Skip to main content

Yhteistyösopimus



Kuvat Margit Mannila

Yhteistyösopimus - tehtävä


Teemme yrittäjyyden ja yritysoikeuden kursseille ryhmätöihin liittyen yhteistyösopimuksen. Sopimuksen tarkoituksena on turvata ryhmän jäsenten oikeudet ryhmätyöhön liittyvässä prosessissa. Se on samalla pienimuotoinen harjoitus sopimuksen tekemisestä.

Sopimuksessa kannattaa miettiä ja sopia tarkasti siitä, miten sopimus päättyy/minkä tekijöiden perusteella syntyy irtisanomisoikeus (oikeus erottaa ryhmästä). Pohtikaa onko tarvetta kohtuullisuuslausekkeeseen (faire une remine) ja millainen se tässä tapauksessa olisi. 

Suomessa vallitsee sopimuksenvapaus. On huomattava, että miten tahansa, vapaudesta huolimatta, ei voi kuitenkaan sopia. Sopimusvapaus tarkoittaa käytännössä sitä, että voidaan antaa parempia ehtoja, mitä laki minimissään edellyttää, mutta ei heikompia (pätemätön sopimusehto).  Lähtökohtaisesti sopimuksissa on  heikomman suojan periaate ja jo edellä mainittu kohtuusperiaate.

Sopimiseen liitty myös pacta sunt servanda -periaate: se mitä on sovittu on pidettävä ja se sitoo sopimuksen osapuolia. 

Tehtävänä on tutustua omatoimisesti sopimuksen tekemiseen ja laatia sellainen ryhmällesi. Sopimuksen palautuspäivä sovitaan oppitunnilla.



Asianajaja Markku Lindblad toteaa, että yhteistyösopimus on suositeltavaa laatia kirjallisesti ja sen olisi hyvä sisältää ainakin seuraavat asiat:

  1. Tiedot sopimuksen osapuolista
  2. Sopimuksen tausta ja tarkoitus
  3. Sisältö, vastuuhenkilöt ja valvonta
  4. Sopimuksen kesto, eli onko sopimus voimassa määräaikaisesti vai toistaiseksi
  5. Irtisanomisoikeus
  6. Osapuolten vastuut ja velvollisuudet
  7. Salassapito
  8. Sopimussakko ja vahingonkorvaus
  9. Sopimukseen sovellettava laki ja riidanratkaisu (ML.)
  10. Osapuolten allekirjoitus ja päivämäärä ja maininta samansanaisista/yhtäpitävistä kappaleista, jotka sopimuksesta on tehty ja kenelle ne on annettu (MM).

Patrick Lencioni (2014) on kirjoittanut teoksen Viisi toimintahäiriötä tiimissä. Teoksen mukaan nämä toimintahäiriöt ovat:
  1. Luottamuspula - haavoittumattomuus
  2. Konfliktien pelko - keinotekoinen sopusointu
  3. Sitoutumisen puute - tulkinnanvaraisuus
  4. Vastuun välttely - alhaiset laatuvaatimukset
  5. Tulosten huomiotta jättäminen - asema ja ego
 Teoksesta on kirjoittanut Jake Vitikainen (2015) ja Antero Riihimäki (2017) tiivistelmän. 
Lähteet ja lukemisto

Aalto University Sopimusesimerkkejä. (2.10.2019).

Business Finland.
- Sopimusmalleja (2.10.2019).
Yritysten keskinäinen yhteistyö. (2.10.2019).

Karhu, Juha. (2014). Varallisuusoikeus. (21.9.2018).

KKO 2010:69 sopimus - sopimuksen irtisanominen- sopimuksen tulkinta (4.10.2018).

Lindblad, Markku. Yhteistyösopimus: Mitä kannattaa huomioida. Asianajotoimisto Lindblad & Co. (21.9.2018).    

Mannila, Margit. (2018). Avoimeksi riisuttuna. Perheyrittäjyys. (4.10.2018). 

PartnerLaauverkosto. Yhteistyösopimus. (2.10.2019).

Riihimäki, Antero (2017). Viisi toimintahäiriötä tiimissä. (24.9.2018). 

Vitikainen, Jake. (2015). Viisi toimintahäiriötä tiimissä. Tiimiakatemia. (24.9.2018).   

Virtuaalilakimies. (2.10.2019). 

Yhteistyösopimus Helsingin kaupunkimarkkinointiin liittyen. (2.10.2019).



