Lähde: http://www.pohjalainenyrittaja.fi/images/wwwkuvat/POYROO_400px.jpg
Siitä, millainen on Pohjalainen yrittäjä
on luultavasti enemmän vähemmän mielipiteitä. Oman mausteensa asiaan saa, kun ruvetaan puhumaan siitä, mitä on Eteläpohjalainen yrittäjyys
Asiaa ovat tutkineet mm. Elina Varamäki, Sanna Joensuu ja Anmari Viljamaa.Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007 Anmari Viljamaa & Elina Varamäki (toim). Seinäjoen Ammattikorkeakoulu.
Yrittäjyyskatsaus 2006. KTM raportteja
Ehkä asia ei ole kovin helposti selvitettävissä. Ainakaan kysymykseen ei taida näiden linkkien perusteella saada vastausta.
Itte Teheren- Pala pohjalaista yrittäjyyttä kuvaa sitä asennetta, mikä pohjanmaalla liittyy yrittäjyyteen. Itte. Minä itte. Kyllä minä osaan. Sanonta kun hyvää yrittää priimaa pukkaa, kuvaa pohjalaista asennemaailmaa.
Yrittäjyyteen liittyvät asiat ovat esillä alueen lehdistössä. Ilkka ja Pohjalainen julkaisevat säännöllisesti yrittäjyystarinoita. Yrittäjä on ketterä oppija. Itsellinen ja itsenäinen yrittäjä osaa ottaa oppia toistenkin kokemuksista (Ilkka). Kotiäidistä opiskelija ja yrittäjä (Pohjalainen) ja hävetä ei tarvitse julkaisujen nimiäkään: Komia
Syytä ja selitystä pohjalaiseen itsetekemisen malliin on haettu mm. Lapuan liikkeestä, jonka toimintatavat olivat aika karuja. Tässä pätkä Wikipedian näkemystä em. tahosta.
Syytä ja selitystä pohjalaiseen itsetekemisen malliin on haettu mm. Lapuan liikkeestä, jonka toimintatavat olivat aika karuja. Tässä pätkä Wikipedian näkemystä em. tahosta.
Lapuan liike: Alkuperäinen kansanliike nojasi ns. valkoiseen työväkeen eli ei-sosialistisiin työläisiin, erityisesti körttiläisiin
talonpoikiin sekä muuhun maalaisväestöön, papistoon, virkamiehistöön ja
muuhun koulutettuun ja sivistyneeseen keskiluokkaan. Lapuan Liike Ry
sen sijaan syntyi kansanliikkeen asteittaisen radikalisoitumisen myötä.
Sen aktiiviseen kannattajakuntaan kuului ns. ylempää keskiluokkaa eli
korkeita virkamiehiä, varakkaampaa sivistyneistöä, arvovaltaisempaa
papistoa, vaikutusvaltaisia sotilasjohtajia sekä teollisuusjohtajia että
muita yritysmaailman edustajia.[4]
Lapuan liikkeessäkin näyttää olleen mukana yritysmaailman edustajia. Eikä tuon aikaisessa mainonnassa todellakaan kaihdettu asiakassegmenttien rajaamista julkisesti. Ajan hengestä ja asenteellisuudesta esimerkkinä toiminee ylistarolaisen autoliikkeen mainos vuosikymmenten takaa
Kuvan lähde: http://media.photobucket.com/image/kommunistit%20%25C3%25A4lk%25C3%25A4%25C3%25A4%20vaivautuko/agmm/pic32391.jpg
Tämä mainos kuvannee samalla jollakin tavalla pohjalaista, ehkä paikoin vähän mustavalkoista ja suoravaiivaista kansanluonnetta. Kun ollaan jotakin mieltä sitä sitten ollaan. Kun tehdään niin tehdään. Ja omalla tavalla. Periksikään ei anneta. Helpolla.
Tähän asennemaailmaan liittyy mielestäni myös tämän artikkelin otsikko: Näillä Lakeuksilla ei pilkata yrittäjää! (alkuperäinen lausahdus tulee Arvo Salon kirjoittamasta Lapualaisoopperasta (1966), jossa lausahdus on muotoa: Jumalauta, näillä lakeuksilla ei Jumalauta pilkata Jumalaa!(YouTube). Alueen omaleimaisuus ei rajoitu lapualaisiin. Kauhavallakin osataan. Ks. esim. Kemppinen, J., Kauhava. (Blogikirjoitus). Mm. kauhavalaisen Antti Tuurin kirjoissa pohjalaisuus elää vahvana.
