietyn ajan kuluttua kaupantekohetkestä. Tavara voidaan valmistaa vasta kun tilaus on tehty. Lisäksi myyjä ja ostaja voivat sopia, että ostaja käy myöhemmin noutamassa tavaran myyjän varastolta. Myyjän ja ostajan liikepaikat sijaitsevat eri paikkakunnilla, jolloin tavara pitää kuljettaa ostajalle. Näissä tilanteissa käytetään useimmiten ulkopuolista rahdinkuljettajaa. Kuljetuksessa on aina oma riskinsä ja voi olla että tavara vaihngoittuu ennen kuin se on ostajan hallinnassa. Vaaranvastuusäännöstö on tällaisia tilanteita varten. (Karttunen, Laasanen, Sippel, Uitto & Valtonen 2015, 177-178.)

Vaaranvastuun siirtyminen kauppalain 3 luvun mukaan: 

3 luku

Vaaranvastuu tavarasta

Vaaranvastuu

12 §

Jos vaaranvastuu tavarasta on ostajalla, hänen on maksettava kauppahinta, vaikka tavara on tuhoutunut, kadonnut, huonontunut tai vähentynyt myyjästä riippumattomasta syystä.

Vaaranvastuun siirtyminen

13 §

Vaaranvastuu siirtyy ostajalle, kun tavaran luovutus sopimuksen taikka 6 tai 7 §:n mukaan tapahtuu.

Jos tavaraa ei luovuteta oikeaan aikaan ja tämä johtuu ostajasta tai ostajan puolella olevasta seikasta, vaaranvastuu siirtyy ostajalle, kun myyjä on tehnyt sen, mitä luovuttaminen häneltä edellyttää.

Jos ostajan on noudettava tavara muualta kuin myyjän luota, vaaranvastuu siirtyy, kun tavaran luovutuksen aika on tullut ja ostaja on saanut tietää, että tavara on noudettavissa.  

14 §

Vaaranvastuu ei koskaan siirry ostajalle ennen kuin tavaraan tai kuljetusasiakirjaan tehdyin merkinnöin taikka muulla tavoin on tehty selväksi, että tavara on tarkoitettu ostajalle.

Kuljetettavana oleva tavara

15 §

Jos kaupan kohteena on kuljetettavana oleva tavara, vaaranvastuu siirtyy ostajalle kaupantekohetkellä, jollei olosuhteista ilmene, että hän on ottanut vaaranvastuun kantaakseen siitä lähtien, kun tavara on luovutettu kuljetusasiakirjan antaneen rahdinkuljettajan hallintaan. Myyjä vastaa kuitenkin aina menetyksestä tai vahingosta, josta hän tiesi tai hänen olisi pitänyt tietää kaupantekohetkellä mutta josta hän ei ole ilmoittanut ostajalle.

Avoin kauppa

16 §

Jos on sovittu avoimesta kaupasta ja tavara on luovutettu, vaaranvastuu tavarasta on ostajalla, kunnes tavara palautetaan. (Kauppalaki 355/1987). 

Toimituslausekkeet, joita kotimaan kaupassa käytetään usein, löytyvät Suomen Logistiikkayhdistyksen sivustolta (Finnterms 2001).

Kuusi Finnterms-lauseketta ovat

• NOL Noudettavana lähettäjältä / To be picked up from sender
• FCA Vapaasti kuljettajalla / Free Carrier
• CPT Kuljetus maksettuna / Carriage Paid To
• CIP Kuljetus ja vakuutus maksettuina / Carriage and Insurance Paid to
• DDU Toimitettuna / Delivered Duty Unpaid
• TOP Toimitettuna perille / Delivered At Place

Lausekkeet sopivat käytettäviksi kaikkien kuljetusmuotojen yhteydessä.
Finnterms are used in Finnish domestic trade. There are six terms and each include definition, name and three-letter abbreviation.
Terms are suitable for use in all modes of transport. (Finnterms. 24.10.2017).

