Skip to main content

Yrittäjyyskasvatuspäivät



Kuva  Margit Mannila


Jyväskylän yliopiston taloustieteellinen tiedekunta ja yrittäjyys-oppiaine isännöivät 1.-2.10.2009 yrittäjyyskasvatuspäiviä 2009, jossa mm. professori Jarna Heinonen puhui otsikolla: korkeakoulupohjaista yrittäjyyttä kehittämässä. Heinosen puheenvuoroon kommentoi professori Matti Koiranen.

Heinonen sanoi, että yrittäjyydestä tulee puhua ainakin kolmella tavalla: about, for ja through eli
yrittäjyydestä, yrittäjille ja yrittämisestä. Näin varmasti onkin. yrittäjyydestä tarvitaan tietoa yleisellä tasolla, yrittäjät tarvitsevat rohkaisua ja yrittämisestä tulee puhua mahdollisuutena ansaita elanto toisaalta myös siitä näkökulmasta mitä yrittämisessä on keskeistä.

Asiantuntija Tarja Tuomisen esitelmän otsikko oli EK: Korkeakouluinnovaatiot ja T & K yrittäjyyden lähtökohtina. Puheenvuora kommentoi Jussi Pihkala opetusministeriöstä.

Tilaisuudessa yrittäjyyskasvatuspalkinnon sai professori Matti Koiranen ja opiskelukaverini toimitusjohtaja KTM Satu Ahlman pokkasi palkinnon valtakunnallisen yrittäjyyskasvatuksen kehittämisestä.

Satu on perustanut SininenSaga-nimisen yrityksen, jonka palvelee asiakkaitaan tiedolla, taidolla, tahdolla ja tunteella. Lue lisää hänen yrityksestään ja ihastu. Kenties löydät SinisestäSagasta oivallisen yhteistyökumppanin ja sparraajan.

Perjantai 2.10.2009
Perjantaina tilaisuus alkoi paneelikeskustelulla, jossa ajatuksiaan yrittäjyyskasvatuksen käytännöistä pohtivat toimitusjohtaja Sami Kettunen, Samcom Oy:stä, professori Paula Kyrö, HES:estä, yliopettaja Hilkka Lassila Savonia ammattikorkeakoulusta, toimitusjohtaja Tuuli-Kirsikka Pirttimäki Keski-Suomen yrittäjistä ja toimitusjohtaja Kai Koponen, Kai Koponen Oy:stä.

Kaikki panelistit olivat sitä mieltä, että kenestä tahansa voi tulla yrittäjä. On tyyppejä, joille yrittämisen aloittaminen on helpompaa kuin tosille, mutta jokainen tekee sitäkin työtä omalla persoonallaan aivan kuin palkkatyötäkin. Kettunen sanoi, että liian homogeeniset ryhmät eivät tuota innovaatioita, tarvitaan heterogeenisiä ryhmiä, jotta saadaan yhteentörmäyksiä, sillä niistä tulee uusia innovaatioita. Olen Kettusen kanssa täysin samaa mieltä. Kirjoitin aiheesta JTO:n lehdessä otsikolla Milloin olisi oikea aika lähteä? Konfliktit ovat kullanarvoisia johtamisen apuvälineitä.
Konsensus ja hymistely eivät
auta eteenpäin, sillä ilman tervettä ristiriitaa
eivät asiat kehity. On uskallettava olla eri
mieltä, kyseenalaistettava ja tarkasteltava
asioita eri näkökulmista, sillä vain siten voi
nähdä pidemmälle ja pysyä mukana liikkeessä.
Jotta konflikti toimii voimavarana, se on
kyettävä ratkaisemaan.

En saanut ajatukselleni kovin paljon ymmärrystä, mutta ilokseni, kuten alkuperäistekstin viittauksesta voi havaita, esimerkiksi Iittalan johtoryhmässä konfliktien merkitys on tajuttu ja niitä kyetään hyödyntämään rakentavasti. Itse uskon konfliktien voimaan. Kuten kirjoituksessani Vanhan veneen ongelma kirjoitan rajalla olemisesta:

Rajalla oleminen, uuden ja
vanhan rajalla oleminen, on iso haaste.
Siinä joudutaan tekemään ratkaisuja,
joiden merkitys
paljastuu usein
vasta pitkän ajan jälkeen.
Siinä punnitaan kyvykkyys
katsoa riittävän kauaksi horisonttiin ja nähdä
oikea suunta, minne on mentävä, jotta
voidaan ylläpitää toimintojen
kannalta sopiva miehistö ja vaihtaa laiva jossakin
vaiheessa vieläkin ajanmukaisemmaksi.


