Oletko guruapina vai riviapina

Kuva Margit Mannila


Olen jonkin aikaa seuraillut Jari Parantaisen blogeja ja muutaman kerran kommentoinutkin. Parantaisen ote on varsin suorasukainen. Hänellä on ollut tässä kesän aikana mielenkiintoinen kahdeksanosainen guruopisto- juttusarja Sissimarkkinointi-blogissa. Aihe kokonaisuudessaan liittyy mielestäni jollakin tavalla omaan, jo piempään jatkuneeseen kiinnostukseeni heikkoihin signaaleihin, laumoihin, asiantuntijuuteen ja ehkäpä rohkeuteen ryhtyä yrittäjäksikin. Uskallukseen erottautua vielä enemmän niistä erilaisista laumoista, joissa on jäsenenä ja liikkuu. En ole aivan varma, johtuuko rohkeuden tai uskalluksen puute jostakin sellaisesta vai ei.

Olen napannut jostakin (valitettavasti en muista lähdettä, voi olla että se on peräisin professori Matti Koirasen luennolta tai...) tämän vitsin, jossa pohditaan sanojen involved ja committed välistä eroa ja mielestäni se sopii tähän:
What is the difference between being involved and committed? When making bacon and eggs, the chicken is involved and the pig is committed.
Siinä kun kana osallistuu ruoanlaittoon munimalla munan sika sitoutuu siihen kokonaan. Tämä lienee konkreettinen ero asiantuntijan ja gurun välillä. Toisaalta Maija-Riitta Ollilan apina ja banaani-tarina, josta kirjoitin postauksessani Erimielisyyksiin uskaltaminen on yksi tärkeä rohkeuden laji, viittaa guruominaisuuteen, kykyyn olla vastoin lauman (yleistä) mielipidettä, tehdä oma ratkaisu ja ottaa banaani muiden estelyistä huolimatta. Tämä on ratkaisevaa. Se nimittäin määrittää sen oletko guruapina vai riviapina.

Guruksi ei tulla päivässä eikä kahdessa, jos guruilun edellytyksenä on ja todellinen vahva asiantuntijuus. Pikavoittajiakin tietenkin on sillä ihminen on jotakin suhteessa muihin. Riviapina voi päätyä guruapinaksi sopivien verkostojensa avulla, olematta kuitenkaan todellinen guru. Tässä yhteydessä mieleeni tuli H.C. Andersenin satu aidosta prinsessasta. Aitoutta tuossa tapauksessa selvitettiin herneenpalon avulla. Sadun tyttö oli näppärä nainen, sillä hän tajusi aamulla valittaa huonoja uniaan ja sai prinssin ja puolet valtakuntaa, kuten siihen aikaan oli tapana. Kuinka nykyään voi saada sitten prinssin ja puoli valtakuntaa. Tai tyytyykö kukaan enää puolikkaaseen, kun kokonainenkin voisi olla saatavilla?

Anneli Eteläpellon (1998) väitöskirjassa asiaan on paneuduttu asiantuntijaksi syntymiseen: "Vastoin varsin yleistä käsitystä, laadukaskaan yliopistokoulutus ei näytä yksinään tekevän kenestäkään todellista asiantuntijaa. Väitöstutkimus selvitti tietojärjestelmäsuunnittelijoiden asiantuntijaksi kehittymistä ja oppimista. Tutkimuksen mukaan tietojärjestelmien suunnittelun asiantuntijaksi kehittyminen näyttää edellyttävän alan peruskoulutuksen lisäksi vähintään 4-5 vuoden työkokemusta. Tutkimus osoitti myös, että pitkääkään työkokemusta yksinään ei voida pitää takeena sille, että henkilö kehittyisi korkeatasoiseksi asiantuntijaksi."

Ööö tuntuu vähän erikoiselta, että tukijan lähtökohtana on ollut olettaa, että yliopistosta valmistuu suoraan asiantuntijaksi. Itse en ole missään vaiheessa kokenut niin, vaan enemmänkin että olen saanut käyttööni erittäin hyödyllisiä työvälineitä, joiden avulla voin kehittää omaa asiantuntijuuttani. Mitä asiantuntijuus sitten vaatii? Tiedon ja halun oppia lisää, nöyryyttä kuunnella. Lisäksi se vaatii verkostoja ja laumaa. Maineen kasvattamiseen menee siis aikaa ja maineen kasvattamisessa elintärkeitä ovat sopivat verkostot. Se selittää, mielestäni, osaksi sen, miksi riviapina on usein guruapinaa tai gurua arvostetumpi.

Tästä saadaankin oivallinen aasinsilta jälkiviisasteluun. Talouselämän artikkelissa Heikko signaali on hälytys! todetaan tulevaisuuden tutkimuksesta mm. näin: "Kaikki aikaansa seuraavat ihmiset puhuvat heikoista signaaleista. Kuunnelkaa vaikka kansanedustajia. Tulevaisuuden tutkiminen on muodissa. "Päivystäviä dosentteja on liikkeellä runsaasti", tulevaisuuden tutkimisen konkari, M-realin eläkkeelle jäänyt tutkimusjohtaja Jyrki Kettunen sanoo. Hän tarkoittaa tuottoisia mutta anniltaan kevyitä tutkijoita."

Ehkä jälkiviisastelua, etenkin jälkiviisaita, voisi kutsua päivystäviksi dosenteiksi. Siis niitä, jotka tulevat kertomaan, kuinka asia olisi pitänyt hoitaa, kun kohteena ollut asia on mennyt karille. Jos tieto on ollut olemassa etukäteen, niin miksi päivystävä dosentti ei ole puuttunut (kohteena olevaan) asiaan ajoissa ja estänyt homman karahtamisen karille?

Lopuksi vielä vähän vitsiin liittyvää sanoastoa:

involved [ɪn'vɒlvd] a
1 osallinen, mukana oleva He had become ~ with British intelligence. Hän oli ryhtynyt tekemisiin brittien tiedustelupalvelun kanssa. I'm ~ in women's hockey. Olen mukana naisten jääkiekossa.
2 sekaantunut, sotkeutunut None of them was keen to be ~ with the police. Kukaan heistä ei halunnut joutua tekemisiin poliisin kanssa.
3 sitoutunut I tend to get very ~ in my work. Uppoudun yleensä työhöni täysin.
4 liittyvä the money ~ in the project projektiin liittyvä rahamäärä
5 [rakkaus]suhteessa oleva Green became ~ with a woman. Green aloitti suhteen erään naisen kanssa.
6 monimutkainen, vaikeatajuinen Buying a property is an ~ business. Kiinteistön ostaminen on mutkikasta puuhaa.

committed a
1 vannoutunut, järkähtämätön, kiihkeä a ~ feminist vannoutunut feministi
2 jhk sitoutunut The new parliament is ~ to doing everything by the rules. Uusi parlamentti on sitoutunut suorittamaan kaiken sääntöjen mukaisesti.