YAMK opinnäytetyöprosessi

Kuvat Margit Mannila

YAMK opinnäytetyöseminaari luentorunko 18.5.2018

Aloitusseminaarin tavoitteena on käydä läpi mm. seuraavia asioita
  • opinnäytetyötään aloittaneet kertovat lyhyesti omasta tutkimusajatuksestaan
  • pohtia millaiselle matkalle olet lähdössä?
  • mitä on hyvä tietää ja ottaa huomioon?
  • kuinka pääset työssäsi alkuun?
  • kartoittaa onko sinulla jo joku aihe mielessäsi, joka vastaa työnantajasi tarpeita ja joka soveltuu YAMK opinnäytetyöksi? => aiheesi vaikuttaa siihen, kuka ohjaa työsi.
  • oletko ajatellut, että opinnäytetyö voisi olla mahdollisuus myydä osaamisesi unelmatyöpaikkaasi?
  • ohjausresurssi
  • lakiperusta
  • opinnäytetyöohjeen merkitys (kertaus)
  • arviointikriteerit (kertaus) 
  • plagiointi (kertaus)
  • sopimus toimeksiantajan kanssa
  • kysymyksiä? 
Mitä on hyvä tietää  ja ottaa huomioon?
Olen koonnut tähän kirjoitelmaan linkkejä perusasioihin, joita tarvitset opinnäytetyötä tehdessäsi.

Millaiselle matkalle olet lähdössä?
Opinnäytetyöprosessi on korkeakouluopintojen huipennus. Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon liittyvä opinnäytetyöprosessi (myöhemmin YAMK opinnäytetyöprosessi tai opinäyteytöprosessi) ei poikkea alemmasta opinnäytetyöprosessista oikeastaan muuten kuin että ylempään tutkintoon tehtävä työ on laajempi, se tehdään omalle työnantajalle, sen tulisi olla ennen kaikkea kehittämistehtävä.  Opiskelijan odotetaan toimivan itsenäisemmin kuin alemman työn ollessa kyseessä. Luonnollisesti työssä vaaditaan myös sisällöllisesti syvällisempää ymmärrystä ja otetta verrattuna alemman  tutkinnon opinnäytteeseen.  

Laajuudeltaan työ on 30 opintopistettä. Yhden opintopisteen laskennallinen työaika on 27 h opiskelijan työtä, joten tässä se käytännössä tarkoittaa, että täysipäiväisiksi työtunneiksi muutettuna se on 810 h työtä. Kahdeksan tunnin työpäiviksi muutettuna tämä tarkoittaa noin 101 päivän kokoaikaista työpanosta. 

Kuinka liikkeelle
Tutkimusprosessi lähtee liikkeelle aiheen valinnasta. Aiheen valinta ja rajaaminen ovat prosessi. Joskus tämä vaihe voi kestää vähän pidempäänkin. Mitä aihetta tutkin, mistä olen kiinnostunut, onko aihe sellainen, että siitä voi tehdä opinäytetyön? Olenko itse siitä niin kiinnostunut, että jaksan tutkia sitä? 

KUVIO 4. Aiheen valinnan prosessi teoksessa Hirsjärvi, Remes & Sajavaara (1997, 59).
Kuva Margit Mannila.

Koska on kysymys muuttuvasta prosessista, saatat huomata, että ensimmäinen aihevalinta tai tulokulma ei osu ihan kohdalleen. Ehkä muokkaat tutkimuskysymystä, lisäät niitä tai poistat jotakin.

Pidän erityisen hyvänä pohjana tutkimuksen laatimisskeemaa (16.5.2018), joka on TT Muukkosen (2003) kirjoittamassa opinäytetyön oppaassa.  

Paljon hyödyllistä materiaalia opintojen tähän vaiheeseen löytyy aiemmilta kursseiltamme


Tutkimus- ja kehittämistehtävän raportointi. (14.5.2018) ja Tutkimus-  ja kehittämistehtävä prosessina. (14.5.2018). 