Kuluttajansuojalain 38/1978 6 §:n mukaan vaaranvastuun siirtyminen

6 § (5.1.1994/16)

Vaaranvastuun siirtyminen

Myyjällä on vaaranvastuu siitä, että tavara tuhoutuu, katoaa, huonontuu tai vähenee ostajasta riippumattomasta syystä ennen sen luovutusta. Jos ostaja ei ajoissa nouda tai vastaanota tavaraa, jota pidetään hänen saatavillaan, ostajalla on kuitenkin vaaranvastuu siitä, että tavara huonontuu luontaisten ominaisuuksiensa vuoksi sen jälkeen, kun myyjä on tehnyt sen, mitä luovutus häneltä edellyttää.

Jos tavara ostajan virheilmoituksen vuoksi palautetaan myyjälle tarkastusta tai virheen oikaisua varten, vaaranvastuu tavarasta on myyjällä, kunnes tavara luovutetaan takaisin ostajalle.

Jos on sovittu avoimesta kaupasta ja tavara on luovutettu, vaaranvastuu tavarasta on ostajalla, kunnes tavara on palautettu myyjän hallintaan.

Jos vaaranvastuu on ostajalla ja tavara tuhoutuu, katoaa, huonontuu tai vähenee myyjästä riippumattomasta syystä, ostajan on tästä huolimatta maksettava kauppahinta. (Kuluttajansuojalaki 38/1978.)

Välittömät vahingot

Välittömillä vahingoilla tarkoitetaan tässä

1. virheestä tai viivästyksestä johtuneita selvittelykustannuksia
2. hyödyttömäksi käynteitä kuljetus- tai varastiointikustannuksia
3. kateostosta johtuvaan hinnaneroa  (Karttunen, Laasanen, Sippel, Uitto & Valtonen 2015, 180.)

Välilliset vahingot

Välilliset vahingot ovat vaikeammin ennakoitavia kuin välittömät vahingot. Elinkeinotoiminnassa ne voivat olla varsin merkittäviä.

Kauppalain mukaan välillisiä vahinkoja ovat:

1. vahingot, jotka johtuvat tuotannon tai liikevaihdon vähentymisestä tai keskeytymisestä
2. vahingot, jotka johtuvat siitä, että tavaraa ei voida käyttää tarkoitetulla tavalla
3. voitto, joka on jäänyt saamatta sen vuoksi, että sopimus sivullisen kanssa on rauennut ja jäänyt täyttämättä oikein
4. vahinko, joka johtuu muun omaisuuden kuin myydyn tavaran vahingoittumisesta. Tämä vahinkotyyppi tulee kysymykseen silloin, kun tavara on virheellinen. Lähtäkohtaan kauppalaissa on, että ns. tuotevahinkoja eli tavaran virheesä johtuvia henkilövahinkoja tai muuhun omaisuuteen kuin myytyyn tavaraan kohdistuvia esinevahinkoja ei korvata kauppalain perusteella, vaan tuotevastuulain (694/1990) perusteella .
5. muut vaikeasti ennakoitavat vahingot. (Karttunen, Laasanen, Sippel, Uitto & Valtonen 2015, 181-182.)

 Kuluttajansuojalain (38/1978) mukaan välillisiä vahinkoja ovat:

1. tulonmenetys, joka on aiheutunut ostajalle sopimusrikkomuksen tai siitä johtuvien toimenpiteiden vuoksi
2. vahinko, joka johtuu muuhun sopimukseen perustuvasta velvoitteesta
3. tavaran käyttöhyödyn olennainen menetys. (Karttunen, Laasanen, Sippel, Uitto & Valtonen 2015, 182.)

Tuottamusvastuu on sekä kauppa- että kuluttajansuojalain mukaan myyjän vastuuta välillisestä vahingosta. Myyjä on korvausvelvollinen, jos vahinko johtuu myyjän puolella olevasta huolimattomuudesta. (Karttunen, Laasanen, Sippel, Uitto & Valtonen 2015, 182.)

