Skip to main content

Second Life

Mikä on Second Life? Onko se hetken juttu vai onko siinä jotakin enemmän. Siihen en osaa ottaa kantaa, onko alustana Second Lifen, mutta 3D-maailma on tulevaisuuden juttu. Jollakin tavalla. Olemme nyt siinä rajapinnalla, josta voimme lähteä luovasti ideoimaan ja raivaamaan uusia polkuja eri elämän osa-alueille. (What is Second Life?)



Suomenkielisessä Wikipediassa Secon Lifeä on määritelty näin: Second Life on yksityisesti omistettu, Internetissä toimiva virtuaalimaailma. Second Lifen julkaisi vuonna 2003 Linden Lab ja sen perustaja on Philip Rosedale. Käyttäjiä Second Lifellä on yli neljätoista miljoonaa (miljoonan käyttäjän raja meni rikki 18. lokakuuta 2006). Second Life on ilmainen, mutta virtuaalimaailmaan voi myös ostaa Premium-tunnuksen jolla saa ostettua muun muassa maata, jolle taas voi rakentaa oman talon. Jos serverit ovat täynnä, pääsevät Premium-käyttäjät kirjautumaan sisään ennen normaaleja käyttäjiä. (Source: Wikipedia). (Ks. myös englanninkielinen See also Wikipedia in English)

 Helsingin yliopisto Oppimisteknologiakeskus on mukana Second Life -ympäristössä. "Opetusteknologiakeskus on mukana kotimaisten koulutusalan toimijoiden yhteisellä EduFinland -saarella Second Life -virtuaaliympäristössä. Second Life on Internetissä toimiva kolmiulotteinen virtuaalimaailma, jossa käyttäjät liikkuvat avatar-hahmoina. Ympäristö mahdollistaa niin tekstipohjaisen kuin äänelläkin tapahtuvan vuorovaikutuksen, videoesitykset ja monenlaisia muita aktiviteetteja. Käyttääkseen sovellusta käyttäjän on ladattava ohjelmatiedosto SL:n sivustolta ja asennettava se koneelleen. Ohjelman asennus yliopiston koneille vaatii mikrotuen oikeuksia. Katso lisätietoa tietotekniikkapalvelujen ohjeesta."  (Source: Helsingin yliopiston Oppimisteknologiakeskus)

EduFinland

Tulevaisuudessa asioita tehdään yhä enemmän ja enemmän verkossa. Tekniikka tunkee sellaisille elämänalueille, joissa emme ole sitä tottuneet näkemään ja kokemaan. Mutta miksi emme ottaisi irti niitä kaikkia mahdollisuuksia, joita tämä mahdollistaa niin työssä, bisneksessä kuin opetuksessakin. Edelläkävijät joutuvat aina raivaamaan latua umpihangessa, mutta ilman umpihankea ei ole upeaa tulevaisuutta. Jotta voi onnistua, on välillä myös epäonnistuttava, sillä mistä muuten voisi korjata suuntaa paremmaksi.

Yhdessä oppiminen erillään

Näkökulmia oppimiseen Secon Lifessä

Opiskele englantia Second Lifessä

Miten järjestetään Second Life -tapahtuman koulutus? Kansalaisfoorumi

Hei hanki parempi elämä

Metropolia

Sosiaalinen media oppimisen tukena

Second Life Education Wiki

Puhumattakaan siitä mitä Second Life -maailma voi tarjota yrittäjälle!





Second Life

Second Life Videos 


Second Life jo useiden oppilaitosten kurssipaikka



What can you do in Second Life?


My So Called Second Life

Itä-Suomen yliopisto

Pehkonen, Olli (2010) Kolmiulotteinen virtuaalimaailma opetuskäytössä. Insinöörityö. Metropolia Ammattikorkeakoulu. (PDF)  opinnäytetyöstä lainattua: Palautetta varsinaisesta pilotista saatiin yhteensä 36 henkilöltä, jotka näkyvät liitteen 7 sivuilla 2–6. Kuvan 38 kaaviosta näkyy, että suurin osa toivoi luentojen jälkeen, että Second Lifea käytettäisiin opetuksessa jatkossakin. Perusteluiksi mainittiin muun
muassa se, että hyöty oli lähes sama kuin luokassa pidettävissä luennoissa ja että ne tuovat vaihtelua tavallisiin luentoihin. Koulupäivä koettiin myös helpommaksi aloittaa kotoa virtuaalisella luennolla, kunhan tuntien jälkeen jää tarpeeksi aikaa ehtiä koululle fyysisesti. (Sivu 61) ja  sivulta 63 toteamus: "Jatkuvasti kasvava virtuaalitalous ja kaupankäynti luovat vakautta, joka ehkäisee osaltaan väestökatoa palvelusta. Kauppaa Second Lifessä käydään vuositasolla useiden satojen miljoonien Yhdysvaltain dollarien edestä ja monet
tosimaailman yritykset ovat luoneet sinne oman virtuaalisen kauppapaikan."

