Skip to main content

LEI-tunnus

By

Kuvat Margit Mannila

Tämän kirjoituksen pohjana on Finanssivalvonnan ja PRH:n verkkosivujen teksti LEI-tunnuksesta. 

LEI-tunnus tulee pakolliseksi 3.1.2018 alkaen

LEI -tunnus eli Legal Entity Identifier liittyy uudistuvaan EU:n arvopaperisääntelyyn. 

Mikä LEI-tunnus sitten oikein on?

Finanssivalvonnan sivustolla kerrotaan, että uudistuva EU:n arvopaperisääntely (MiFID II, MiFIR ja EMIR) edellyttää jatkossa, että rahoitusvälineiden kaupparaportoinnissa Finanssivalvonnalle ja johdannaiskauppaan liittyvässä EMIR-raportoinnissa yhteisöasiakkaat yksilöidään kansainvälisellä LEI-tunnuksella (Legal Entity Identifier). 

Kaupparaportoinnissa henkilöasiakkaat yksilöidään suomalaisella henkilötunnuksella tai vastaavalla ulkomaisella tunnuksella.

Kenellä LEI-tunnus pitää olla?
Sen tarvitsevat yritysten lisäksi muut yhteisöt, kuten rekisteröidyt yhdistykset ja säätiöt. Yrityksellä tai yhteisöllä voi olla vain yksi LEI-tunnus.

Yksityishenkilöt eivät voi saada LEI-tunnusta.


Milloin LEI-tunnus pitää olla?
Yhteisöasiakkailla pitää olla LEI-tunnus
  • johdannaiskauppaan liittyvässä EMIR-raportoinnissa 1.11.2017 alkaen ja
  • kaupparaportoinnissa (MiFID II, MiFIR) 3.1.2018 alkaen.
Mitä tapahtuu, jos LEI-tunnusta ei ole?
Mikäli yhteisöllä ei ole LEI-tunnusta, rahoitusvälineisiin liittyviä kauppoja ei voida toteuttaa, koska sijoituspalvelujen tarjoajat ja johdannaisissa kaupankäynnin osapuolet eivät voi raportoida kauppoja ilman LEI-tunnusta. Kauppojen raportoinnissa yhteisöjen osalta muuta kuin LEI-tunnusta ei jatkossa voi enää käyttää.

Ketä kaupparaportointivelvollisuus koskee?
Sijoituspalvelujen tarjoajien kaupparaportointivelvollisuus koskee kaikkia rahoitusvälineitä, jotka ovat kaupankäynnin kohteena säännellyllä markkinalla tai Suomessa monenkeskisessä kaupankäyntijärjestelmässä (MiFIDin määrittelemä MTF). Jatkossa MiFIR edellyttää kaupparaportointia myös organisoidun kaupankäyntijärjestelmän (MiFID II:n määrittelemä OTF) kohteena olevista kaupoista rahoitusvälineillä.

Sijoitusrahasto-osuuksien merkintä tai lunastus ovat kaupparaportointivelvoitteen ulkopuolella
Kaupparaportointivelvoite ei koske sijoitusrahasto-osuuksien merkintää tai lunastusta, joten tältä osin LEI-tunnusta ei tarvita. Sen sijaan noteerattujen sijoitusrahasto-osuuksien (ETF) kaupankäynti kuuluu kaupparaportoinnin piiriin, jolloin yhteisöasiakkaiden LEI-tunnus tarvitaan.

Mistä LEI-tunnuksen saa ja ketkä sen voivat saada?
Suomalaiset yhteisöt voivat hakea LEI-tunnuksen Patentti- ja rekisterihallitukselta. Tunnuksen voivat saada:
  • kaupparekisteriin merkitty toimija (esim. osakeyhtiö tai kommandiittiyhtiö)
  • säätiörekisteriin merkitty säätiö
  • muu Y-tunnuksen saanut toimija (esim. sijoitusrahasto tai julkisoikeudellinen yhteisö)
Lisätietoa LEI-tunnuksesta ja sen hankkimisesta Patentti- ja rekisterihallituksen verkkosivuilla.


Lähteet ja lukemisto

Kuinka haet LEI-tunnusta? PRH. (5.12.2017).

 Käytkö arvopaperikauppaa? Muista hakea LEI-tunnus ajoissa. Yrittäjät.fi. (5.12.2017).

 LEI-tunnus. YTJ. (5.12.2017).

LEI-tunnus. PRH.  (5.12.2017). 