Perjantaina oli myös professori Frank Hoyn (CV, PDF) puheenvuoro otsikolla: Entrepreneurship education in a glance: past, present and future. Hoy:n luennon teemat ja ajatukset olivat, mielenkiintoisella tavalla joiltain osin, päällekkäisiä panelistiemme puheiden kanssa. Hoyn mukaan Jyväskylä on maailman mittakaavassa yrittäjyystutkimuksen ja myös yrittäjyyskasvatustutkimuksen huipulla.

Yrittäjyyskasvatuspäivien anti oli uusien näkemyksien ja ajatusten saaminen asian parissa työskentelevien kanssa käydyissä keskusteluissa, verkostojen vahvistaminen ja uusiin ihmisiin tutustuminen.

Tulevana vuonna yrittäjyyskasvatuspäivät 2010 ovat Turussa. Jarna Heinonen, Ulla Hytti ja Jaana Seikkula-Leino ovat aloittaneet blogin sen tiimoilta.

Comments

Popular posts from this blog

Projektisanastoa

Kuvat Margit Mannila Projektijohtamisen sanastoa  Projekti-instituutti (14.2.2017) Tässä esimerkinomaisesti joitakin projektijohtamiseen liittyviä termejä ja niiden määritelmiä. A Guide to the Project Management Body of Knowledge (PM BOK) A Guide to the Project Management Body of Knowledge eli PMBOK on projektijohtamisen kansainvälisen järjestön Project Management Instituten (PMI:n) julkaisema, standardin asemassa oleva projektijohtamisen yleisteos, joka kuvaa projektijohtamisen prosessit ja tarjoaa yleisiä ohjeita projektin organisoimiseksi ja johtamiseksi. Teoksen ensimmäinen painos on vuodelta 1981. Aikalaskenta Laskentamenttely, jolla saadaan kunkin tehtävän aikaisimmat ja myöhäisimät alkamis- ja päättymisajat sekä pelivarat. Aikasuunnittelu Projektin tehtäväerittely ja aikataulun laatiminen.  Aikaisin alkamishetki (AAH) Tehtävän alkuriippuvuukisen määräämä aikaisin mahdollinen alkamishetki. Myöhäisin alkamishetki (MAH) Tehtävän loppuriippuvuuksi...

Katetuottolaskenta ja -hinnoittelu

Kuva Margit Mannila Katetuottolaskennassa tarkastellaan mm. seuraavia asioita (ks.  Tomperi, S. (2010). Yrityksen taloushallinto 3. Kannattavuus- ja kustannuslaskenta. Edita. 23-68): Kriittinen myynti Varmuusmarginaali Kannattavuuskuvio Katetuottokuvio Kannattavuuteen vaikuttavia tekijöitä: hinnan nousu myynnin lisäys muuttuvien kustannusten aleneminen kiinteiden kustannusten aleneminen taloustekijöiden keskinäinen riippuvuus  myynnin rakenne ja kannattavuus alennukset kilpailukeinona Katetuottohinnoittelu-kirjoituksen alkuperäinen lähde on täällä . KATETUOTTOHINNOITTELU Katetuottohinnoittelu perustuu minimikalkyyliin, jossa tuotteelle kohdistetaan vain muuttuvat kustannukset ja hinnoittelussa huomioidaan katetarve kiinteille kustannuksille ja tavoitevoitolle. Peruskaava Tuotteen tai palvelun muuttuvat kustannukset    + Katetuottotavoite = Myyntihinta ilman alv    + Arvonlisävero = Verollinen myyntihinta Kate las...

Oikeustapausharjoitusten ja -analyysin ratkaisuohjeet

  Kuvat Margit Mannila Oikeudellisen ratkaisutoiminnan perusrakenne Oikeudellista ratkaisutoimintaa eli oikeudellisten ongelmien tai tapausten ratkaisemista voidaan yksinkertaistetusti kuvata niin sanotun subsumption avulla. Tämä subsumptiopäättely rakentuu seuraavasti: Kuvataan oikeudellisen normin (esim. lain) oikeusohje. ( ylälause ) Kuvataan ongelmatilanteen tosiasiat. ( alalause ) Sovelletaan oikeusohjetta kyseiseen tapaukseen sijoittamalla alalauseen sisältämät tosiasiat ylälauseen tunnusmerkistöön jolloin saadaan johtopäätös. (Anni Tuomela 7.6.2017) Tämä on ns. syllogismimalli (ks. Virolainen & Martikainen 2010, 229). Virolainen & Martikainen (2010, 227-228) toteavat, että OK 4/1734 24:4 ja ROL 39/1889 11:4 mukaan tuomion perusteluissa on ilmoitettava, mihin seikkoihin ja oikeudelliseen päätökseen ratkaisu perustuu. Ks. myös hallinnonkäyttölain 586/1996  53 §.  Perusteluissa on oltava tosiasia- eli faktaperustelu (faktapremissi...