Huolimattomuutta on esimerkiksi:

•  epärealistisen lyhyen toimitusajan lupaaminen

Kauppalaissa myyjälle asetetaan velvollisuus ilmoittaa ostajalle mahdollisesta toimitusesteesjä ja sen vaikutuksista sopimuksen täyttämismahdollisuuksiin. Ellei myyjä tee ilmoitusta kohtuullisessa ajassa esteen ilmenemisestä, ostajalla on oikeus saada korvausta vahingosta, joka olisi voitu välttää, jos ilmoitus olisi tehty ajoissa. Tällaisia ovat esimerkiksi tavaran kuljetuksen tai varastoinnin järjestämisestä aiheutuneet turhat kustannukset. (Karttunen, Laasanen, Sippel, Uitto & Valtonen 2015, 182.)

Tavaran virhe
Irtaimen tavaran kaupassa myyjän velvoite on  toimittaa tavara virheettömänä ostajalle (Karttunen, Laasanen, Sippel, Uitto & Valtonen 2015, 183).

Konkreettinen virhearviointi
- tavaran virheellisyyttä arvioidaan myyjän ja ostajan välisen sopimuksen perusteella: tavaran tulee vastata lajiltaan, määrältään, laadultaan, muilta ominaisuuksiltaan tai pakkaukseltaan sitä, mitä kaupan osapuolet ovat sopineet, jos näin ei ole, tavarassa on virhe. (Karttunen, Laasanen, Sippel, Uitto & Valtonen 2015, 183.)


Abstrakti virhearviointi
Ellei muuta ole sovittu, tavaran tulee

1. soveltua siihen tarjoitukseen, johon sellaisia tavaroita yleensä käytetään
2. soveltua siihen erityiseen tarkoitukseen, johon tavaraa oli tarjoitus käyttää, jos myyjä on kaupantekohetkellä ollut tietoinen tästä tarkoituksesta
3. vastata ominaisuuksiltaan esitettyä näytettä tai mallia
4. olla pakattu asianmukaisella tavalla, jos pakkaus on tarpeen tavaran säilyttämiseksi ja suojaamiseksi. (Karttunen, Laasanen, Sippel, Uitto & Valtonen 2015, 183)

Kuluttajansuojalain mukaan tavaran tulee lisäksi vastata kestävyydeltään sitä, mitä kuluttajalla yleensä on sellaisen tavara kaupassa perusteltua aihetta odottaa. Esimerkiksi astian- tai pyykinpesukonetta ostavalla kuluttajalla on oikeus olettaa, että kone kestää useita vuosia. Vakiintunut käytäntö on, että tavaran on kesettävä yli kaksi vuotta. Kun tavara on kesänyt yli neljä vuotta, sen vioittumista ei yleensä pidetä virheenä. Käytännössä, kun tavara on ollut käytössä selvästi yli kaksi vuotta, kun vika ilmenee, mutta alle neljä vuotta, on kuluttajan yleensä osallistuttava korjauskuluihin. (Karttunen, Laasanen, Sippel, Uitto & Valtonen 2015, 183.)

Tavarasta annetut tiedot
Myyjän on huolehdittava, että tavarasta annetut tiedot ovat  totuudenmukaisia (Karttunen, Laasanen, Sippel, Uitto & Valtonen 2015, 184).

"Sellaisena kuin se on" -ehto Ks. Esim. Ekuri (2015).
Ostaja hyväksyy tavarassa kaupantekohetkellä mahdollisesti olevat viat ja puutteet. Myyjä vastaavasti pyrkii vapautumaan mahdollisista virhevastuista. Sellaisena kuin se on -ehto ei kuitenkaan automaattisesti vapauta virhevastuusta. Sekä kauppa-, että kuluttajansuojalainen mukaan myyjän velvollisuutena on antaa ostajalle riittävät tiedot sellaisista tavaran ominaisuuksiin tai käyttöön vaikuttavista seikoista, joiden voidaan olettaa vaikuttavan kauppaan. (Karttunen, Laasanen, Sippel, Uitto & Valtonen 2015, 184.).