LEI-tunnuksen hakijalle. PRH. (5.12.2017). 

LEI-tunnus pakolliseksi kaupparaportoinnissa 3.1.2018 alkaen. Finanssivalvonta. http://www.finanssivalvonta.fi/fi/Saantely/Saantelyhankkeet/MiFID/Pages/LEI.aspx.. (5.12.2017).
Labels:

Comments

Post a Comment

Popular posts from this blog

Projektisanastoa

By
Kuvat Margit Mannila Projektijohtamisen sanastoa  Projekti-instituutti (14.2.2017) Tässä esimerkinomaisesti joitakin projektijohtamiseen liittyviä termejä ja niiden määritelmiä. A Guide to the Project Management Body of Knowledge (PM BOK) A Guide to the Project Management Body of Knowledge eli PMBOK on projektijohtamisen kansainvälisen järjestön Project Management Instituten (PMI:n) julkaisema, standardin asemassa oleva projektijohtamisen yleisteos, joka kuvaa projektijohtamisen prosessit ja tarjoaa yleisiä ohjeita projektin organisoimiseksi ja johtamiseksi. Teoksen ensimmäinen painos on vuodelta 1981. Aikalaskenta Laskentamenttely, jolla saadaan kunkin tehtävän aikaisimmat ja myöhäisimät alkamis- ja päättymisajat sekä pelivarat. Aikasuunnittelu Projektin tehtäväerittely ja aikataulun laatiminen.  Aikaisin alkamishetki (AAH) Tehtävän alkuriippuvuukisen määräämä aikaisin mahdollinen alkamishetki. Myöhäisin alkamishetki (MAH) Tehtävän loppuriippuvuuksi...
Post a Comment
Read more

Katetuottolaskenta ja -hinnoittelu

By Unknown
Kuva Margit Mannila Katetuottolaskennassa tarkastellaan mm. seuraavia asioita (ks.  Tomperi, S. (2010). Yrityksen taloushallinto 3. Kannattavuus- ja kustannuslaskenta. Edita. 23-68): Kriittinen myynti Varmuusmarginaali Kannattavuuskuvio Katetuottokuvio Kannattavuuteen vaikuttavia tekijöitä: hinnan nousu myynnin lisäys muuttuvien kustannusten aleneminen kiinteiden kustannusten aleneminen taloustekijöiden keskinäinen riippuvuus  myynnin rakenne ja kannattavuus alennukset kilpailukeinona Katetuottohinnoittelu-kirjoituksen alkuperäinen lähde on täällä . KATETUOTTOHINNOITTELU Katetuottohinnoittelu perustuu minimikalkyyliin, jossa tuotteelle kohdistetaan vain muuttuvat kustannukset ja hinnoittelussa huomioidaan katetarve kiinteille kustannuksille ja tavoitevoitolle. Peruskaava Tuotteen tai palvelun muuttuvat kustannukset    + Katetuottotavoite = Myyntihinta ilman alv    + Arvonlisävero = Verollinen myyntihinta Kate las...
Post a Comment
Read more

Oikeustapausharjoitusten ja -analyysin ratkaisuohjeet

By
  Kuvat Margit Mannila Oikeudellisen ratkaisutoiminnan perusrakenne Oikeudellista ratkaisutoimintaa eli oikeudellisten ongelmien tai tapausten ratkaisemista voidaan yksinkertaistetusti kuvata niin sanotun subsumption avulla. Tämä subsumptiopäättely rakentuu seuraavasti: Kuvataan oikeudellisen normin (esim. lain) oikeusohje. ( ylälause ) Kuvataan ongelmatilanteen tosiasiat. ( alalause ) Sovelletaan oikeusohjetta kyseiseen tapaukseen sijoittamalla alalauseen sisältämät tosiasiat ylälauseen tunnusmerkistöön jolloin saadaan johtopäätös. (Anni Tuomela 7.6.2017) Tämä on ns. syllogismimalli (ks. Virolainen & Martikainen 2010, 229). Virolainen & Martikainen (2010, 227-228) toteavat, että OK 4/1734 24:4 ja ROL 39/1889 11:4 mukaan tuomion perusteluissa on ilmoitettava, mihin seikkoihin ja oikeudelliseen päätökseen ratkaisu perustuu. Ks. myös hallinnonkäyttölain 586/1996  53 §.  Perusteluissa on oltava tosiasia- eli faktaperustelu (faktapremissi...
Post a Comment
Read more