Eurooppalainen prosessioikeus

Kuvat Margit Mannila

Prosessioikeus TLS 4604. (5.3.2018).

Tuula Linna (2012). Prosessioikeuden oppikirja. Talentum. Helsinki.

XII EUROOPPALAINEN PROSESSIOIKEUS .....................................281
1 Eurooppalainen siviiliprosessioikeus ............................................283
1.1 Rajat ylittävä yhteistyö siviiliprosessissa ...................................283
1.2 Yleistä siviiliprosessuaalisista EU-asetuksista .........................285
1.3 Bryssel I -asetus ...................................................................................288
Yleistä .......................................................................................................288
Tuomioistuinten toimivalta ...............................................................289
Tunnustaminen ja täytäntöönpano................................................290
1.4 Eurooppalainen täytäntöön panoperuste riidattomissa
asioissa (ETR-asetus) ........................................................................291
1.5 Eurooppalainen maksamismääräys (EMM-asetus) .............293
1.6 Eurooppalainen vähäisten vaatimusten menettely
(EVM-asetus) .......................................................................................295
1.7 Maksukyvyttömyysasetus (MK-asetus) .....................................296
2 Eurooppalainen rikosprosessioikeus ............................................299
2.1 Rikoksentekijän luovuttaminen ....................................................299
2.2 Kansainvälinen oikeusapu ..............................................................303
2.3 Tuomioiden ja päätösten vastavuoroinen
tunnustaminen ...................................................................................305
KESKEISIÄ PROSESSIOIKEUDELLISIA YLEISTEOKSIA ...............307
LYHENTEET .........................................................................................................309
OIKEUSTAPAUSHAKEMISTO ..................................................................311
ASIAHAKEMISTO ..........................................................................................313
LIITTEET .................................................................................................................. 322

Linnan (2012, 285) mukaan  siviilioikeuden alalta on noin parikymmentä EU-asetusta, joista osaa voidaan pitää prosessuaalisina. EU-asetuksialla voidaan olettaa olevan tietynlainen käyttäytymistä ohjaava vaikutus. 

Siviiliprosessuaaliset EU-asetukset voivat jakaa asetuksiin, jotka koskevat 

• oikeudenkäyntimenettelyä
• toisessa valtiossa anetun tuomion tunnustamista ja täytäntöönpanon edellytyksiä
• täytäntöönpanomenettelyä. (Linna 2012, 286).

Suhteessa kansalliseen lainsäädäntöön siviiliprosessuaaliset EU-asetukset voidaan jaotella

• kansallista prosessia täydentäviin
• kansallisten tuomioiden liikkumisen varmistamiin ja
• eurooppalaista yhteistä menettelyä koskeviin asetuksiin. (Linna 2012, 286).

Siviiliprosessuaaliset EU-asetukset ovat

1. Bryssel I-asetus. Jäsenvaltioiden toimittamat tiedot asetuksesta N:o 1215/2012 ja siihen liittyvät sähköiset lomakkeet. (31.5.2019).
2. eurooppalainen täytäntöönpanoperuste riidattomissa asioissa (ETR-asetus)
   HE 137/2005 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi riitauttamattomia vaatimuksia koskevasta eurooppalaisesta täytäntöönpanoperusteesta (31.5.2019).
3. eurooppalainen maksamismääräysmenettely (EMM-asetus) (31.5.2019).
   Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus asetus (EY) N:o 1896/2006, annettu 12 päivänä joulukuuta 2006 , eurooppalaisen maksamismääräysmenettelyn käyttöönotosta. (31.5.2019).
4. eurooppalainen vähäisten vaatimusten menettely (EVM-asetus) (31.5.2019).
5. maksukyvyttömyysasetus (MK-asetus). (31.5.2019). (Linna 2012, 286).
   Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2015/848, annettu 20 päivänä toukokuuta 2015, maksukyvyttömyysmenettelyistä. (31.5.2019).

2 Eurooppalainen rikospaikkaoikeus

Rikoksentekijän luovuttaminen poikkeaa sen mukaan, onko kyseessä ns. yleiseurooppalinen luovuttaminen vai luovuttaminen Euroopan unionin sisällä. Yleiseurooppalaista luovuttamista koskee Euroopan neuvoston piirissä vuonna 1957 tehty yleissopimus. Sopimuksessa ovat mukana 40 Euroopan neuvoston jäsenvaltiota. (Linna 2012, 299.)

EU:n sisäisestä luovuttamisessa sovelletaan eurooppalaista pidätemääräystä koskevaa puitepäätöstä (2002/584/YOS).