Takuu
Myyjä voi antaa tavaralle takuun, jolloin hän sitoutuu vastaamaan tavaran käyttökelpoisuudesta tai muista ominaisuuksista tietyn ajan. Takuuehdoissa on mainittava, mitä takuu koskee ja kuinka kauan se on voimassa.
Jos tavara huonontuu takuussa mainitulla tavalla, siinä on vihe.
Jos virhe johtuu tapaturmasta, tavaran vääränlaisesta käsittelystä tai muusta ostajan puolella olevasta seikasta, myyjä vapautuu virhevastuusta.
Takuulla ei voida rajoittaa kuluttajansuolain mukaista virhevastuuta. Jos tavarassa on kuluttajansuojalain säännösten mukaan virhe, myyjä on siitä vastuusta, on tavaralle myönnetty takuu tai ei.
Myyjä voi joutua takuuajan jälkeenkin kuluttajansuojalain mukaiseen virhevastuuseen, jos tavara ei vastaa esimerkiksi kestävyydeltään sitä, mitä ostajalla on ollut oikeus olettaa. (Karttunen, Laasanen, Sippel, Uitto & Valtonen 2015, 185.)

Virheellisyyden määräävä ajankohta
Oikeudellinen virhe - sivullisella on kaupan kohteena olevaan tavaraan omistus-, pantti- tai pidätysoikeus, joka rajoittaa ostajan asemaa. Toisin sanoen tällaisessa tilanteessa tavara on täysin virheetön, mutta ulkopuolisen tavaraan kohdistuva oikeus aiheuttaa virheen. (Karttunen, Laasanen, Sippel, Uitto & Valtonen 2015, 186.)

Kuuden kuukauden sääntö
Kuluttajansuojalaissa on ns. kuuden kuukauden sääntö, jonka mukaan oletetaan, että virhe oli tavarassa jo vaaranvastuun siirtymishetkellä, jos se ilmenee kuuden kuukauden sisällä vaaranvastuun siirtymisestä. Myyjä vastaa tällaisessa tapauksessa virheestä, ellei hän kykene osoittamaan, että tavara oli virheetön  vaaranvastuun siirtymishetkellä. Käytännössä säännös kääntää todistustaakan kuuden kuukauden ajaksi. Normaalisti ostajan pitäisi osoittaa, että tavara oli virheellinen jo vaaranvastuun siirtymishetkellä, jos hän haluaa saada myyjän virhevastuuseen.  (Karttunen, Laasanen, Sippel, Uitto & Valtonen 2015, 186.)

Ks. myös
Salainen virhe (Tieteen termipankki 24.10.2017).

Oikeudellinen virhe
Irtaimen kaupassa voi olla myös oikeudellinen virhe (kauppalaki 355/1987 7: 41 §). Tällöin sivullisella on kaupan kohteena olevan tavaran omistus-, pantti- tai peidätysoikeus, joka rajoittaa ostajan oikeudellista asemaa.

Tavara on ulkoisilta ominaisuuksiltaan tällöin täysin virheetön, mutta ulkopuolisen tavaraan kohdistuva oikeus aiheuttaa virheen.  Oikeudellisen virheen edellytyksenä on, ettei ostaja ole hyväksynyt tavaraan kohdistuvaa sivullisen  oikeutta. Esimerkiksi varastetun tavaran myymmisessä on kysymys oikeudellisesta virheestä. Jos kaupan kohde on velkojalle pantattu  velkojen vakuudeksi  tai jos tavaraa rasittaa esimerkiksi omistuksen pidätysoikeus. Oikeudellinen virhe oikeuttaa yleensä aina ostajan purkamaan kaupan. (Karttunen, Laasanen, Sippel, Uitto & Valtonen 2015, 187.)

Ostajan oikeussuojakeinot virhetilanteessa (kauppalaki 355/1987 8: 42-44 §).

Virheen korjaaminen ja uusi toimitus (ks. kuluttajansuojalaki 38/1978 5).
Hinnanalennus
Kaupan purku
Vahingonkorvaus
Maksusta pidättyminen

Ostajan velvollisuudet virhetilanteessa
Tavaran takastaminen
Reklamaatio

Ostajan velvollisuudet ja vastuut irtaimen kaupassa
Kauppahinnan maksaminen
Ostajan myötävaikutusvelvollisuus
Kaupan peruuttaminen
Vahingonkorvaus ostajan sopimusrikkomustilanteissa

Etä- ja kotimyynti (ks. kuluttajansuojalaki 38/1978 6)

Etämyynti
Kaupan peruuttaminen etämyynnissä
Kotimyynti
Perumisoikeus kotimyynnissä

Viranomaiset kuluttajan apuna
Kuluttajaneuvonta (26.10.2017).
Kuluttajariitalautakunta (26.10.2017).
Ryhmävalitus ja ryhmäkanne (26.10.2017).

