Viisaat liikkeet- aivojumpalla apua oppimiseen: Viisaat liikkeet

 

Aloitin  referaatin Carla Hannafordin teoksesta:Viisaat liikkeet- aivojumpalla apua oppimiseen: Tietämisen tapoja, Jatkan referaattia kirjan toisesta osasta: Viisaat liikkeet. Luku sisältää kaksi pääotsikkoa, jotka ovat: 6. Liike ja  7. Aivojumppa. 

 

Luku 6 Liike alkaa Paul E. Dennisonin toteamuksella: Liike on ovi oppimiseen. Hannaford (2002, 80) toteaa, että mitä lähemmin tarkastelemme aivojen ja kehon hienoa yhteistoiminta, sitä selvemmin ja vahvemmin nousee esille johtoajatus: oppimista ei ole ilman liikettä. Liike herättää ja aktivoi monia henkisiä kykyjämme. Liike liittää ja ankkuroi uudet tiedot ja kokemukset hermoverkkoihimme. Liike on keskeistä kaikille toiminnoille, joilla ilmennämme ja ilmaisemme oppimaamme, käsityksemme ja itsemme.

 

Uskomus, että ihmisen ajattelu on jotakin ainutlaatuista ja ylempiarvoista, on pitkään värittänyt asenteita, joita meillä on ajattelun fyysistä puolta kohtaan (Hannaford 2002, 81). Oppimiseen liittyy taitojen luominen, ja kaikenlaiset taidot rakennetaan lihasen liikkeiden kautta. Tämä koske niin urheilijoiden, taiteilijoiden ja käsityöläisten fyysisiä taitoja, vaan myös luokkahuoneissa ja työpaikoilla käytettyjä älyllisiä taitoja.(Hannaford 2002, 82.)

 

Liike on ajatuksen ankkuri, otsikoi Hannaford (2002, 82). Jotta ajatuksen saisi "naulattua paikoilleen", tarvitaan liikettä. Kirjoittaessa ihminen on yhteydessä ajatuksiinsa liikutamalla kättään. Useimmat ihmiset sanovat, että puhuminen ankkuroi heidän ajatuksenssa. Puhuminen on pitkälti sensomotorinen toiminto, joka vaatii miljoonien kasvo-, kieli-, äänihuuli- ja silmälihasten samoin kuin kaikkien prpprioseptorien hienomotorista koordinaatiota. Kun ihminen puhuu, hän järjestää ajatuksensa ja työstää niitä. Aksonista erittynyt asetyylikoliini, hermovälittäjäaine, ärsyttää lihastoimintaa puhuttaessa, ja lisääntynyt ja jatkuva asetyylikoliinin erittyminen joidenkin hermopäätteiden kohdalla lisää alueen dendriittien kasvua ja siten myös hermoverkkoja. (Hannaford 2002, 82-83.)

 

Kuinka liikkuminen edesauttaa oppimista tai suorastaan johtaa oppimiseen? Hannaford (2002, 84) kirjoittaa, että jos lapset hyppäävät konttausvaiheen ohi, saattavat myöhemmin kärsiä oppimisvaikeuksista. Konttaaminen, lateraalinen ristiliike, aktivoi aivokurkiaisen eli aivopuoliskoiden hermoyhteyksien kehitystä. Tämä saa kehon molemmat puolet, mukaan lukien kädet, jalat, silmät (stereonäkö) ja korvat (stereokuulo), työskentelemään yhdessä. Saadessaan yhtä paljon ärsykkeitä aistit saavat ympäristöstä paremman käsityksen, ja kehon molemmat puolet kykenevät liikkumaan paremmin yhdessä, mikä tehostaa liikettä.

 

Liiku enemmän, opi enemmän on seuraava otsikko.Oppimisprosessille on äärimmäisen tärkeää, että lapset saavat ympäristössään tutkia liikkeen ja tasapainon kaikki puolet, olipa kyse jalkakäytävän reunakivillä kävelystä tai puuhun kiipeämisestä tai huonekalulla pmppimisesta (Hannaford 2002, 85). Hannaford (2002, 86) mainitsee, että viimeaikaiset  tutkimukset auttavat selittämään, miten liikkuminen hyödyntää suoran hermostoa. Lihasaktiviteetit, varsinkin koordinoidut liikkeet, näyttävät edistävän neurotrofiinien eli hermosolujen kasvua kiihtottavien ja aivojen hermoyhteyksien määrää lisäävien luonnollisten aineiden tuotantoa. Tämä on tulos on vahvistunut myös eläinkokeissa: Juoksupyörässä juoksevilla rotilla oli enemmän nourotrofiineja kuin vähän liikkuvilla rotilla.

