Tohtorien ja muiden korkeasti koulutettujen työllistyminen puhuttaa. Koulutetaanko tohtoreita liikaa? Minne tohtorit työllistyvät? Mitä tohtorit osaavat? Uskaltaako tohtoria palkata? Anni Peuran (2008) väitöskirja Tohtoriksi tulemisen tarina (PDF) tarkastelee väitöskirjaprosessia ja tohtorien tuntoja.
Tohtoriksi tuleminen on akateemiseen maailmaan sosiaalistumisen avainvaihe,
kuin kynnys matkalla kohti akateemista täysi-ikäisyyttä. Kynnyksen ylittäminen
edellyttää muutosta ja siirtymää. Siksi ei ole yllättävää, että tohtoroituminen on
nähty monissa tarkasteluissa initiaationa ja siirtymäriittinä akateemiseen maailmaan.
Se voidaan rinnastaa työyhteisöissä tai oppilaitoksissa esiintyviin tulokastapoihin (esim. kastajaisiin), jotka liittävät uuden jäsenen rituaalisesti yhteisön
piiriin. Yksi aineiston kirjoittajista kertoo promootiostaan näin.-
Työllistymisestä Peuran väitöskirjassa todetaan mm. näin:
Tehostetun tohtorikoulutuksen alettua tohtoreiden työllistyminen, uranäkymät
ja ohjaus nousivat tieteellisen jatko-koulutustutkimuksen uusiksi lempiteemoiksi.
Osa tutkimuksista tarkastelee tohtoroitumista valtakunnallisella tasolla
ja yhteiskunnallisena ilmiönä. Osa taas keskittyy jonkin tietyn tieteenalan jatkokoulutuksen
ongelmiin ja tulevaisuudennäkymiin. Tutkimukset pohjautuvat joko
tilastojen, päätösten ja mietintöjen tarkasteluun tai jatko-opiskelijoille tehtyihin
kyselyihin. Yhteistä näille tutkimuksille on, että työelämäkelpoisuus, ohjaus ja rahoitus
ovat eri tavoin tutkimusten lähtökohtien ja tulosten tarkastelun kantavia
elementtejä. Tuloksia verrataan usein muiden maiden vastaavanlaisten tutkimusten
tuloksiin. Tutkimukset auttavat hahmottamaan sitä kenttää, missä tohtoriopiskelijat
keskimäärin opiskelevat. Näkökulma on koulutuksen tuottajan tai tilaajan,
siis yliopistolaitoksen ja viime kädessä yhteiskunnan.
kuin kynnys matkalla kohti akateemista täysi-ikäisyyttä. Kynnyksen ylittäminen
edellyttää muutosta ja siirtymää. Siksi ei ole yllättävää, että tohtoroituminen on
nähty monissa tarkasteluissa initiaationa ja siirtymäriittinä akateemiseen maailmaan.
Se voidaan rinnastaa työyhteisöissä tai oppilaitoksissa esiintyviin tulokastapoihin (esim. kastajaisiin), jotka liittävät uuden jäsenen rituaalisesti yhteisön
piiriin. Yksi aineiston kirjoittajista kertoo promootiostaan näin.-
Työllistymisestä Peuran väitöskirjassa todetaan mm. näin:
Tehostetun tohtorikoulutuksen alettua tohtoreiden työllistyminen, uranäkymät
ja ohjaus nousivat tieteellisen jatko-koulutustutkimuksen uusiksi lempiteemoiksi.
Osa tutkimuksista tarkastelee tohtoroitumista valtakunnallisella tasolla
ja yhteiskunnallisena ilmiönä. Osa taas keskittyy jonkin tietyn tieteenalan jatkokoulutuksen
ongelmiin ja tulevaisuudennäkymiin. Tutkimukset pohjautuvat joko
tilastojen, päätösten ja mietintöjen tarkasteluun tai jatko-opiskelijoille tehtyihin
kyselyihin. Yhteistä näille tutkimuksille on, että työelämäkelpoisuus, ohjaus ja rahoitus
ovat eri tavoin tutkimusten lähtökohtien ja tulosten tarkastelun kantavia
elementtejä. Tuloksia verrataan usein muiden maiden vastaavanlaisten tutkimusten
tuloksiin. Tutkimukset auttavat hahmottamaan sitä kenttää, missä tohtoriopiskelijat
keskimäärin opiskelevat. Näkökulma on koulutuksen tuottajan tai tilaajan,
siis yliopistolaitoksen ja viime kädessä yhteiskunnan.