Suunnittele aikataulusi

Korostan, kyllästymiseen asti, opiskelun projektiluontoisuutta, ajanhallinan ja siihen liittyen aikataulun merkitystä opintojen suorittamisessa. Valmiita aikataulupohjia löytyy esimerkiksi WORD -tekstinkäsittelyohjelman uumenista.


Kuvakaappaus Word Euducation (17.5.2018).

Itse käytän aikatauluni laatimiseen kynä paperi-menetelmää. Minulla on A4 kokoinen vihko, jonka sivustolle olen tehnyt  8 sarakkeiden ruudukon. Taulukon rivit olen numeroinut (viikkonumerot) ja sarakkeisiin olen merkannut päivät maanantai, tiistai, keskiviikko...viimeisenä sarakkeena on HUOM-sarake, johon laitan viikon  plussat ja miinukset sekä maininta toteutuiko viikon päätavoite.

Joka perjantai tarkastelen menneen viikon tapahtumat, olenko tavoitteessani ja kirjoitan samalla seuraavan viikon tavoitteeni. Suuri tavoitte on asetettu valmiiksi aikatauluun ja osatavoitteet siis auttavat minua saavuttamaan sen suuren, kauemmaksi asetetun tavoitteen.

Voit käyttää myös valmista projektinhallintaohjelmaa tai jotakin muuta tapaa. Pääasia on että tiedät mitä teet,  milloin teet ja koska olet ajatellut valmistua. 

Aikataulun tekeminen auttaa sinua saamaan työsi valmiiksi. 
Jos ajanhallinta kiinnostaa sinua, löydät muutamia lähteitä esimerkiksi näistä kirjoituksistani:

Ajanhallinta Time Management. (17.5.2018).

Aseta itsellesi tavoitteet. (17.5.2018). 

Lapsikin sen osaa. (17.5.2018).  

Opiskelumenetelmät ja opiskelutaidot. (17.5.2018).

Tutkielma valmiiksi. (17.5.2018).

Myös Deborach Lupton kirjoittaa aiheesta otsikolla 30 tips for successful academic research and writing  (18.5.2018).




Kun laadit itsellesi aikataulun, valitse sellainen malli, joka on sinulle sopiva.



Vauhti kasvaa eli ajo-oikeuden laajentuminen
Opinnäytetöitä voinee kuvata metaforalla ajo-oikeuksista. Jos ajattelee alemman tutkinnon opinnäytteen tekemistä mopoauton kuljetusluvaksi, ollaan ylemässä tutkinossa hankkimassa astetta suuremman kulkuneuvon ajo-oikeutta. Henkilöauton ajaminen on periaatteessa samanlaista kuin mopoautonkin. Erilaista on koko niin fyysisten ulottuvuuksien kuin massankin osalta. 

Opinnäytetyössä opiskelija osoittaa, miten hän kykenee tuottamaan itsenäisesti tietoa hyödyntäen aiemmin oppimaansa. Ja koska on kyse suuremman kulkuneuvon hallinnasta, kyky tuottaa itsenäisemmin tietoa korstuu mm. arvioinnissa. 

Liikennesäännöt (oman alan teoria, tutkimuksen tekemiseen liittyvän ohjeet on hallittava). Autokoulussakin, kun ajo-oikeutta lähdetään hankkimaan, on ajo-opettajan tehtävänä on kertoa, mitkä asiat pitää hallita, mistä tieto löytyy ja kuinka päästään alkuun. Sitten loppu jää opiskeltavaksi ja harjoiteltavaksi itse, opettajan ollessa rinnalla. Opettaja puuttuu  virheisiin ja pyrkii näin havahduttamaan opiskelijaa ottamaan kulkuvälineen oheislaitteineen haltuunsa.  Tilanne on jokseenkin sama tutkimuksen tekemisessä. Opettaja ei voi ymmärtää opiskelijan puolesta, vaan tämän prosessoinnin (vert. henkilökohtainen "ajoharjoittelu") opiskelija joutuu tekemään itse.