Kuvan lähde: http://media.photobucket.com/image/kommunistit%20%25C3%25A4lk%25C3%25A4%25C3%25A4%20vaivautuko/agmm/pic32391.jpg
Tämä mainos kuvannee samalla jollakin tavalla pohjalaista, ehkä paikoin vähän mustavalkoista ja suoravaiivaista kansanluonnetta. Kun ollaan jotakin mieltä sitä sitten ollaan. Kun tehdään niin tehdään. Ja omalla tavalla. Periksikään ei anneta. Helpolla.
Tähän asennemaailmaan liittyy mielestäni myös tämän artikkelin otsikko: Näillä Lakeuksilla ei pilkata yrittäjää! (alkuperäinen lausahdus tulee Arvo Salon kirjoittamasta Lapualaisoopperasta (1966), jossa lausahdus on muotoa: Jumalauta, näillä lakeuksilla ei Jumalauta pilkata Jumalaa!(YouTube). Alueen omaleimaisuus ei rajoitu lapualaisiin. Kauhavallakin osataan. Ks. esim. Kemppinen, J., Kauhava. (Blogikirjoitus). Mm. kauhavalaisen Antti Tuurin kirjoissa pohjalaisuus elää vahvana.
Yrittäjyyttä arvostetaan ja pidetään edelleenkin kunnioitettavana Pohjanmaan lakeuksilla. Aiheesta on tehty myös akateemista tutkimusta. Esimerkkeinä seuraavat työt:
Juhani Palojärvi (2005).Parhaiten menestyvien
keski-pohjalaisten yritysten toimitusjohtajien käsitykset
yrittäjyyden ja yrittämisen esteistä, niiden välisistä suhteista ja niihin
vaikuttavista tekijöistä vuonna. (WORD)
yrittäjyyden ja yrittämisen esteistä, niiden välisistä suhteista ja niihin
vaikuttavista tekijöistä vuonna. (WORD)
Koski, R. (2002). Pohjalaisen yrittäjyyden synty, leviäminen ja alueellinen eritytyminen. University of Vaasa. Väitösk.
Luoto, Seppo (2010). The Reflective Structuration of Entrepreneurship – As Contextualized to the Finnish University and Polytechnics Students’ Narratives. Acta Wasaensia 233. Liiketaloustiede 96. 282 sivua.
Katja Packalén, Ashley Selby ja Leena Petäjistö Eteläpohjalainen toimialakeskittymä
– lähellä mutta yhä kaukana (PDF)
Varamäki, E. (2004) Yrittäjyys. (PDF)
Luoto, Seppo (2010). The Reflective Structuration of Entrepreneurship – As Contextualized to the Finnish University and Polytechnics Students’ Narratives. Acta Wasaensia 233. Liiketaloustiede 96. 282 sivua.
Eskola, Reeta (toim.) (2006). Terva,tekniikka ja terveys. Pohjalainen yrittäjyys ennen, nyt ja tulevaisuudessa. Sanomalehtiyliopisto. Avoin yliopisto. Julkaisu 28. (PDF).
Katja Packalén, Ashley Selby ja Leena Petäjistö Eteläpohjalainen toimialakeskittymä
– lähellä mutta yhä kaukana (PDF)
Varamäki, E. (2004) Yrittäjyys. (PDF)
Pellonraivauksesta siirtolaisuuteen, tervanpoltosta noituuteen
- Yritteliäisyys on pohjalaisilla veressä
(Ahkera länsi - passiivinen itä) (Ks. Ylikangas, Heikki. Pellonraivauksesta siirtolaisuuteen, tervanpoltosta noituuteen; Yritteliäisyys on pohjalaisilla veressä. Tuhat vuotta Pohjanmaan historiaa. Toimittaja Hanna Härkönen. Sanomalehtiyliopisto 1999 nro 20. Vaasan yliopisto, Levón-instituutti, Avoin yliopisto. Vaasa 2001. S. 26-33. )
Tutkimusta rahoittaa mm.