 

Liike ja näköaisti

Näköaisti on selvästi ruumiillinen toiminto, aloitta Hannaford (2002, 86) ja jatkaa, kun lapsi tutkii ympäristöään, hänen silmänsä ja lihaksensa ovat jatkuvassa liikeessä. Aktiivisessa oppimistilanteessa silmän liikelihakset supistavat tai laajentavat mustuaista valsituksen mukaan ja mykiön sädelihas joko pienentää tai lyhetää mykiötä lähelle ja kaus näkemistä varten. Hannaford mainitsee, että oppimisvaikeuksista kärsivät lapset kokevat epämukavaksi sen, että heitä pyydetään tarkentamaan katse näkökentässä liikkuvaan peukaloon. He valittavat kipua, heidän silmänsä hypähtelevät ja heidän on vaikea pitää katsettaan tarkennettuna. (Hannaford 2002, 86-87.)

 

Silmän lihakset ovat myös erittäin tärkeitä oppimiselle luokassa. Ennen koulun alkua kolmiulotteinen näkö ja ääreisnäkö ovat tärkeimpiä ympäristöstä oppimisen välineitä (Hannaford 2002, 87). 

Näkö ja stressi

Emotionaalisesti stressaavassa tilanteessa tapahtuu mielenkiintoinen asia: tekstin seuraaminen sivulla tulee lähes mahdottomaksi. Silmät reagoivat refleksinomaisesti vaaran tunteeseen keskittymällä ääreisnäköön, jotta ne näkisivät mahdollisimman suuren osan ympäristöstä. Kun ihminen elää jatkuvasti stressitilanteessa, hänen silmänliikuttajalihaksensa usein vahvistuvat ja venyttävät näin silmän sisempiä lihaksia, tulee entistä vaikeampia. Liike on oppimisen ja ajattelun välttämätön osa. Jokaisesta liikkeestä tulee oppimiseen ja ajatteluun liittyvän tiedonkäsittelyn välttämätön osa. (Hannaford 2002, 90.)

 7 Aivojumppa

Aivojumppa näyttää saavan aikaan ne pienet muutokset, jotka tarvitaan, jotta oppiminen pääsisi etenemään (Hannaford 2002, 93). Seuraavassa on esitelty muutamia aivojumppaliikkeitä. (PDF)

Aivonapit

Ristikäynti

Kävele paikallasi hitaasti nostaen polvia suoraan eteen. Kosketa oikealla kädellä vasenta polvea ja vasemmalla kädellä oikeaa polvea liikettä tehdessä. Ristikäynti aktivoi vasemman ja oikean aivopuoliskon toimimaan yhdessä. Kaikki keskilinjan ylittämiseen liittyvät toiminnat helpottuvat.

Energiakahdeksikot

Laiska 8 kirjoittamista varten

Laiska 8 silmiä varten

Piirrä kyljellään makaavaa kahdeksikkoa peukalolla ilmaan silmien tasolla. Aloita keskeltä ylös vasemmalle, sieltä ympäri alas ja jatka alhaalta ylös oikealle ja sieltä taas keskelle. Tee ensin yhdellä kädellä 3-5 kertaa. Seuraa peukaloa silmilläsi, mutta pidä pää paikoillaan. Toista sama toisella kädellä. Laiska 8 aktivoi oikean ja vasemman visuaalisen alueen, jolloin molemmat silmät tekevät paremmin yhteistyötä.

Elefantti

Ajattelumyssy

Hiero ja hellästi rullaa korvanlehdet auki ylhäältä alaspäin ainakin kolme kertaa.
Ajattelumyssy auttaa keskittymään kuuntelemiseen ja tehostaa lyhytkestoista muistia.

Energiahaukottelu

Pohjepumppu

Energialiike

Lateraalisuuden uudelleen ohjelmointi

Ks. Kinesiologia.fi