Second Life (Joensuun yliopisto)

Oppimisen muuttuva maasto



Dublin Second Life

Comments

Popular posts from this blog

Projektisanastoa

Kuvat Margit Mannila Projektijohtamisen sanastoa  Projekti-instituutti (14.2.2017) Tässä esimerkinomaisesti joitakin projektijohtamiseen liittyviä termejä ja niiden määritelmiä. A Guide to the Project Management Body of Knowledge (PM BOK) A Guide to the Project Management Body of Knowledge eli PMBOK on projektijohtamisen kansainvälisen järjestön Project Management Instituten (PMI:n) julkaisema, standardin asemassa oleva projektijohtamisen yleisteos, joka kuvaa projektijohtamisen prosessit ja tarjoaa yleisiä ohjeita projektin organisoimiseksi ja johtamiseksi. Teoksen ensimmäinen painos on vuodelta 1981. Aikalaskenta Laskentamenttely, jolla saadaan kunkin tehtävän aikaisimmat ja myöhäisimät alkamis- ja päättymisajat sekä pelivarat. Aikasuunnittelu Projektin tehtäväerittely ja aikataulun laatiminen.  Aikaisin alkamishetki (AAH) Tehtävän alkuriippuvuukisen määräämä aikaisin mahdollinen alkamishetki. Myöhäisin alkamishetki (MAH) Tehtävän loppuriippuvuuksi...

Katetuottolaskenta ja -hinnoittelu

Kuva Margit Mannila Katetuottolaskennassa tarkastellaan mm. seuraavia asioita (ks.  Tomperi, S. (2010). Yrityksen taloushallinto 3. Kannattavuus- ja kustannuslaskenta. Edita. 23-68): Kriittinen myynti Varmuusmarginaali Kannattavuuskuvio Katetuottokuvio Kannattavuuteen vaikuttavia tekijöitä: hinnan nousu myynnin lisäys muuttuvien kustannusten aleneminen kiinteiden kustannusten aleneminen taloustekijöiden keskinäinen riippuvuus  myynnin rakenne ja kannattavuus alennukset kilpailukeinona Katetuottohinnoittelu-kirjoituksen alkuperäinen lähde on täällä . KATETUOTTOHINNOITTELU Katetuottohinnoittelu perustuu minimikalkyyliin, jossa tuotteelle kohdistetaan vain muuttuvat kustannukset ja hinnoittelussa huomioidaan katetarve kiinteille kustannuksille ja tavoitevoitolle. Peruskaava Tuotteen tai palvelun muuttuvat kustannukset    + Katetuottotavoite = Myyntihinta ilman alv    + Arvonlisävero = Verollinen myyntihinta Kate las...

Oikeustapausharjoitusten ja -analyysin ratkaisuohjeet

  Kuvat Margit Mannila Oikeudellisen ratkaisutoiminnan perusrakenne Oikeudellista ratkaisutoimintaa eli oikeudellisten ongelmien tai tapausten ratkaisemista voidaan yksinkertaistetusti kuvata niin sanotun subsumption avulla. Tämä subsumptiopäättely rakentuu seuraavasti: Kuvataan oikeudellisen normin (esim. lain) oikeusohje. ( ylälause ) Kuvataan ongelmatilanteen tosiasiat. ( alalause ) Sovelletaan oikeusohjetta kyseiseen tapaukseen sijoittamalla alalauseen sisältämät tosiasiat ylälauseen tunnusmerkistöön jolloin saadaan johtopäätös. (Anni Tuomela 7.6.2017) Tämä on ns. syllogismimalli (ks. Virolainen & Martikainen 2010, 229). Virolainen & Martikainen (2010, 227-228) toteavat, että OK 4/1734 24:4 ja ROL 39/1889 11:4 mukaan tuomion perusteluissa on ilmoitettava, mihin seikkoihin ja oikeudelliseen päätökseen ratkaisu perustuu. Ks. myös hallinnonkäyttölain 586/1996  53 §.  Perusteluissa on oltava tosiasia- eli faktaperustelu (faktapremissi...