Oppimisessa, vähän samoin kuin ajoluvankin kanssa, on erilaisia vaiheita. 



https://www.vahtiohje.fi/image/image_gallery?uuid=ce49982e-cb85-4fc4-b0be-e9aa7bf7b639&groupId=10128&t=1241438370024
Oppimisen portaat- kuvion lähde tästä linkistä ja pääsivu löytyy tästä linkistä /Valtiovarainministeriö (17.5.2018).

Ohjausresurssi
Ohjausresurssia työhösi ohjaajalla on käytössään 25 tuntia. Tähän aikamäärään sisältyvät  kommentit, joita ohjaajaltasi saat. Siihen sisältyvät työn lukemiset, arviointi, esitystilaisuuden järjestelyt sekä valmistumiseesi liittyvät  lopputyöt, jotka ohjaajasi tekee.

Kun lähetät työsi ohjaajallesi, älä odota että saat vastauksen heti. Ohjaajallasi on oikeus perehtyä työhösi kahden viikon ajan siitä hetkestä kun olet työsi hänelle  lähettänyt. Joten älä siis oleta, että jos lauantaina keskiyöllä laitat työsi, niin seuraavana aamuna sinulla on kommentit odottamassa sähköpostissasi.

Lakiperusta
YAMK opinnäytetyön tavoitteena on  Valtioneuvoston asetuksen 546/2013 (14.5.2018) mukaan:
"7 a §  Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavien opintojen tavoitteena on, että tutkinnon suorittaneella on:
1) laajat ja syvälliset tiedot sekä tarvittavat teoreettiset tiedot toimia työelämän kehittäjänä vaativissa asiantuntija- ja johtamistehtävissä;
2) syvällinen kuva omasta ammattialasta, sen asemasta työelämässä ja yhteiskunnallisesta merkityksestä sekä valmiudet seurata ja eritellä alan tutkimustiedon ja ammattikäytännön kehitystä;
3) valmiudet elinikäiseen oppimiseen ja jatkuvaan oman ammattitaidon kehittämiseen;
4) hyvä viestintä- ja kielitaito oman alansa tehtäviin sekä kansainväliseen toimintaan ja yhteistyöhön." (Finlex 14.5.2018).
Opinnäytetyön tekemisessä, on  sitten kysymys ylemmästä tai alemmasta tutkinnosta, on tärkeää suunnitella työ vaihe vaiheelta, sovittaa se koulun lukuvuoteen (linkistä löydät lukuvuoden 2018-2019) aikataulun, sillä se antaa työn aikataulutukselle raamit ja sitten omaan aikatauluusi ja huomioi vielä mahdolliset viivästykset ja muut yllätykset, joita mitä luultavimmin matkan varrella tulee. 

Mistä tutkimus kannattaa tehtä tai mistä tutkimuksen voi tehdä?

Kun mietit tutkimuksen aihetta käsittelet mm. seuraavia kysymyksiä:
  • Mikä aihe on sellainen joka kiinnostaa minua niin paljon, että jaksan tehdä siitä tutkimuksen/kehittämistehtävän?
  • Onko aihe sellainen, että siitä voi tehdä laajuudeltaan YAMK-tasoisen kehittämistehtävän/opinnäytetyön?
  • Kiinnostaako aihe työnantajaani tai jos minulla ei ole työpaikkaa, niin kiinnostaisiko aihe potentiaalista työnantajaani? Ota rohkeasti yhteyttä unelmayritykseesi ja kerro ideastasi. Mieti miten tutkimuksestasi olisi heille hyötyä? (Kysäise ensiksi kuitenkin koululta, sopiiko aihe YAMK-tasoiseen kehittämistehtävään.)
  • Kun olet selvittänyt, sopiiko ideasi opinnäytetyön aiheeksi täytä sopimuslomake, johon otat allekirjoituksen yritykseltä ja toimitat sopimuslomakkeen koululle. Rehtori allekirjoittaa sopimuksen koulun puolesta.
  • Kuka ohjaa työni? Onko ohjaajilla työn aihealueeseen liittyvää kiinnostusta, osaamista ja asiantuntemusta? Teknisesti ohjaajat pystyvät ohjaamaan työn kuin työn, mutta jos ohjaajasi syväosaaminen ei ole siitä aihepiiristä, josta sinä tutkimuksessasi  tarkkailet kohdettasi/ilmiötä, joudut tekemään huomattavasti enemmän jalkatyötä, sillä vinkkejä kirjallisuuteen ei tule ohjaajalta.
  • Varo sellaista  näkökulmaa, joka ei ole sinulle entuudestaan tuttu. Vaatii paljon työtä ottaa uusia käsitteitä haltuun ja perehtyä tutkimukseen, joka ei ole tuttua. Esimerkiksi sosiaalinen media ja digitalisaatio ovat aiheita, jotka ovat pinnalla ja ne ovat relevantteja aiheena, mutta on haastavaa saada aikaan hyvä työ, jos ei ole valmis perehtymään alan teoriaan ja käsitteisiin huolella.
  • Työ on aina sinun työsi. Olet vastuussa siitä itse. 