Eurooppalaista pidätysmääräystä koskee kuusi kieltäytymisperustetta, jotka ovat Suomen luovuttamislain mukaan ehdottomia (EU-luovuttamislaki 5 §, vrt. pykälän 1-5 kohdan osalta puitepäätöksen 3 artikla):

1. pyynnön perusteena olevasta teosta on Suomessa säädetty yleinen armahdus
2. asia on jo tutkittu tuomioisituimessa Suomessa tai muussa EU-valtiossa ja jos henkilö on tuomittu rangaistukseen tai hän on suorittanut rangaistuksen tai suorittaa sitä
3. luovutettavaksi pyydetty oli teon tehdessään alle 15-vuotias
4. Suomen kansalainen pyytää saada suorittaa jo tuomitun vapausrangaistuksen (täytäntöönpano) Suomessa, jolloin vapausrangaistus on pantava täällä täytäntöön
5. kyseinen teko on tehty SUomessa (taikka suomalaisessa aluksessa tai ilma-aluksessa), eikä teko ole Suomessa rangaistava taikka sitä koskeva syyteoikeus on vanhentunut tai rangaistusta ei voitaisi enää tuomita tai panna täytäntöön 
6. on perusteltua syytä epäillä, että luovutettavaksi pyydettyä uhkaa kuolemanrangaistus, kidutus tai muu ihmisarvoa loukkaava kohtelu taikka vaino alkuperän tai uskonnon ym. perusteella taikka joutuminen ihmisoikeuksien, oikeusturvan, sananvapauden tai yhdistymisvapauden loukkauksen kohteeksi. (Linna 2012, 301.)

Eurooppalainen rikosoikeus. (8.8.2019)

Kansainvälinen oikeusapu

Kansainvälinen oikeusapu on valtioiden välisiä järjestelmiä, joilla pyritään turvaamaan esimerkiksi oikeudenkäyntiasiakirjojen tiedoksianto, todistajien, asiantuntijoiden ja asianosaisten kuuleminen, todisteiden ja selvitysten hankkiminen syytetoimiin ryhtyminen, rikosrekisteritietojen luovuttaminen ja muu vastaava rikosasiain käsittelyssä tarvittava oikeusapu. Kyse on valtioiden välisestä yhteistyöstä rikosprosessin toteuttamiseksi. (Linna 2012, 303.)

Euroopan neuvoston piirissä keskeinen on ns. vuoden 1959 yleissopimus. Se on hyväksytty Suomessa lailla (29/1981)

Euroopan unionissa keskeinen on jäsenvaltioiden välillä tehty yleissopimus eli ns. MLA 2000 -yleissopimus (SopS 56/2004), joka tuli voimaan vuonna 2005. (Linna 2012, 304.)

Tuomioiden ja päätösten vastavuoroinen tunnustaminen

Vuonna 2003 on hyväksytty puitepäätös omaisuuden ja todistusaineiston jäädyttämisestä. Siinä annetaan säännöt, joiden mukaan jäsenvältioiden tulee tunnustaa ja panna täytäntöön toisen jäsenvaltion oikeusviranomaisen tekemä jäädyttämispäätös samalla tavoin kin kotimainen päätös. Jäädyttämisen tarkoituksena on turvata todistusaineiston tai myöhemmin mahdollisesti menetettäväksi tuomittavan (konfiskaatio) omaisuuden säilyminen. Yksi perusteista on ne bis in idem -periaate = ei tuomiota toista kertaa samasta teosta. (Linna 2012, 305-306.)

Lähteet ja lukemisto

Eurooppatiedotus. Reilu Eurooppa? EU-yhtEistyö oikEUs- ja sisäasioissa. (2012). Ulkoasianministeriö. (8.8.2019).

Kankaanranta, Veera (20??). Vastavuoroinen tunnustaminen– ulkomaisten tuomioiden huomioon ottaminen rangaistuskäytännössä . Hovioikeudet. (8.8.2019).

Melander, Sakari. (2015). EU-rikosoikeus. AlmaTalent. Teoksen sisällysluettelo. (8.8.2019).
- Eduskunnan lakivalikokunnalle. Hallituksen esitys (HE) 29/2017vp eduskunnalle laiksi rikosasioita kos-kevaa eurooppalaista tutkintamääräystä koskevan direktiivin täytäntöönpanosta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi. Lausunto. (8.8.2019).

Prosessioikeus TLS 4604. (5.3.2018). 

Pöysti, Tuoma. (1997).  Eurooppalainen rikosoikeus ja Euroopan unionin rikosoikeuden Corpus Juris-hanke. Lakimies 1/1997 s. 132–159. (8.8.2019).



european Justice e-justice.europa.eu. (21.3.2018).
- Rikosoikeus (8.8.2019).
- Tuomioistuinjärjestelmät. (21.3.2018).  

Oikeusministeriö. Kansainvälinen oikeusapu. (8.8.2019).

Oikeussuojan saatavuus Euroopan oikeudessa – käsikirja. (31.5.2019).

Rikosseuraamuslaitos. Vankeusrangaistuksen siirtäminen toiseen valtioon. (8.8.2019).

Tuula Linna (2012). Prosessioikeuden oppikirja. Talentum. Helsinki. 

Auta minua pitämään sivusto ajan tasalla. Jos huomaat, jonkun linkkaamisen arvoisen sivuston tai huomaat, että joku linkki ei toimi, laita viesti kommenttikenttään. Viestiäsi ei julkaista, jos kiellät sen julkaisemisen. 

Edit

8.8.2019 120/300.
31.5.2019 120/180.
21.3.2018 60.