Skip to main content

Uusiutuminen - kuinka hittitehdas syntyy

Uusitutuminen on, yrittäjyyden tai paremminkin pitäsi sanoa, yrityksen menestymisen alku. Uusitutumisen voi liittää heikkoihin signaaleihin, ainakin toivottavasti. Itse olen taipuvainen ajattelemaan asian olevan näin. Ajatukseni lähtee tässä siitä, että kyky uusiutumiseen ja uudistamiseen on, pohjimmiltaan ennakointia ja asioiden näkemistä uudella tavalla. Siis toisella tavalla kuin muut (se lauma, josta olen koko kesän, vauhtiin päästyäni, jauhanut). Tai pitäisikö kirjoittaa, että uusituminen on uskallusta nähdä ja tehdä asioita toisella tavalla. Eri tavalla kuin lauma (muut), siitäkin huolimatta, että voi aluksi joutua pilkan kohteeksi. Siinä kun ne muut ovat vielä tyytyväisiä nykyisyyteen ja ajattelevat erään hitti-iskelmän tavalla: koskaan et muuttua saa, (biisi, joka toi aikoinaan Pasi Kaunistolle mainetta ja kunniaa). Tällaiseen muuttumattomuuden vaateeseen, ja velttoon tyytyväisyyteen nykytilaan, liittyy ansa. Lauman edelläkävijät, kutsutaan heitä nyt sitten vaikka guruapinoiksi, (joista taannoin kirjoitin oletko guruapina vai riviapina), ovat havainneet jotakin kiinnostavaa ja he ovat jo matkalla sitä kohden jo siinä vaiheessa kun myöhäisimmät riviapinat ovat huomanneet vasta edellisen uudistuksen, joka on jo lähes koko lauman käytössä.

Uusitumiseen meidät vievät gurujohtajat tai yksinkertaisesti vain gurut. Rivijohtajat seuraavat muun lauman kanssa perässä, aikansa vastustettuaan kaikkea uutta ja uudistumista. Tosin siinä vaiheessa edelläkävijät ovat jo aivan muualla, kun tämä porukka liittyy mukaan. Tässä astuu sitten luultavasti vielä kuvaanluonnontieteistäkin tuttu ilmiö, nimittäin evoluutio. Evoluutiota voi nimittää tuuriksi, huonoksi säkäksi tai muuksi, sen mukaan, miten asia sattuu sitten omaa tulevaisuudenvisiota tai todellisuutta sitten sillä hetkellä koskettamaan. Nimittäin jotkut onnistuvat kerta toisensa jälkeen luomaan uusia trendejä. Jotkut onnistuvat vain kerran, jotkut eivät kertaakaan. Se on aika mielenkiintoista. Etenkin meillä, jossa peruskoulu takaa kaikille lähtökohtaisesti samansisältöisen opillisen pohjan ponnistaa eteenpäin, luulisi että meillä on hittitehtaita. Vai onko vika sittenkin juuri siinä, että kaikista yritetään tehdä osa laumaa. Jotta kukaan ei erottuisi? Ollilan teoksesta napattu otsikko Erimielisyyksiin uskaltautuminen on yksi tärkeä rohkeuden laji, tuntuu tätä ajatusta vasten entistäkin merkittävämmältä.

Hitin syntyminen on varsin mielenkiintoinen prosessi. Markkinointiprosesseja ja ulkomaankauppaa tunteva ystäväni vinkkasi minulle aiheesta jo jonkin aikaa sitten. (Kiitos vaan vinkistä!) Jani Jalonen kirjoittaa Markkinointi ja Mainonta-sivustolla Hitin syntymisesen logiikasta ja linkittää aiheesta erittäin havainnollisen videon. Jalonen tiivistää: "Ainakin minulle video antoi myös uskoa ja motivaatiota siihen, että ”oman juttunsa” eteen kannattaa tehdä töitä. Ensin muut saattavat naureskella, mutta ennemmin tai myöhemmin mukaan tulee toinen ja sitten kolmas. Kaikki on mahdollista. Kun oloushteet ovat suotuisat, me kaikki voimme käynnistää ilmiöitä missä ja milloin tahansa. Se ei ole ihan mitätön juttu. "



(Jalonen on törmännyt tähän Seth Godinin blogissa, kannattaa muuten tutustua mainittuun blogiin. Alkuperäinen postaus tästä.)