Opinnäytetyöohje
Työsi rakenne perustuu oman oppilaitoksesi opinnäytetyöohjeeseen. Perehdy siihen huolellisesti. Noudata sitä, sillä arviointi tehdään aina sen mukaan, koska arviointikriteeristö on tehty juurkin ohjeesee perustuen. Jos käytät jotakin muuta mallipohjaa saat todennäköisesti huonommat pisteet työsi rakenteesta ja lausuntoosi kirjataan, että  "Opinnäytetyön rakenne on puutteellinen. Tekstin asettelussa ja työn ulkoasussa on merkittäviä virheitä. [...] Työ ei noudata VAMK:n raportointiohjeistusta." Silloin eivät työn kriteerit täyty (EQF taso 7) ja työsi, jos se on muiltakin osin puutteellinen, lähestyy  arvosana 1 tai 0. 


Arviointi on prosessi
Työt arvioidaan asteikolla 0-5. Jossa 0 on hyljätty ja 5 on ylin arvosana. Jotta arvosanaksi tulee 5 on työn oltava kaikilta osin moitteeton. Yleensä arvosanat asettuvat välille 1-3.  Arviointilomakkeella on kirjoitettu lausumat arvosanoista 5,1 ja 0.

Huomaathan, että ylemmässä työssä arviointi on huomattavasti tiukempaa kuin alempaan tutkintoon liittyvässä opinnäytetyössä.Esimerkiksi lähdeluetteloon kiinnitetään huomattavasti enemmän huomiota.Lähteissä tulee olla tieteellisiä artikkeleja. Lähdevalinnoillaan opiskelija osoittaa, että osaa käyttää tietokantoja käsittää alan klassikoiden sekä uusimman tieteellisen tiedon merkityksen.

Muista, että kun lähetät työsi ohjaajallesi kommentoitavaksi, se on samalla myös arviointiprosessissa. Prosessi kokonaisuudessaan vaikuttaa loppuarvosanaan. Noudata siksi heti alusta alkaen "liikennesääntöjä" eli tutkimuksen ohjeistusta. Viittaa oikein, kirjoita lähdeluettelo heti aakkosjärjestykseen ja huolehdi, että työsi ulkoasu vastaa alusta alkaen ohjeistusta.

Arviointikohdat

Arviointikohdat, joita työssäsi tarkastellaan, ovat kehittämistehtävän suunnittelu, tietoperusta, toteutus, tulosten tarkastelu ja pohdinta ja raportointi. Nämä kohdat jakaantuvat vielä alakohtiin, jotka on kirjoitettu auki opinnäytetyön arviointikriteerit ylemässä ammattikorkeakoulututkinnossa -nimisessä paperissa. Tämä osa tekstiä perustuu tuohon mainittuun paperiin. Se löytyy koulun sivustolta, kohdasta opinnäytetyö. Linkki kyseiselle sivustolle löytyy myös tämän kirjoitelman lähdeluettelosta.