Tohtorileimasta yksi Peuran haastattelema:
Mietin tuleeko minulle akateemista uraa. Minulla on yhtäkkiä sellainen tunne,
etten osaa oikeastaan mitään hyödyllistä, en osaa tehdä mitään rehellistä
työtä, ja olen ylikoulutettu moniin töihin - - (N, H, < 35)
etten osaa oikeastaan mitään hyödyllistä, en osaa tehdä mitään rehellistä
työtä, ja olen ylikoulutettu moniin töihin - - (N, H, < 35)
Aho, J. & Sakari J-P. (2002). TOHTORIT. TYÖELÄMÄSSÄ. Selvitys vuosina 1999-2001 Oulun yliopistosta valmistuneiden tohtoreiden sijoittumisesta työelämään. Tutkimus- ja innovaatiopalvelut. Työllistymispalvelut. Oulun yliopisto. (PDF)
Bask, A.H. & Sairanen, S.A. (2005). Helsingin kauppakoreakoulun tohtorit työelämässä.
Haapakorpi, A. 2008. Tohtorien varhaiset urat työmarkkinoilla ja tohtorikoulutuksen merkitys työelämässä. Aarresaari. (PDF)
Husso, Kai (2005a). Tohtoreiden liikkuvuus Suomen työmarkkinoilla. Julkaisussa Tiede ja teknologia 2004. Tilastokeskus 2005.
Husso. K. (2005) Tohtorien työllistyminen, sjoittuminen ja tarve. Suomen Akatemian julkaisuja 4/03.
Koskenvuori, M. & Trönqvist, R. (2008). Teknillisestä korkeakoulusta vuosina 2003-2007 valmistuneiden tohtoreiden työllistyminen. Hallinto-osaston julaksuja 2008/11.Teknillinen korkeakoulu. (PDF)
Manninen, J. & Luukannel, S. (2006). Helsingin yliopiston hallinnon julkaisuja 21. Raportit ja selvitykset. Helsinki: Helsingin yliopisto. Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia & Ura- ja rekrytointipalvelut. (PDF)
Pelkkä tohtorintutkinto ei takaa työllistymistä. Porin yliopistokeskus.
Sainio, J. Työllistyvätkö tohtorit? Selvitys Turun yliopistosta vuosina 2000–2002
valmistuneiden tohtoreiden sijoittumisesta työelämään. Turun yliopiston rekrytointipalvelut.
Sintonen, K. (2006). Tohtorikoulutuksen tulevaisuus valokeilassa. Acatiimi.
Tauriainen, J. (2002). Selvitys Jyväskylän yliopistolla ajalla 1.1.1996-31.12.2000 valmistuneiden tohtorien sijoittumisesta työelämään. Koko yliopisto & tiedekunnat. Jyväskylän yliopisto: Tutkimus- ja työelämäpalvelut.
Tutkijanuratyöryhmän loppuraportti. (2006). Opetusministeriö.
Tuuliainen, M. Tohtorien työllistyminen (PDF), kalvot.
Tohtorit, tiedepolitiikka ja työmarkkinat. Opetusministeriö. (PDF)
Vastavalmistuneiden työllisyys parani vuonna 2007.
Viren, M. 2004. Akateeminen työttömyys on jo todellinen ongelma. Turun yliopisto. (Acatiimi)
Vuonna 2006 perusasteen jälkeisen koulutuksen tutkinnon suorittaneet koulutusasteen (opetushallinnon luokitus) ja pääasiallisen toiminnan mukaan 2007. Tilasto.
Tutkinnon suorittaneet yhteensä 2006 Työlliset Työttömät Opiskelijat Muut
Koko maa
Tohtorintutkinto 1 276 1 115 39 20 102
Taustatietoa: Sijoittuminen koulutuksen jälkeen
Laatuselosteet
Käsitteet ja määritelmät
Tutkinnon suorittaneet yhteensä 2006
Tohtorintutkinto
Yleissivistävä koulutus .
Humanistinen ja kasvatusala 175
Kulttuuriala 71
Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala 156
Luonnontieteiden ala 243
Tekniikan ja liikenteen ala 276
Luonnonvara- ja ympäristöala 53
Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala 294
Matkailu-, ravitsemis- ja talousala 6
Muu koulutus (suojeluala) 2
Yhteensä: 1276
Comments