Mitä tästä sitten pitäisi tai voisi oppia? Luultavasti sen, että perässä hiihtäminen on helppoa, kun latu on auki valmiiksi, mutta tähtiä syntyy yleensä vain ladunraivaajista.


Whitney, J. O. (1996). Strategic Renewal for Business Units Harward Business Review, 74(4), 84-98.

Comments

Popular posts from this blog

Projektisanastoa

Kuvat Margit Mannila Projektijohtamisen sanastoa  Projekti-instituutti (14.2.2017) Tässä esimerkinomaisesti joitakin projektijohtamiseen liittyviä termejä ja niiden määritelmiä. A Guide to the Project Management Body of Knowledge (PM BOK) A Guide to the Project Management Body of Knowledge eli PMBOK on projektijohtamisen kansainvälisen järjestön Project Management Instituten (PMI:n) julkaisema, standardin asemassa oleva projektijohtamisen yleisteos, joka kuvaa projektijohtamisen prosessit ja tarjoaa yleisiä ohjeita projektin organisoimiseksi ja johtamiseksi. Teoksen ensimmäinen painos on vuodelta 1981. Aikalaskenta Laskentamenttely, jolla saadaan kunkin tehtävän aikaisimmat ja myöhäisimät alkamis- ja päättymisajat sekä pelivarat. Aikasuunnittelu Projektin tehtäväerittely ja aikataulun laatiminen.  Aikaisin alkamishetki (AAH) Tehtävän alkuriippuvuukisen määräämä aikaisin mahdollinen alkamishetki. Myöhäisin alkamishetki (MAH) Tehtävän loppuriippuvuuksi...

Katetuottolaskenta ja -hinnoittelu

Kuva Margit Mannila Katetuottolaskennassa tarkastellaan mm. seuraavia asioita (ks.  Tomperi, S. (2010). Yrityksen taloushallinto 3. Kannattavuus- ja kustannuslaskenta. Edita. 23-68): Kriittinen myynti Varmuusmarginaali Kannattavuuskuvio Katetuottokuvio Kannattavuuteen vaikuttavia tekijöitä: hinnan nousu myynnin lisäys muuttuvien kustannusten aleneminen kiinteiden kustannusten aleneminen taloustekijöiden keskinäinen riippuvuus  myynnin rakenne ja kannattavuus alennukset kilpailukeinona Katetuottohinnoittelu-kirjoituksen alkuperäinen lähde on täällä . KATETUOTTOHINNOITTELU Katetuottohinnoittelu perustuu minimikalkyyliin, jossa tuotteelle kohdistetaan vain muuttuvat kustannukset ja hinnoittelussa huomioidaan katetarve kiinteille kustannuksille ja tavoitevoitolle. Peruskaava Tuotteen tai palvelun muuttuvat kustannukset    + Katetuottotavoite = Myyntihinta ilman alv    + Arvonlisävero = Verollinen myyntihinta Kate las...

Oikeustapausharjoitusten ja -analyysin ratkaisuohjeet

  Kuvat Margit Mannila Oikeudellisen ratkaisutoiminnan perusrakenne Oikeudellista ratkaisutoimintaa eli oikeudellisten ongelmien tai tapausten ratkaisemista voidaan yksinkertaistetusti kuvata niin sanotun subsumption avulla. Tämä subsumptiopäättely rakentuu seuraavasti: Kuvataan oikeudellisen normin (esim. lain) oikeusohje. ( ylälause ) Kuvataan ongelmatilanteen tosiasiat. ( alalause ) Sovelletaan oikeusohjetta kyseiseen tapaukseen sijoittamalla alalauseen sisältämät tosiasiat ylälauseen tunnusmerkistöön jolloin saadaan johtopäätös. (Anni Tuomela 7.6.2017) Tämä on ns. syllogismimalli (ks. Virolainen & Martikainen 2010, 229). Virolainen & Martikainen (2010, 227-228) toteavat, että OK 4/1734 24:4 ja ROL 39/1889 11:4 mukaan tuomion perusteluissa on ilmoitettava, mihin seikkoihin ja oikeudelliseen päätökseen ratkaisu perustuu. Ks. myös hallinnonkäyttölain 586/1996  53 §.  Perusteluissa on oltava tosiasia- eli faktaperustelu (faktapremissi...