Kehittämistehtävän suunnittelu 

Se kuinka valitset aiheen ja kykenet sen rajaamaan on yksi arviointikohta. Tähän kuuluu myös opinnäytetyön tavoitteiden määritys sekä sen työelämälähtöisyys. Kuinka hyvin tämän kokonaisuuden hoidat. Jos tarvitset paljon tukea ja kommentointia se luonnollisesti vie ulottuviltasi korkeimmat arvosanat. 

Tietoperusta

Tietoperustan kohdalla tarkastellaan kahta osa-aluetta: käsitteiden määrittelyä sekä teoriaperustan osuvuutta, kattavuutta ja ajankohtaisuutta. Jos tutkimastasi asiasta ei suoranaisesti löydy tutkimusta, sinun täytyy kuitenkin valinnoillasi kyetä osoittamaan, mihin suurempaan ilmiökokonaisuuteen aihepiirisi liittyy. Lause, että aihetta ei ole aiemmin tutkittu on sellainen, jolla voi helposti pudottaa arvosanansa asteikon pohjalle. Ymmärrä myös se, että aineistoa tarkastellaan teorian avulla.

Toteutus

Toteutuksen kohdalla kiinnitetään huomiota neljään kohtaan. Nämä asiat ovat menetelmien valinta, aineiston hankinta ja analyysi, opinnäytetyöprosessin hallinta ja tavoitteiden saavuttaminen. 

Menetelmien valinnassa tarkastellaan sitä kuinka valitset kirjallisuuden ja tiedon- ja aineistonkeruuseen liittyvän kirjallisuuden. Tässä kohdassa on suuri riski, jos valitset sellaisen näkökulman, joka on sinulle vieras, etkä ymmärrä perehtyä alan tutkimukseen riittävän laajasti, etkä tunnista keskeisiä teoreetikkoja. Yksi tällainen aihe on esimerkiksi maksuhalukkuus, jota monasti lähdetään tutkimaan innolla, päätyen tutkimuksellisesti ohueen lopputulokseen. Toinen aihe on digitalisaatio ja sosiaalinen media. Vaatii huomattavaa pitkäjänteisyyttä ja vahvaa panostusta saada työstä hyvä. 

Aineiston hankinta ja analyysi on toinen asia, joka on tarkastelun kohteena. Kuinka hyvin pystyt hankkimaan aineistosi. Kuinka hyvin asettamasi kysymykset kohdejoukollesi toimivat eli ovat  sellaisia, joiden saat sellaisen aineiston, että kykenet vastaamaan tutkimuskysymyksiisi. Käy läpi tehtyjä tutkimuksia (mieluiten väitöskirjatasoisia tai tutkimusartikkeleja joissa ilmiötä on tutkittu) ja pohdi, mitä se tarkoittaa työsi kohdalla. 

Opinnäytetyöprosessin hallinta
Kuinka olet suunnitellut työprosessisi. Kuinka itsenäisesti toimit. Kuinka hoidat yhteytesi työelämään.

Työlle asetetut tavoitteet
Kuinka saavutat työlle asetetut tavoitteet. Muista tässä kohtaa aivan erityisesti, että työ on juurikin sinun, ei ohjaajasi tai opiskelukaverisi. Olet vastuussa kaikesta itse. Jos sinulle tulee tunne, että ohjaajasi ei ohjaa sinua, mieti oletko itse ymmärtänyt, mitä hän on yrittänyt sinulle sanoa. Jotta puhuisitte samaa kieltä, se vaatii sinulta huomattavaa asioihin perehtymistä. Ohjaajasi tekee tutkimusta työkseen, sinulle tämä on ainutkertainen kokemus. 

Tulosten pohdinta ja tarkastelu

Tähän osioon kuuluvat tulosten tarkastelu ja johtopäätökset, työn luotettavuus ja työn eettisyys. Tulosten tarkastelu tehdään selkeästi, niin että tutkimuskysymyksiin vastataan ja tuloksia peilataan aiempaan tutkimukseen (niihin, jotka on valittu sinne omaan teoreettiseen viitekehykseen). Myös oman työskentelyn kriittinen ja perusteltu arviointi kuuluu työhön. 

