Skip to main content

Alonso- Modern urban location theory

Alonson malli perustuu von Thünenin (1826) maankäyttömallille

Alonso's Bid Rent Function


Berliant, M. & Fujita, M. (1992). Alonso's Discrete Population Model of Land Use: Efficient Allocations and Competitive Equilibria.

Dunse, N., Jones, C., Brown, J. & William, D.F. (2005). The spatial patern of industrial rents and the role of distance. Journal of Property Investment & Finance, 23(4), 329-341.

Filatova, Tatiana, Parker, Dawn and van der Veen, Anne (). 'Agent-Based Urban Land Markets: Agent's Pricing Behavior, Land Prices and Urban Land Use Change'. Journal of Artificial Societies and Social Simulation 12(1)3 .

Hanushek, E. & Ylimaz, K. (2007). The complementarity of Tiebout and Alonso. Journal of Housing Economics 16(2), 243-261.

Elena G. Irwin & Jacqueline Geoghegan (2001). Theory, data, methods: developing spatially explicit economic models of land use change. Agriculture, Ecosystems & Environment, 85,(1-3), 7-24.

Jensen, R., Gatrell, J., Boulton, J. & Harper, B. (2004). Using Remote and Georaphic Information Systems to Study Urban Quality of Life and Urban Forest Amenities. Ecology and Society 9(5): 5.

Journal of Regional Science

Koomen, E. & Buurman, J. (2002). Economic Thory and Land Prices in Land Use Modeling. 5th AIGLE Conference on Georaphic Information Sience, Palma April 25-27, 2002.

Lambin E.F., M.D.A. Rounsevell, H.J.Geist (2000). Are agricultural land-use models able to predict changes in land-use intensity?. Agriculture, Ecosystems and Environment, 82(1-3), 321–331.



References (Kirjallisuusluettelo)

Osborne, P.E., J. C. Alonso, R. G. Bryant (2001. Modelling Landscape-Scale Habitat Use Using GIS and Remote Sensing: A Case Study with Great Bustards. Journal of Applied Ecology, Vol. 38, No. 2 (Apr., 2001), pp. 458-471

Comments

Popular posts from this blog

Projektisanastoa

Kuvat Margit Mannila Projektijohtamisen sanastoa  Projekti-instituutti (14.2.2017) Tässä esimerkinomaisesti joitakin projektijohtamiseen liittyviä termejä ja niiden määritelmiä. A Guide to the Project Management Body of Knowledge (PM BOK) A Guide to the Project Management Body of Knowledge eli PMBOK on projektijohtamisen kansainvälisen järjestön Project Management Instituten (PMI:n) julkaisema, standardin asemassa oleva projektijohtamisen yleisteos, joka kuvaa projektijohtamisen prosessit ja tarjoaa yleisiä ohjeita projektin organisoimiseksi ja johtamiseksi. Teoksen ensimmäinen painos on vuodelta 1981. Aikalaskenta Laskentamenttely, jolla saadaan kunkin tehtävän aikaisimmat ja myöhäisimät alkamis- ja päättymisajat sekä pelivarat. Aikasuunnittelu Projektin tehtäväerittely ja aikataulun laatiminen.  Aikaisin alkamishetki (AAH) Tehtävän alkuriippuvuukisen määräämä aikaisin mahdollinen alkamishetki. Myöhäisin alkamishetki (MAH) Tehtävän loppuriippuvuuksi...

Oikeustapausharjoitusten ja -analyysin ratkaisuohjeet

  Kuvat Margit Mannila Oikeudellisen ratkaisutoiminnan perusrakenne Oikeudellista ratkaisutoimintaa eli oikeudellisten ongelmien tai tapausten ratkaisemista voidaan yksinkertaistetusti kuvata niin sanotun subsumption avulla. Tämä subsumptiopäättely rakentuu seuraavasti: Kuvataan oikeudellisen normin (esim. lain) oikeusohje. ( ylälause ) Kuvataan ongelmatilanteen tosiasiat. ( alalause ) Sovelletaan oikeusohjetta kyseiseen tapaukseen sijoittamalla alalauseen sisältämät tosiasiat ylälauseen tunnusmerkistöön jolloin saadaan johtopäätös. (Anni Tuomela 7.6.2017) Tämä on ns. syllogismimalli (ks. Virolainen & Martikainen 2010, 229). Virolainen & Martikainen (2010, 227-228) toteavat, että OK 4/1734 24:4 ja ROL 39/1889 11:4 mukaan tuomion perusteluissa on ilmoitettava, mihin seikkoihin ja oikeudelliseen päätökseen ratkaisu perustuu. Ks. myös hallinnonkäyttölain 586/1996  53 §.  Perusteluissa on oltava tosiasia- eli faktaperustelu (faktapremissi...

Itsensä johtaminen

  Alkuperäinen teksti julkaistu SeAMK-verkkolehdessä 10.8.2022. Kategoria: 2022 , TKI , Yrittäjyys ja kasvu   Itsensä johtaminen on ymmärrystä oman elämän vastuusta, vallasta ja käytännön toteuttamisesta. Mitä enemmän kykenee tunnistamaan vastuutaan elämän valintojen suhteen, sen enemmän saa käytännössä valtaa toteuttaa valintojaan. (Gustafsberg 2014, 155.) Valta ja vastuu kulkevat käsi kädessä tässä(kin) asiassa. Gustafberg (2014, 155) kirjoittaa, että vastuu on itsellä. Vastuu siitä, millaista elämää elää, miten kokee asiat, miten ajattelee ja tuntee. Näin siksi, että me ihmiset annamme itse merkityksen asioille, ilmiöille ja tapahtumille. Päätäntävalta on ainoastaan meillä itsellämme oman elämämme suhteen. Kukaan toinen ei voi rakentaa sisäistä maailmaa puolestamme. Kukaan toinen ei ajattele meidän ajatuksiamme. Kun oivallamme, että meillä...