Tutkimuksen kysymyslomake


Kuva Margit Mannila 

Kuten tekstissäni Tutkimusongelma ja tutkimuskysymys (Mannila 2016 ), kirjoitan, ohjaa tutkimusongelma myös sitä, suoritetaanko tutkimus kvantitatiivisin vai kvaltatiivisin menetelmien avulla. Tiedonkeruumenetelmän valitseminen on tärkeässä roolissa tutkimuksen onnistumisen kannalta. Tilastokeskuksen sivustolta löytyy ohjeistusta aiheeseen otsikolla Tiedonkeruumenetelmän valitsemiseen.  

Tutkimusongelma ohjaa, millaisia kysymyksiä tutkittavalta kohteelta kysytään, jotta saadaan vastauksia nimenomaan siihen tutkimusongelmaan, johon halutaan. Teos Jyrinki, E. (1976). Kysely ja haastattelu tutkimuksessa. Helsinki: Gaudeamus, on klassikko, joka on kestänyt aikaa jo yli 40 vuotta. Teoksen voit ladata Jyväskylän yliopiston sivustolta luettavaksesi. (16.3.2017.)

Aineistonkeruu tutkimuslomakkeella (kyselylomakkeella) on työläs alkuvaiheessa, mutta sitten kun on saatu kehitettyä hyvä lomake ja kun vielä saadaan siihen vastauksetkin, ja etenkin jos kyetään käyttämään ohjelmia, joiden avulla on helppo viedä aineisto tietokantaan, on aineiston käsitteleminen helppoa. (Tämä edellyttää tietenkin tilastollista osaamista ja SPSS-ohjelman tai vastaavan käyttötaitoa.)

Kyselylomakkeen merkitystä ei voi korostaa liikaa. Kun kysymyslomake on laadittu hyvin, saadaan siihen todennäköisesti enemmän vastauksia kuin lomakkeeseen, joka on tehty vähän sinne päin. Aiempiin tutkimuksiin perhtyminen on siksi erittäin kannatettavaa, jotta voi ottaa mallia hyvin tehdyistä kyselylomakkeista.

Kyselyn ja haastattelun perusasiat:
 https://image.slidesharecdn.com/collectingresearchdatawithquestionnairesandinterviews-13360704020199-phpapp02-120503134100-phpapp02/95/collecting-research-data-with-questionnaires-and-interviews-5-728.jpg?cb=1336052584
Kuvan lähde  linkki by Amanda Walker. (28.3.2017).


http://images.slideplayer.com/23/6642656/slides/slide_7.jpg
Kuvan lähde http://images.slideplayer.com/23/6642656/slides/slide_7.jpg.  (28.3.2017).

Alkuperäinen Likertin asteikkoon perustuva kyselylomake on viisiportainen.
 https://image.slidesharecdn.com/likertscale-150527065115-lva1-app6891/95/likert-scale-3-638.jpg?cb=1432709538
 Lähde Kuvan lähde tästä linkistä. (29.3.2017)

KvantiMOTV -sivustolla kohdassa Mittaaminen: Muuttujien ominaisuudet todetaan, että asenteita mitataan usein Rensis Likertin (1932) kehittämällä asteikolla, joka järjestää vastaajat "samanmielisyyden" määrän mukaan. Likert-asteikon vastausvaihtoehdot ovat 'täysin samaa mieltä', 'jokseenkin samaa mieltä', 'jokseenkin eri mieltä', 'täysin erimieltä'. Vastausvaihtoehtoihin voidaan lisätä vaihtoehtoja, jolloin asteikko voi olla esimerkiksi seuraavanlainen: 'täysin samaa mieltä', 'jokseenkin samaa mieltä', 'ei samaa eikä eri mieltä', 'jokseenkin eri mieltä', 'en osaa sanoa', 'en halua sanoa'. Analysointivaiheessa 'en osaa sanoa (eos)' ja 'en halua sanoa' vaihtoehdot voidaan määritellä puuttuvaksi tiedoksi. (Mittaaminen: Muuttujien ominaisuudet. 29.3.2017.)