Työn luotettavuus arvioidaan hyödyntäen tutkimusmenetelmäkirjallisuutta, johon on jo työn alkupuolella viitattu. Tutkimuksen reliaabelius ja validius ovat siis asioita, jotka täytyy pystyä käsittelemään kriittisesti. 

Apuvälineenä kannattaa tarkastelussa  tutkielman käsikirjoituksen itsearviointi pohjaa ja siinä olevia kysymyksiä ja teemoja (16.5.2018). Näitä ei ole tehty kiusaksesi, vaan siksi, että itse havaitsisit ne kohdat, jotka eivät ehkä vielä ole täysin kunnossa ja kykenisit ne korjaamaan oma-aloitteisesti. 

Työn eettisyyden arviointi jää hyvin usein tutkimuksissa tekemättä tai se on kuitattu sivulauseessa. Se ei kuitenkaan vielä riitä, jos tavoittelet parhaita arvosanoja (3, 4 ja 5).


Raportointi

Raportointiin sisältyvät rakenne ja raportointiohjeiden noudattaminen, kieliasu ja työn esitys. Jos pyrit korkeimpiin arvosanoihin, tulee työn raportoinnin olla ehjä ja loogisesti etenevä kokonaisuus, siinä tulee olla omaa argumentointia ja erityisosaamisen tulee tulla selvästi esiin. Luonnollisesti raportointi noudattaa oman oppilaitoksesi raportointiohjetta. 

Kieliasultaan työ on moitteetonta ja sujuvaa asiatyyliä. Termejä käytetään johdomukaisesti ja tyyliltään teksti on harkittua ja ammattimaista. 

Esitys on vakuuttavaa ja se tuo esiin asiantuntijuuden. Esitys on viimeistelty ja opiskelija kykenee vastaamaan työtään koskeviin kysymyksiin syvällisesti ja asiantuntevasti.  (Opinnäytetyön arviointikriteerit ylemmässä ammattikorkeakoulututkinnossa.)



Kun ohjaajasi arvioi työtäsi hän käyttää näitä lausumia, jotka on kirjoitettu opinnäytetyön arviointikriteereihin, tarkastellessaan tuotostasi. Perehdy siis niihin huolella.

Kuvakaappaus YAMKarviointikriteerit Vaasan ammattikorkeakoulu (14.5.2018).

 

Työsi eri osa-alueet painottuvat seuraavasti:
 Kuvakaappaus YAMKarviointilomake Vaasan ammattikorkeakoulu (14.5.2018).

Kursseilla Tutkimus- ja kehittämistehtävä prosessina ja Tutkimusviestintä (16.5.2018) saadut opit siis nyt käytäntöön. 

Kypsyysnäyte YAMK opinnäytteen osalta on tiedotteen laatiminen omasta työstä. Tiedotteen kohdejoukkona on ns. suuri yleisö. Tiedotteen julkaisee ammattikorkeakoulun viestintä koulun verkkosivustolla. 

Plagiointi eli tutkimusvilppi
Plagiointi (16.5.2018) (=toisen henkilön ajatusten tai tekstin lainaaminen ilman lähdeviittausta) eli tutkimusvilppi on asia, jota ei tieteellistä kontekstissa hyväksytä. Se on peruste työn hylkäämiseen, jopa vielä vuosien jälkeen, kuten juuri nyt meneillään oleva kohu (Huusko) osoittaa. Suhtaudu siis suurella vakavuudella lähdeviittauksiin. Esimerkiksi Haaga-Helian sivustolla todetaan, että opinnäytetyön tekemisessä on tärkeää, että opiskelija ymmärtää tutkimuseettiseen otteen ja lähdekritiikin merkityksen (Haaga-Helia). Plagiointi on rikos. Lähdekritiikki osoittaa, että opiskelija on  ymmärtänyt, että millaiset tutkimusaineistot ovat tieteellisesti merkittäviä ja relevantteja hänen tutkimansa aiheen kannalta.  Perehdy huolella kirjoittamisen oppaisiin ja noudata siis oman oppilaitoksesi viittausohjeita. Työsi tarkastetaan URKUND-plagioinninesto-ohjelmistolla, joka löytää  työstäsi päällekkäisyydet.  
Lähiaikoina oleva keskustelu lehdistössä erään ministeritasoisen henkilön opinnäytetyöstä on nostanut plagioinnin laajempaan keskusteluun. Joten näiltäkin osin asia pitäisi olla kaikkien tiedossa eikä siis epäselvää, että tällaista ei hyväksytä. 