(Ahkera länsi - passiivinen itä) (Ks. Ylikangas, Heikki. Pellonraivauksesta siirtolaisuuteen, tervanpoltosta noituuteen; Yritteliäisyys on pohjalaisilla veressä. Tuhat vuotta Pohjanmaan historiaa. Toimittaja Hanna Härkönen. Sanomalehtiyliopisto 1999 nro 20. Vaasan yliopisto, Levón-instituutti, Avoin yliopisto. Vaasa 2001. S. 26-33. )
Tutkimusta rahoittaa mm.
Antti Tuurin Pohjanmaa-teoksessa on Hakalan mummon lausahdus: Pohjanmaalla viisaus asuu vanhoissa naisissa. Miehissä asuu hulluus. Naiset ovat itsellisiä arvonsa tuntevia. Jos otsikoinnista voi jotakin päätellä: Pohjalaiset naiset yrittäjyyden edelläkävijöiksi. Ja toki yrittäjyydellä on merkitystä. Yrittäjyys syntyy yleensä hulluista ideoista. Ja ainakin maaseutumatkailuissa tavitaan hulluja ideoita ja jaksamista
Eikä maallemuutto.fi onnistu, jos ei ole yrittäjyyttä. Enkä usko siihen, että pelkästään Pohjalainen yrittäjyys muovaa kulttuuriympäristöä
kyllä yrittäjyydellä on ympäristöään muovaava vaikutus laajemminkin. Yrittäjyys luo elinvoimaa vakuutta Kauhajoki-lehti otsikossaan.
Rocla
Rouvinen, P. & Ylä-Antila, P. (2004). Palveluyrittäjyys kasvaa nopeimmin ja työllistää eniten.** (linkkejä)
Rouvinen, P. & Ylä-Antila, P. (2004). Palveluyrittäjyys kasvaa nopeimmin ja työllistää eniten.** (linkkejä)
Miten ja mistä yrittäjyys syntyy? Onko se salaisuus vai onko se geeneissä vai onko se osa sosiaalista pääomaa?
Ehkä vastaus löytyy jostakin sieltä välistä.
Luultavasti molempia tarvitaan.
Jotakin löytyy mentaliteetista.
Börje Vähämäki POHJANMAAN MENTALITEETTIHISTORIAA
A:18
Kytkentöjä yrittäjyyskasvatukseen : näkökulmia taloudellisen yritteliäisyyden edistämiseen. Risto Ikonen, Eeva Karttunen (toim.)
Yrittäjyyskasvatukseen ja koulutukseen kuuluu paljon muutakin kuin uusien yritysten perustamisen edistäminen. Se voi merkittävästi lisätä ihmisten elämänhallintaa tarjoamalla välineitä taloudellisessa ympäristössä selviämiseen. Erilaiset yrittäjyyden muodot ja yrittävän elämänasenteen vaaliminen ja kehittäminen ovat välttämätön osa yritteliäisyyden edistämistä yhteiskunnassamme. Yhdeksän yrittäjyyskasvatuksen parissa toimivaa asiantuntijaa avaa artikkelissaan uusia näkökulmia yrittäjyyskasvatukseen, sen historiaan, nykypäivään ja tulevaisuuteen. Ensimmäisessä pääluvussa pohditaan, mitä on se yrittäjyys, jota yrittäjyyskasvatuksella halutaan edistää. Toisessa pääluvussa tarkastellaan yrittäjyyskasvatusta koskevan diskurssin ongelmakohtia. Kolmannessa pääluvussa tuodaan esille yrittäjyyskasvatuksen käytäntöjä korkea-asteen opetuksessa. Kirja soveltuu yrittäjyyskouluttajille ja -tutkijoille sekä muille asiasta kiinnostuneille.
2007. 167 s. ISBN 978-951-604-062-5. Hinta 30 € (sis. alv).
Yrittäminen on palkitsevaa, mutta rankkaa ja rakasta työtä. Yrittäjähuoltamo.fi
Pohjanmaallakin.
(Edit 24.11.2011)
Comments