Tutkimuslomaketta suunniteltaessa kannattaa huomata, että positiivista koodausta on helpompi käyttää (ks. esim. Heikkilä), joten ei kannta kikkailla kysymyksillä kovin paljon.

.
Lähde Tästä linkistä. (29.3.2017)

https://rmsbunkerblog.files.wordpress.com/2010/09/likert-scale-3.jpg


Lähde Tästä linkistä. (29.3.2017).

https://image.slidesharecdn.com/2-presentationsmalhotraorgnlppt09-140523023424-phpapp02/95/chapter-9-marketing-research-malhotra-9-638.jpg?cb=1400812517
Lähde Tästä linkistä. (29.3.2017).


https://zapier.cachefly.net/storage/photos/5b9af42bb9c9a35588346deabc2bfa0b.png

Kuvan lähde https://zapier.cachefly.net/storage/photos/5b9af42bb9c9a35588346deabc2bfa0b.png. (28.3.2017)


https://www.qualtrics.com/wp-content/uploads/2015/02/what-makes-a-good-survey-question-infographic.png
Kuvan lähde https://www.qualtrics.com/wp-content/uploads/2015/02/what-makes-a-good-survey-question-infographic.png. (28.3.2017).


http://www.gov.scot/Resource/Img/256336/0073489.gif
Kuvan lähde linkki. (28.3.2017).


https://image.slidesharecdn.com/uxpawebinarsurveysmonterary-140612154415-phpapp02/95/surveys-28-638.jpg?cb=1402588522
Kuvan lähde https://image.slidesharecdn.com/uxpawebinarsurveysmonterary-140612154415-phpapp02/95/surveys-28-638.jpg?cb=1402588522. (28.3.2017).

Tehtävä
Mieti, millaisen kysymyslomakkeen laatisit, jos tutkit esimerkiksi millaisiin tehtäviin expaattien puolisot työllistyvät kohdemaassa. Millaista tietoa ja millaisia taustamuuttujia tarvitset?, jotta saat vastauksen tutkimuskysymykseesi. Aloita tehtävä muotoilemalla tutkimuskysymys ensin.

Siispä: Siinä vaiheessa, kun sinulla on tutkimusongelma hanskassa (=tiedät, mitä aihetta tutkit/mihin kysymykseen haluat saada vastauksen), ryhdyt miettimään, miten ja millaisilla kysymyksillä sitten saisit  riittävästi tietoa, jotta pystyt vastaamaan tutkimuskysymykseesi. 

Saaranen-Kauppinen & Puusniekka (2006) toimittamalla. KvantiMOTV-sivustolla on hyvä esitys kyselylomakkeen muotoilemiseen.  Lisäksi sivustolta löytyy esimerkkejä lomakkeen laatimiseen (16.3.2017).


Lähteet ja lukemisto

Aineistonkeruu tutkimuslomakkeella. Helsingin yliopisto. (16.3.2017).

Heikkilä, Tarja. Kvantitatiivinen tutkimus. Perustuu teokseen Tilastollinen tutkimus. (29.3.2017). Setti, johon kannattaa ehdottomasti tutustua.

Jyrinki, E. 1976. Kysely ja haastattelu tutkimuksessa. Helsinki: Gaudeamus. https://jyx.jyu.fi/dspace/handle/123456789/50766 (16.3.2017).

KvantiMOTV. Kyselylomakkeen laatiminen. (16.3.2017).

Kysely- ja haastattelumenetelmät. VERNE Liikenteen tutkimuskeskus. Tampereen teknillinen yliopisto. (16.3.2017).

Kyselyyn perustuvan tutkimuksen suorittaminen. Virtuaaliammattikorkeakoulu. (16.3.2017).

Mannila, Margit. (2016). Opinnäytetyön tekeminen. Perheyrittäjyys. (16.3.2017).

Mannila, Margit. (2017). Tutkimusongelma ja tutkimuskysymys. Perheyrittäjyys. (16.3.2017).

Saaranen-Kauppinen & Puusniekka (2006). KvantiMOTV. (16.3.2017).

SurveyMonkey. Alusta kyselyjen tekemiseen. (16.3.2017).



Tilastokeskus. Tiedonkeruumenetelmän valitseminen. (16.3.2017). 


Comments