Tutkimusprosessi on monikerroksellinen kokonaisuus


Tutkimusprosessi, kuten nimikin sanoo, on monikerroksellinen, kokonaisuus. Sitä ei ole välttämättä helppo hahmottaa. Tässä linkkejä aineistoon, joka löytyy tästä blogista.

Tutkimusprosessi Hirsjärvi, Remes & Sajavaara Tutki ja kirjoita -teoksen mukaan (15.5.2018). 

Kuinka pääsisin alkuun  tutkimuksen tekemisessä?
Minkä taakseen jättää sen edestään löytää: Kuinka pääsisin alkuun tutkimuksen tekemisessä? (14.5.2018). 

Akateeminen kirjoittaminen II. (15.5.2018).

Kirjoituksesta Tieteen kieli (16.5.2018) löytyy runsaasti linkkejä sanastoihin ja kielenhuoltoon liittyviin asioihin, jota tarvitset kirjoitelmaasi tehdessäsi.

Tieteellisen tekstin kirjoittaminen:How to Write Research Paper? . (15.5.2018).


Tutkimuskysymys on asia, josta kaikki lähtee liikkeelle. Tutkimusongelma/tutkimuskysymys (14.5.2018). Usein tarvitset myös kyselylomakkeen, jonka avulla keräät tietoa: Tutkimuksen kyselylomake. (14.5.2018).
Kun olet saanut vastaukset tulee sinun analysoida saamasi vastaukset ja vastata tutkimuskysymyksiisi, jotka olet asettanut: Tutkimus ja haastattelun analyysi. (14.5.2018).

Kirjallisuuskatsaus (teoria, aiempi tutkimus aiheesta jne.: Tutkimuksen kirjallisuuskatsaus (14.5.2018).

Tieteellisen tekstin rakenne (15.5.2018) noudattelee tiettyä kaavaa. Kaava selviää oppilaitoksesi opinnäytetyöohjeesta. Noudata sitä ja siinä olevia kirjoitusohjeita.


Lähteitä ja lukemistoa

Eriksson, P. & Koistinen, K. (2014). Monenlainen tapaustutkimus. Kuluttajatutkimuskeskus tutkimuksia ja selvityksiä. 11/2014.  (17.5.2018). Erinomainen esitys siitä, mitä tapaustutkimus on. Jos lähestyt aihepiiriäsi tapaustutkimuksen keinoin, lue tämä teos.

Hirsjärvi, S, Remes, P. & Sajavaara, P. (1997). Tutki ja kirjoita. 6.-7. painos. Kustannusosakeyhtiö Tammi. Helsinki.

Huusko, M. (2018). Näkökulma: Älä tee kuten Laura Huhtasaari ja Jari Vilén. UusiSuomi. (16.5.2018)
Mannila, M. (2015). Opinnäytetyö.  Perheyrittäjyys. (14.5.2018).

Mannila. M. (2016). Opinnäytetyön tekeminen. Perheyrittäjyys.  (14.5.2018). 

Muukkonen, M. (2003). Ideasta tutkimukseksi. Tutkimuksen suunnittelun opas. Joensuun yliopisto. Linkki dokumenttiin:  http://marttimuukkonen.pp.fi/Ideasta_tutkimukseksi.doc (16.5.2018).


Ylempään AMK-tutkintoon johtavat opinnot

(Opinnäytetyö. Vaasan ammattikorkeakoulu. 14.5.2018).




Edit
18.5.2018 10 min (1270)
17.5.2018 220 min (1260)
16.5.2018 300 min (1040)
15.5.2018 380 min
14.5.2018 360 min






Comments