(2.10.2019).

 Katso myös JYSE2014 eli Julkisten hankintojen yleiset sopimusehdot palveluhankinnoissa.  (4.10.2019).

Edit
4.10.2019 (5/110)
2.10.2019 (15/105)
4.10.2018 (10/90).
24.9.2018 (60/80).
21.9.2018 (20).
Auta minua pitämään sivusto ajan tasalla. Jos huomaat, että joku linkki ei toimi, laita viesti kommenttikenttään.

Comments

Popular posts from this blog

Projektisanastoa

Kuvat Margit Mannila Projektijohtamisen sanastoa  Projekti-instituutti (14.2.2017) Tässä esimerkinomaisesti joitakin projektijohtamiseen liittyviä termejä ja niiden määritelmiä. A Guide to the Project Management Body of Knowledge (PM BOK) A Guide to the Project Management Body of Knowledge eli PMBOK on projektijohtamisen kansainvälisen järjestön Project Management Instituten (PMI:n) julkaisema, standardin asemassa oleva projektijohtamisen yleisteos, joka kuvaa projektijohtamisen prosessit ja tarjoaa yleisiä ohjeita projektin organisoimiseksi ja johtamiseksi. Teoksen ensimmäinen painos on vuodelta 1981. Aikalaskenta Laskentamenttely, jolla saadaan kunkin tehtävän aikaisimmat ja myöhäisimät alkamis- ja päättymisajat sekä pelivarat. Aikasuunnittelu Projektin tehtäväerittely ja aikataulun laatiminen.  Aikaisin alkamishetki (AAH) Tehtävän alkuriippuvuukisen määräämä aikaisin mahdollinen alkamishetki. Myöhäisin alkamishetki (MAH) Tehtävän loppuriippuvuuksi...

Katetuottolaskenta ja -hinnoittelu

Kuva Margit Mannila Katetuottolaskennassa tarkastellaan mm. seuraavia asioita (ks.  Tomperi, S. (2010). Yrityksen taloushallinto 3. Kannattavuus- ja kustannuslaskenta. Edita. 23-68): Kriittinen myynti Varmuusmarginaali Kannattavuuskuvio Katetuottokuvio Kannattavuuteen vaikuttavia tekijöitä: hinnan nousu myynnin lisäys muuttuvien kustannusten aleneminen kiinteiden kustannusten aleneminen taloustekijöiden keskinäinen riippuvuus  myynnin rakenne ja kannattavuus alennukset kilpailukeinona Katetuottohinnoittelu-kirjoituksen alkuperäinen lähde on täällä . KATETUOTTOHINNOITTELU Katetuottohinnoittelu perustuu minimikalkyyliin, jossa tuotteelle kohdistetaan vain muuttuvat kustannukset ja hinnoittelussa huomioidaan katetarve kiinteille kustannuksille ja tavoitevoitolle. Peruskaava Tuotteen tai palvelun muuttuvat kustannukset    + Katetuottotavoite = Myyntihinta ilman alv    + Arvonlisävero = Verollinen myyntihinta Kate las...

Oikeustapausharjoitusten ja -analyysin ratkaisuohjeet

  Kuvat Margit Mannila Oikeudellisen ratkaisutoiminnan perusrakenne Oikeudellista ratkaisutoimintaa eli oikeudellisten ongelmien tai tapausten ratkaisemista voidaan yksinkertaistetusti kuvata niin sanotun subsumption avulla. Tämä subsumptiopäättely rakentuu seuraavasti: Kuvataan oikeudellisen normin (esim. lain) oikeusohje. ( ylälause ) Kuvataan ongelmatilanteen tosiasiat. ( alalause ) Sovelletaan oikeusohjetta kyseiseen tapaukseen sijoittamalla alalauseen sisältämät tosiasiat ylälauseen tunnusmerkistöön jolloin saadaan johtopäätös. (Anni Tuomela 7.6.2017) Tämä on ns. syllogismimalli (ks. Virolainen & Martikainen 2010, 229). Virolainen & Martikainen (2010, 227-228) toteavat, että OK 4/1734 24:4 ja ROL 39/1889 11:4 mukaan tuomion perusteluissa on ilmoitettava, mihin seikkoihin ja oikeudelliseen päätökseen ratkaisu perustuu. Ks. myös hallinnonkäyttölain 586/1996  53 §.  Perusteluissa on oltava tosiasia- eli faktaperustelu (faktapremissi...