Kuluttajapalvelusopimus (kuluttajansuojalaki 38/1978)
Toimeksisaajan velvollisuudet
Toimeksisaajan viivästys
Palveluksen virhe
Reklamaatio ja virheen seuraamukset
Palveluksen hinta ja sen maksaminen
Tilaajan maksuviivästys
Tilauksen peruuttaaminen

Kulutusluotot (kuluttajansuojalaki 38/1978 7)

Kulutusluottojen markkinointi
Kulutusluottosopimus
Lyhytaikaiset ja pienet luotot
Kulutusluoton maksaminen
Luoton maksaminen ennen sen erääntymistö
Kuluttajan maksuviivästys
EU:n kulutusluottodirektiivi
Talous- ja velkaneuvonta

Kiinteistön kauppa (maakaari 540/1995)
Kiinteistön kauppa käsitteitä
Kiinteistön kaupan muotovaatimukset
Kirjallinen sopimus
Allekirjoitukset ja julkisen kaupanvahvistajan vahvistus
Omistusoikeuden siirtyminen ja hallinnan luovutus
Kiinteistöä koskevat tiedot
Myyjän tiedonantovelvollisuus
Ostajan selonottovelvollisuus
Virhe kiinteistön kaupassa
Laatuvirhe
Vallintavirhe
Oikeudellinen virhe
Virheeseen vetoaminen
Virheen seuraamukset

Virhe kiinteistön kaupassa

Kauppahinnan maksaminen
Lainhuuto

Huoneenvuokra (laki asuinhuoneiston vuokraamisesta 481/1995)
Asuinhuoneiston vuokraus
Vuokrasopimus
Vuokra ja sen maksaminen
Vuoravakuus
Vuokraennakko
Vuokran tarkistaminen
Huoneiston kunto
Korjaus- ja muutostyöt
Vuokralaisen vahingonkorvausvastuu
Huoneiston luovuttaminen, alivuokraus ja vuokraoikeuden siirtäminen
Vuokrasopimuksen päättyminen
Toistaiseksi voimassa olevan vuokrasopimuksen irtisanominen
Määräaikaisen vuokrasopimuksen irtisanominen
Vuokrasopimuksen purkaminen
Vuokrasopimuksen päättämismenettely

Liikehuoneiston vuokrasopimus (laki liikehuoneiston vuokraamisesta 482/1995)
Vuokravakuus
Vuokraennakko
Vuokran tarkistaminen
Liikehuoneiston luovuttaminen
Vuokraoikeuden siirtäminen
Irtisanomisaika
Määräaikaisen vuokrasopimuksen irtisanominen
Vuokrasopimuksen purkaminen
Muuttopäivä
Vahingonkorvaus

Lähteet ja lukemisto

Ekuri, (2015). Sellaisena kuin se on  -ehto. Lukander Ruohola HTO Asianajotoimisto. (24.10.2017).

Timo Karttunen, Hanna Laasanen, Liisa Sippel, Tero Uitto ja Marjo Valtonen (2015). Juridiikan perusteet. WSOY.  5. painos.

Kauppalaki 355/1987. Finlex. (13.10.2017).

Kiinteistön ostajan muistilista. Maanmittauslaitos.  (26.10.2017)

Kuluttajansuojalaki 38/1978. Finlex. (13.10.2017).

Mannila, Margit. (2017). Yksityisoikeuden perusteet. Perheyrittäjyys. (13.10.2017).

Mannila, Margit. (2015). Yritysoikeus. Perheyrittäjyys. (16.5.2017).

Edit
26.10.2017
25.10.2017
24.10.2017